Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Mikä on Olkiluoto 3:n tilanne nyt, entä voiko Suomesta tulla energian nettoviejä? – ”Toivottavasti pian ollaan omavaraisia”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 3 päivää sitten Henri Koponen
Ydinvoimaakin tarvitaan. Teollisuuden Voiman toimitusjohtaja Jarmo Tanhua. © Toimittanut Uusi Suomi Ydinvoimaakin tarvitaan. Teollisuuden Voiman toimitusjohtaja Jarmo Tanhua.

Suomi on sähkön nettotuoja vielä Olkiluoto 3:n valmistuttuakin. Voiko tilanne muuttua ja minne sähköä voitaisiin myydä? Ja milloin Olkiluodon uusi reaktori ylipäänsä tuottaa sähköä? Näistä keskustellaan tämän viikon Markkinaraadissa.

Katso video täältä

Sijoitusraha menee nyt lähinnä tuuleen ja aurinkoon uusiutuvien tuotantomuotojen vetäessä, mutta ydinvoimakaan ei ole auringonlaskun ala.

”Ydinvoimaan investoidaan tällä hetkellä paljon”, sanoo TVO:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua Markkinaraadissa.

”Kun keskustellaan ilmastonmuutoksesta, on hyvä muistaa että kaikki toimet tarvitaan. Kaikki energiamuodot kilpailevat samalla hiekkalaatikolla, mutta niillä on eri roolit. Tuulivoima on jo muuttanut sen että sieltä tulee paljon energiaa, mutta sitten tarvitaan vielä korkealaatuinen, saatavissa oleva sähkö, joka on tulevaisuudessa ydinvoimaa.”

Eri energiantuotantomuotojen tulevaisuudesta Markkinaraadissa keskustelevat Tanhuan lisäksi tällä viikolla Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen ja energiasijoitusjohtaja Petri Isotalus Taalerista.

Milloin monta kertaa viivästyneen Olkiluoto 3:n sähköntuotanto sitten alkaa?

”Sähköntuotantoon päästään ensi vuoden lopulla ja sitten täyteen tehoon vuoden 2022 alussa”, sanoo Tanhua.

TVO kertoi uusimmasta viivästyksestä tämän vuoden elokuussa. Aiemmin sähköntuotannon piti alkaa maaliskuussa 2021. Hanke on myöhästynyt alkuperäisestä valmistumisaikataulusta ja yli kymmenellä vuodella, ja viivästyksistä on tiedotettu kymmenisen kertaa.

Projektiaikataulua ovat viivästyttäneet hitaasti edenneet järjestelmätestaukset, testauksissa havaitut tekniset ongelmat sekä kunnossapitotöiden määrän kasvaminen projektin viivästyttyä.

Olkiluodossa on Tanhuan mukaan töissä nyt 1700 ihmistä. Ulkomaisia työntekijöitä on paljon, mutta Tanhuan mukaan koronapandemian olosuhteissa on pärjätty hyvin.

”Ranskalaiset käyvät välillä kotona, mutta THL:n sääntöjen mukaan mennään. Ollaan tehty järjestelyjä sen mukaan, että jos sinne korona joskus tulee, vaikutukset ovat mahdollisimman pienet.”

Suomesta energian nettoviejä?

Olkiluodon uuden reaktorin toimiessakin Suomi on yhä energian nettotuoja. Sähkön tuonti Suomeen on vuosikymmenessä peräti kaksinkertaistunut.

”Toivottavasti pian ollaan omavaraisia. Jos verkkoja muiden maiden välillä vahvistetaan, toivottavasti joskus päästään myymäänkin”, Isotalus sanoo.

Voisiko Suomi todella olla tulevaisuudessa sähkön nettoviejä?

”Riippuu paljon muiden maiden päätöksistä. Esimerkiksi siitä, rakennetaanko Ruotsiin lisää voimantuotantoa, ja mikä hinta siellä tulee olemaan”, Tanhua arvioi.

Mikkosen mukaan siirtoyhteyksiä naapurimaihin tulee vahvistaa joka tapauksessa, jo sen takia että järjestelmää saadaan tasapainotettua.

”Erityisen tärkeitä siirtoyhteydet ovat etelän suuntaan eli Viroon. Tuulisena päivänä sähkö menee paljon sinne suuntaan.”

Mikkonen muistuttaa myös, että manner-Euroopassa sähkö on paitsi kalliimpaa, myös likaisempaa eli suurempipäästöistä, joten sinne voitaisiin tarjota puhtaampaa sähköä.

Katso kaikki Markkinaraati-lähetykset täältä.

LUE MYÖS:

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon