Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Tutkija kumoaa sitkeän käsityksen: Kiinteistövero ei nosta vuokria

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 18.10.2017 Minna Karkkola
Kuvituskuvassa hallitustrio. Hallitus kertoi eilen tiistaina peruvansa kiinteistöveron pakkokorotukset. © Valtioneuvoston kanslia / Laura Kotila Kuvituskuvassa hallitustrio. Hallitus kertoi eilen tiistaina peruvansa kiinteistöveron pakkokorotukset.

Jos kiinteistöveroa korotetaan, maksaja on asunnon omistaja – ei vuokralainen tai tuleva ostaja. Näin oikaisee julkista keskustelua Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Tuukka Saarimaa. Hallitus päätti tiistaina perua kiinteistöveron pakkokorotuksen.

Saarimaa kommentoi Talouselämälle toivovansa, että hallituksen päätös ei perustu väärinkäsitykseen vuokrien noususta. Alkuperäinen suunnitelma korottaa kiinteistöveron alarajaa on saanut osakseen kritiikkiä etenkin vaikutuksista asumisen kalleuteen.

Valtiovarainvaliokunnan jäsen Timo Heinonen (kok.) kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan tyytyväisenä perumispäätöksestä.

–Korotukset ovat nostaneet myös asumiskustannuksia sekä omistus- että vuokra-asujilla. Asumiskustannukset ovat nousseet keskimääräistä tulokehitystä nopeammin, Heinonen kirjoittaa blogissaan.

Myös Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on sanonut, että kiinteistöveron pakkokorotus kasvattaisi asumiskustannuksia Helsingissä. Vapaavuori ehdottikin osin kompensaationa veroprosentin alentamista kaupungissa. Lue tarkemmin:

Saarimaa sanoo Talouselämälle epäilevänsä, että perumispäätöksen taustalla on virheellinen huoli, jonka mukaan kiinteistövero voi lisätä asumiskustannuksia varsinkin pääkaupunkiseudulla. Saarimaan mukaan kiinteistövero kohdistuu puhtaasti maahan ja on varallisuusvero, joka taloustieteen näkökulmasta on myös mielekäs verotuksen muoto, koska kyseisen veron noustessa ihmiset eivät muuta käytöstään.

”Monelle mahdotonta ymmärtää”

Saarimaa kirjoittaa VATT:n blogissaan, että kiinteistöveron toimintaperiaate ”on monille jokseenkin mahdotonta ymmärtää”. Kiinteistövero kohdistuu puhtaasti varallisuuteen, ei asumiseen. Hän painottaa, että kiinteistövero on könttäsummavero, jota ei pääse pakoon edes asunnon myymisellä. Tällöin rasitus lankeaa nimittäin asunnon hintaan, joka alenee. Tämä taas johtuu alentuneesta tuotosta.

Saarimaa havainnollistaa tätä blogissaan esimerkillä.

– Kuvitellaan, että sinulle on tarjolla kaksi täysin samanlaista asuntoa, mutta joista toisessa vuotuinen yhtiövastike on kiinteistöveron takia 1000 euroa korkeampi. Asunnot ovat täsmälleen samanlaisia, joten niistä saatava bruttovuokratulo on sama. Bruttovuokra määräytyy vuokralaisten maksuhalukkuuden mukaan, eikä se voi olla erisuuruinen samanlaisissa asunnoissa.

–Käsi sydämelle: maksaisitko asunnoista yhtä paljon? Tuskin. Toisen asunnon korkeampi yhtiövastike johtaa siihen, että asunnosta saatava nettotuotto on alempi. Jos näin on, olet valmis maksamaan tästä asunnosta vähemmän. Asunnon hinnan täytyy olla sen verran alhaisempi, että hinnanalennus kompensoi alemman tuoton. Asuntojen hintojen erotukseksi muodostuu yhtiövastikkeiden eli tässä tapauksessa kiinteistöverojen erotus.

Saarimaa muistuttaa, että vuokrasummat puolestaan määräytyvät vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Ei korotusta myöskään 2019?

Kansanedustaja Heinosen mukaan hallituksen tuore perumispäätös tarkoittaa sitä, että hallitus ei enää ensi vuonna edellytä yhdeltäkään kunnalta kiinteistöveron korotuksia, vaan jokainen kunnanvaltuusto päättää ratkaisunsa itse. Hallitus oli sopinut keväällä 2015 mahdollisista pakkokorotuksista kiinteistöveroon. Tänä vuonna yleistä kiinteistöveroprosenttia korotti Heinosen mukaan jo 112 kuntaa ja vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 73 kuntaa.

– Ensi vuodelle suunniteltu kiinteistöveron korotus oli jo meillä eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsittelyssä, kun saimme kuitenkin mieluisan uutisen. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) johtamasta VM:stä kerrottiin, että tarve korotukselle on poistunut, Heinonen kirjoittaa blogissaan.

Heinonen kertoo, että kiinteistöveron tuotto on kasvanut pakottavia korotusvaikutuksia enemmän. Veron tuotto kasvoi Heinosen mukaan viime vuonna 45 miljoonalla ja tänä vuonna jo noin 120 miljoonalla eurolla, joten lisätuotot ylittävät tavoitellut tuotot reilusti. Heinosen mukaan lisäksi sovittiin, että myöhemmin tarkastellaan, onko enää myöskään vuoden 2019 osalta tarpeen tehdä korotuksia.

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon