Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Karkki käy kaupaksi makeisveron poistuttua – hammaslääkärit huolissaan napostelusta

STT – logoSTT 2.6.2017
Makeisista ja jäätelöstä perittiin veroa kuuden vuoden ajan. LEHTIKUVA / Milla Takala © Lehtikuva Makeisista ja jäätelöstä perittiin veroa kuuden vuoden ajan. LEHTIKUVA / Milla Takala

Makeisten myynti vähittäiskaupoissa on vilkastunut sen jälkeen, kun makeisvero poistui vuodenvaihteessa.

S-ryhmän kaupoissa myynnin kasvu oli tammi-toukokuussa noin viisi prosenttia. Myös Keskon ja Lidlin myymälöissä makeisten kysyntä on lisääntynyt alkuvuoden aikana.

Makeisista ja jäätelöstä perittiin veroa kuuden vuoden ajan. Verosta luovuttiin, koska rajanvedossa eri tuoteryhmien välillä oli epäkohtia.

Kauppojen mielestä veron poistuminen on vain osasyy lisääntyneeseen karkkien kulutukseen.

- Näkemyksemme mukaan makeisten kysyntään vaikuttavat verotusta enemmän kulutustrendit. Vaikka vallalla on hyvinvoinnin ja terveellisyyden trendi, niin silti itsensä hemmottelu koetaan aina silloin tällöin tärkeäksi, SOK:n valikoimapäällikkö Juhani Haara arvioi.

Jo viime vuonna makeismyynti kasvoi S-ryhmässä seitsemän prosenttia, vaikka vero oli vielä voimassa.

Vero johti keksikikkailuun

Veroa perittiin makeisista ja jäätelöstä 95 senttiä kilolta, eli 200 gramman suklaalevyn hinnassa veroa oli noin 20 senttiä. Tämän vuoden alusta vero koskee enää virvoitusjuomia.

Hallituksen päätökseen poistaa vero johti Elintarviketeollisuuden kantelu EU-komissiolle. Elintarviketeollisuuden mielestä vero oli epäreilu, koska se vaikutti vain tiettyihin tuotteisiin ja esimerkiksi keksit jäivät sen ulkopuolelle.

Tämä johti siihen, että makeisyhtiöt alkoivat tuoda markkinoille karkki- ja suklaabrändiensä nimiä hyödyntäviä keksejä.

Makeisverolle on puuhattu korvaavaa järjestelmää, mutta sokerivero tyssäsi viime vuoden lopulla eduskunnan valtiovarainvaliokuntaan.

"Valitettava muutos ruokakulttuurissa"

Hammaslääkäriliitossa ollaan huolissaan suomalaisten muuttuneista ateriointitottumuksista. Makeisveron poistumisen aiheuttama herkkujen lisääntynyt kulutus on osa suurempaa ongelmaa, joka liittyy ateriarytmin muutokseen.

- Meillä on tapahtunut sellainen hiukan valitettava muutos ruokakulttuurissa, että ateriointi on pirstaloitunut. Yhä suurempi osa ruuasta nautitaan aterioiden välillä, enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti napostelemalla, Hannu Hausen kertoi.

- Naposteltavat tuotteet aika usein ovat makeisveron piiriin kuuluneita tuotteita tai vastaavanlaisia suun terveyden kannalta haitallisia asioita.

Syömistrendien vaikutukset terveyteen näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Suomalaisten lasten ja nuorten hampaiden reikiintyminen oli pitkään laskussa, mutta myönteinen kehitys pysähtyi 1990-luvun puolivälissä ja sen jälkeen tilanne on pysynyt samalla tasolla.

- Aika ajoin raportoidaan käänteestä huonompaan, mutta mitään valtakunnallista trendiä huonompaan suuntaan ei ole havaittavissa, Hausen sanoi.

Hausenin mielestä ruokailutottumuksia pitäisi katsoa kokonaisuutena.

- Olisi kokonaisuuden kannalta tärkeä juttu, että ihmiset söisivät kunnollista ruokaa säännöllistä ateriarytmiä noudattaen.

- Ihmisten terveyden kannalta yleisesti makeisveron poistuminen oli valitettava juttu.

Mainoksista
Mainoksista

MICROSOFT STORE

image beaconimage beaconimage beacon