Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Pian tienkäytöstä peritään maksuja Suomessakin? Ylijohtaja: Rahapula on niin hirveä, että asiakasmaksut tarvitaan

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 10.8.2018 Minna Karkkola
© Toimittanut Alma Talent Oy

Perusväylänpidon rahoitustaso on ensi vuoden budjettiesityksessä putoamassa lähes 400 miljoonaa euroa samalla, kun toiveet lisämäärärahasta näyttävät kariutuvan. Liikenne- ja viestintäministeriöstä (LVM) todetaan Uudelle Suomelle, että tilanne on erittäin huono.

Verkko-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Mikael Nyberg kertoo, että korjausvelkaraha on loppumassa tänä vuonna, joten ensi vuodesta on tulossa erityisen vaikea. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin valtion teiden, ratojen ja vesiväylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.

Jos lisärahaa ei saada, korjausvelka lähtee ensi vuonna uudelleen kasvamaan ja kasvu jatkuu, kunnes lisärahoitus saadaan valtion budjetista.

–Se on tietysti meidän kannalta huono, erittäin huono tilanne, Nyberg sanoo Uudelle Suomelle.

Tieverkon osalta mennään käytännössä täysin talousarviorahoituksella, johon tarvitaan kipeästi tasokorotuksia. Korjausvelka on tällä hetkellä 2,5 miljardia euroa. Nyrkkisääntönä voidaan katsoa, että korjausvelka pahenee nykyisellä rahoitustasolla noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

–Tässä on muutama hyvin vaikea vuosi nyt edessä.

Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johtama parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä esitti helmikuussa noin 300 miljoonan euron lisämäärärahaa perusväylänpitoon. Nybergin mukaan hallitus kuitenkin linjasi huhtikuun kehysriihessään, että tasokorotus tehdään vasta 2020-luvulla.

LVM yritti silti ehdottaa valtiovarainministeriölle edes 50 miljoonan euron lisärahoitusta ensi vuodelle, jotta tie- ja rataverkon kunnosta pystyttäisiin huolehtimaan, mutta se ei sisältynyt ehdotukseen, joka julkaistiin kokonaisuudessaan eilen torstaina. Sen sijaan perusväylänpidon rahoitustasoa aiotaan laskea 400 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen nähden.

Nybergin mukaan tässä tilanteessa tie- ja rataverkon rapistuminen jatkuu, eikä verkkoa voida korjata sitä vauhtia kuin pitäisi tai olisi järkevää. Nybergin arvion mukaan näillä päätöksillä päätieverkkokin lähtee vähitellen rapistumaan, mutta vaikutukset ovat suuremmat vähäliikenteisellä verkolla.

–Kun rahaa on vähän, silloin pyritään turvaamaan vilkkaimmin liikennöity verkko, eli käytännössä pääradat ja päätieverkko.

Liikenneverkkotyöryhmään kuulunut kansanedustaja Jari Ronkainen (ps.) tiedottaa pöyristyneensä valtiovarainministeriön suunnitelmista.

–Osallistuin itse parlamentaariseen liikenneverkkotyöryhmään ja käytimme aikaa sekä vaivaa sorvataksemme kaikkien puolueiden yhteisesti hyväksymän esityksen, mutta ilmeisesti turhaan. Mitä järkeä on istua kokouksissa, kun lopulta ministerit pyyhkivät esityksellä takalistoaan? Mikäli näin on, niin tulen jättämään tänä vuonna alkaneen parlamentaarisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaavan työryhmän kokoukset väliin turhina, Ronkainen sanoi tiedotteessa torstaina.

Ylijohtaja: Tiemaksut tarvitaan

Helmikuun loppuraportissa työryhmäkään ei kuitenkaan päässyt sopuun tieverkon käyttömaksuista, joita Nybergin mukaan tarvitaan, jos Suomen tieverkko halutaan pitää kunnossa. Virkamiespuolen kanta on hänen mukaansa se, että pelkästään talousarviorahoituksella on vaikea ylläpitää näin laajaa verkkoa, joten käyttömaksuihin ”pitäisi päästä myös tieverkolla”.

–Kyllä tämä on meidän näkemys, että kyllä näihin asiakasmaksuihin pitäisi päästä, Nyberg sanoo Uudelle Suomelle.

Rataverkon käyttömaksuja työryhmä kannatti. Nybergin mukaan ministeriössä pohditaan nyt isojen ratahankkeiden käyttäjämaksuja, jotta saataisiin uudentyyppisiä rahoitusratkaisuja.

–Rataverkon kehittämisessä näissä isoissa hankkeissa parhaillaan pohditaan täällä sitä, miten voitaisiin saada budjetin ulkopuolista rahoitusta niihin.

Käyttömaksuja peritään jo monin paikoin muuta Eurooppaa ja Nyberg huomauttaa, että koko EU-alue on siirtymässä niiden suuntaan, sillä uusia rahoituskeinoja tarvitaan. Käyttömaksujen tulo tarkoittaisi, että liikenteen verotuksen muuttamista arvioitaisiin samaan aikaan.

–Ajatushan on, että kotitalouksilta ja yrityksiltä ei kerättäisi enemmän rahaa, vaan kysymys on käyttömaksujen ja verotuksen välisestä suhteesta.

Nybergin mukaan tällaiset muutokset vaativat yhteistyötä eri ministeriöiden välillä. Hän kertoo, ettei tällä hetkellä ole käynnissä mitään valmistelua tieverkon osalta. Päätökset asiassa etenemisestä jäävät hänen mukaansa seuraavalle hallitukselle.

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon