Käyttämällä tätä palvelua ja sen sisältöä hyväksyt evästeiden käytön analytiikkaa, sisällön mukauttamista ja mainontaa varten.
Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Ilmaista aamupuuroa olisi tarjolla – Suomessa yritetään luomupuuron ME-tempausta

Päivän Lehti – logo Päivän Lehti 17.7.2017 Päivän Lehti
Kansainväliset ostajat arvostavat luomukauran pulleaa jyvää, kullankeltaista väriä sekä sopivaa hehtolitrapainoa ja kosteuspitoisuutta. © Kuva Pro Luomu Kansainväliset ostajat arvostavat luomukauran pulleaa jyvää, kullankeltaista väriä sekä sopivaa hehtolitrapainoa ja kosteuspitoisuutta.

LUOMUVILJELY Suomen luomuviljasato oli Pro Luomun mukaan viime vuonna noin 80 miljoonaa kiloa, mikä oli kaksi prosenttia kaikesta maassa tuotetusta viljasta. Eniten tuotettiin luomukauraa, jonka osuus oli yli puolet koko luomuviljasadosta. Vaan mikä tekee viljasta luomua? Vastaus löytyy pellolta.

Luomuviljapeltoa ei maisemassa juuri erota tavanomaisesta: vilja kasvaa ja traktori huristaa pellolla muutamia kertoja kesässä. Ero piilee siinä, mitä pellolla tehdään. Luomutuotannossa ei turvauduta keinolannoitteisiin eikä kemiallisiin kasvinsuojeluaineisiin, vaan käytössä ovat muut keinot.

Luomuviljelijä Jaana Elo vertaa luomuviljelyä kokonaisvaltaiseen palapeliin, joka vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Elo viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa. Tänä kesänä he kasvattavat luomuviljoja 90 hehtaarilla.

– Luomutilan kasvinsuojelussa panostetaan ennaltaehkäisyyn, ja viljelykierron avulla torjutaan kasvitauteja, jotka yksipuolisessa viljelyssä jäävät helposti muhimaan peltoon. Lisäksi viljelijän on osattava valita pelloilleen sopivat lajikkeet, ja peltojen vesitaloudesta eli salaojien ja piiriojien kunnosta on pidettävä hyvää huolta, Elo listaa luomutuotannon kulmakiviä.

Luomuviljapellon ravinnetalous hoituu kiertotalouden periaatteilla. Kasvit saavat tarvitsemaansa ravinteet karjanlannasta, uusista maanparannusaineista ja biologisen typensidonnan avulla: viljelykierrossa olevat apila ja herne sitovat typpeä peltoon. Rikkakasveja vastaan taistellaan ennen kuin ensimmäistäkään viljansiementä on kylvetty. Kun rikat alkavat nousta pellosta, ne äestetään pois ehkä muutamaankin kertaan. Vasta sitten on kylvöjen vuoro.

– Luomussa ei saa hötkyillä. Tämän takia kylvöt jäävät helposti myöhempään kuin tavanomaisilla pelloilla, joilla rikkoja voidaan torjua kylvöjen jälkeenkin, Jaana Elo huomauttaa.

Kamparsin tila on ollut luomutuotannossa neljä vuotta. Peltojen satotaso notkahti hieman ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen esimerkiksi luomukauraa on korjattu noin 3 500 kg hehtaarilta. Elo toteaa, että tärkeintä on se, mitä jää viivan alle.

– Luomuviljasta saa jopa rehuksi myydessä parempaa hintaa kuin tavanomaisesti tuotetusta leipäviljasta. Luomutilan taloudellista kannattavuutta nostaa myös se, että lannoite- ja torjunta-ainekustannuksia ei muodostu, Elo sanoo.

Yksi Suomen suurimpia luomuviljan jalostajia on Helsingin Mylly, joka on vienyt etenkin luomukauratuotteita maailmalle vuosituhannen alusta lähtien. Nykyään yritys vie muun muassa luomukaurahiutaleita ja -leseitä 40 maahan viidelle eri mantereelle.

Viime vuosina luomutuotteiden globaali kysyntä on ollut ripeässä kasvussa. Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin toteaa, että tämä on näkynyt myös heillä luomuviennin kasvuna vuodesta toiseen. Kysyntää löytyy monille erilaisille luomuviljatuotteille, ja erityisesti gluteenittomille.

– Pari vuotta sitten investoimme Vaasassa uuteen kauramyllyyn, jonka puhdaskauralinjalla valmistetaan myös luomukauratuotteita, Kumlin kertoo.

Hänen mukaansa suomalaisen luomukauran valtteja maailmalla ovat hyvä laatu ja prosessoitavuus. Kansainväliset ostajat arvostavat pulleaa jyvää, kullankeltaista väriä sekä sopivaa hehtolitrapainoa ja kosteuspitoisuutta.

– Suomessa on luontaisesti hyvät kasvuolosuhteet näiden ominaisuuksien muodostumiselle: lyhyt mutta intensiivinen kasvukausi, joka tekee kaurasta ravinnetiheää. Lisäksi meillä osaamista ja pitkät perinteet kauran lajikejalostuksessa ja viljelytekniikassa, Kumlin tiivistää.

Sekä Helsingin Mylly että Kamparsin luomutila ovat mukana 6.9.2017 järjestettävässä Luomupuuron maailmanennätys -tempauksessa, joka on osa Syödään yhdessä -kampanjaa. Kamparsin luomutila kutsuu muun muassa Sauvon kunnan poliittiset päättäjät ja ruokapalvelupäälliköt aamupuurolle, ja Myllärin Puurobaari tarjoilee maukasta ja maksutonta luomupuuroa junamatkustajille Helsingin rautatieasemalla.

Luomupuuron ME-tempaukseen on heinäkuun puoliväliin menneessä ilmoittautunut mukaan yli 130 tahoa, jotka tarjoavat yhteensä 300 000 annosta luomupuuroa. Luomupuuron ME-tempaus on osa Luomun koordinaatiohanketta, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Päivän Lehti

image beaconimage beaconimage beacon