Käyttämällä tätä palvelua ja sen sisältöä hyväksyt evästeiden käytön analytiikkaa, sisällön mukauttamista ja mainontaa varten.
Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Talouden pääuutiset

Björn Wahlroos arvioi Suomea TE:ssä: ”Kyky tarttua ongelmiin on heikentynyt aivan dramaattisesti”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 6 päivää sitten Katja Incoronato
Björn Wahlroos. © Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi Björn Wahlroos.

Talousvaikuttaja, Nordean, UPM:n ja Sammon hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos kehottaa suhteuttamaan Suomessa viime aikoina kovasti hehkutetun talouden kasvutahdin ympäröiviin olosuhteisiin: Suomella on takanaan monta nollakasvun vuotta. Samaan aikaan maailmantalous vetää täyttä vauhtia. Suomen valuuttakin on devalvoitunut: euro on heikentynyt dollaria vastaan 30 prosenttia vuoden 2011 jälkeen.

–Ennen muinoin näin hyvät vetoavut siivittivät Suomen talouden seitsemän prosentin kasvuun, Wahlroos huomauttaa Talouselämän haastattelussa.

Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen tämän vuoden talouskasvuksi 1,2 prosenttia. Pankkien ennusteet vaihtelevat noin 1,5–2,0 prosentin tuntumassa. Se ei Wahlroosille riitä.

–On kivaa, että talous kasvaa, mutta eivät meidän ongelmamme ole mihinkään hävinneet.

Välttävä. Se on Björn Wahlroosin arvosana pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle. Politiikasta on hänen mielestään lähtenyt puhti. Elinkeinoelämän vaatimat uudistukset eivät ole menneet läpi.

Sipilän radikaali yhteiskuntasopimus kutistui lopulta kiky-sopimukseksi. Se jäädytti palkat ja toi työntekijöille kolme palkatonta työpäivää lisää vuodessa.

–Ei siitä tietysti mitään haittaa ollut, mutta suuret rakenteelliset uudistukset jäivät tekemättä, Wahlroos harmittelee.

Hänen mielestään Suomessa on liian kireä verotus ja jäykät työmarkkinat. Tämän hän mainitsee haastattelun aikana kolmetoista kertaa eri sanankääntein.

–Ei ole älyllisesti kiinnostavaa keskustella siitä, mitä pitäisi tehdä. Empiirinen evidenssi on täysin yksiselitteistä, Wahlroos sanoo.

Hänen mielestään todisteet löytyvät tarkastelemalla Pohjois-Euroopan maiden kehitystä: Suomessa ja Ranskassa talouskasvu on ollut vaatimatonta pitkään. Samaan aikaan Ruotsi, Saksa ja Iso-Britannia kukoistavat.

Wahlroosin näkemys on, että Suomi ja Ranska ovat kieltäytyneet uudistumasta. Englanti, Ruotsi ja Saksa ovat kehittäneet verotustaan ja poistaneet jäykkyyksiä työmarkkinoilta.

–Jopa maailman johtava sosiaalidemokratia Ruotsi on joustojen paratiisi Suomeen verrattuna.

Ruotsissa ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta. Wahlroos on huomannut sopimusten joustavuuden kävellessään Tukholman-kodistaan Nybrovikenin lahdelle keskustaan.

–Jos toukokuisena aamuna paistaa aurinko, rannalle avautuu tusina kahviloita. Jos sataa vettä, ne pysyvät kiinni. Sopimukset joustavat sään mukaan.

Ruotsalaiset ovat vahvoja kuluttajabisneksessä ja palveluissa. Ikean ja H&M:n tuotteille on kysyntää kaikissa suhdanteissa. Suomi puolestaan vie ulkomaille investointihyödykkeitä, joiden kysyntä on syklistä. Miten paljon työmarkkinoiden joustot auttaisivat teollisuuttamme, joka hengittää maailmantalouden tahdissa?

–Suomeen ei enää koskaan rakenneta uutta paperikonetta. Kyse on vain siitä, missä järjestyksessä ne suljetaan, Wahlroos vastaa.

Hänen mielestään paikallisessa sopimisessa kyse on siitä, saavatko työntekijät itse päättää työpaikkojensa kohtalosta, vai antavatko he päätöksen ay-liikkeen tehtäväksi.

–Koneita menee kiinni siksi, että Hakaniemen tori kieltäytyy välttämättömistä joustoista. Luulen, että työntekijät haluaisivat itse päättää, saavatko he pitää työpaikkansa.

Wahlroosin mielestä on historiallisessa perspektiivissä käsittämätöntä, että Suomessa on ollut jo melkein kymmenen nollakasvun vuotta. Yhteistä konsensusta ei ole siitä huolimatta syntynyt.

Miksi uudistuminen on suomalaisille niin vaikeaa? Sitä Wahlroos on pohtinut paljon.

Hänen mielestään kaksi tärkeintä syytä ovat toimeenpanevan vallan haurastuminen ja ay-liikkeen vallan kasvu.

Entinen kansantaloustieteen professori on sitä mieltä, että Suomen perustuslakiuudistus ja poliittisen kulttuurin muutos ovat tuhonneet toimeenpanevaa valtaa. Hän innostuu ja pitää pienen luennon.

–Vuonna 1982 Suomessa syntyi täydellinen konsensus yhdestä asiasta: presidentin valtaa piti rajoittaa. Se oli tietenkin Kekkosen kauden jälkeen ymmärrettävää.

Kahdeksantoista vuotta myöhemmin Suomi sai uuden perustuslakinsa. Presidentin valta kapeni, ja eduskunnan ja pääministerin mahti kasvoivat. Wahlroos sanoo, että valta siirtyi instituutiolle, joka ei pysty sitä käyttämään.

–Unohdettiin, että pääministeri ei ole presidentin tapaan itsenäinen toimija. Hän on koalition edusmies, joka toimii yhteisymmärryksessä muiden hallituspuolueiden kanssa.

Wahlroos sanoo panneensa merkille, että pääministeri Juha Sipilän toimintamahdollisuudet ovat useasti kaatuneet hallituskumppaneiden vastustukseen. Hänen mielestään se on koalition väistämätön seuraus.

Wahlroos vitsailee alkavansa kuulostaa suuren luokan valtiosääntöaktivistilta. Hänen mielestään suomalaisten tulisi myöntää, että perustuslakiuudistus oli valtava virhe.

–Vallan täydellinen parlamentarisointi ei toimi. Se rikkoo Montesquieun vallanjako-oppia. Tämä on johtanut siihen, että kyky tarttua ongelmiin on heikentynyt aivan dramaattisesti.

Ongelma ei ole yksin Suomen. Wahlroos sanoo, että niin kauan kuin EU:ssa valtaa käytti komissio, unioni oli toimintakykyinen. Ongelmat alkoivat siinä vaiheessa kun komission valtaa siirrettiin Eurooppa-neuvostolle ja parlamentille.

–Suomessa olemme vieneet lakiasäätävän ja toimeenpanevan vallan toisiinsa sotkemisen ennätystasolle. Suosittelisin meidän valtiosääntöoppineille, että menevät takaisin lukemaan Montesquieu’nsä.

Lähde: Talouselämä

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon