Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

”Seurauksena merkittävä hintojen nousu” - Ministeriö eri linjoilla kokoomuksen ja Omakotiliiton kanssa sähkön siirtohinnoista

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 4 päivää sitten Saara Koho
Siirtohinnat kuriin. TEM:in ylitarkastaja Tatu Pahkala kertoo, että ministeriössä ollaan samaa mieltä sekä Omakotiliiton että kokoomuksen kanssa tavoitteesta eli siirtohintojen hillitsemisestä. Ministeriössä ollaan kuitenkin aloitteiden kanssa eri mieltä keinoista. © Toimittanut Uusi Suomi Siirtohinnat kuriin. TEM:in ylitarkastaja Tatu Pahkala kertoo, että ministeriössä ollaan samaa mieltä sekä Omakotiliiton että kokoomuksen kanssa tavoitteesta eli siirtohintojen hillitsemisestä. Ministeriössä ollaan kuitenkin aloitteiden kanssa eri mieltä keinoista.

Sähkönsiirto on tasapainoilua hinnan ja toimitusvarmuuden välillä, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Arto Rajala. Hallituksen esitys siirtohintojen hillitsemiseksi tullee eduskuntaan lokakuun lopussa.

Sähkön siirtohinnat puhuttavat jälleen. Talouselämä kertoi viime keväänä, että kuluttajat maksoivat peräti 300–500 miljoonaa euroa liikaa sähkön siirrosta vuonna 2018. Näin on laskenut Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston strategisen ­rahoituksen professori Mikael Collan.

Professorin mukaan Energiavirasto palkitsee sähköverkkoyhtiöitä haamuinvestoinneista.

Yle nosti asian tapetille maanantaina, kun se julkaisi selvityksensä siirtohintojen kehityksestä ja verkkoyhtiöiden kasvaneesta liikevaihdosta. Kuluttajaliitto julkaisi vaatimuksen, jonka mukaan sähkönsiirtoyhtiöiden ”kohtuuttomat” voitot tulee palauttaa kuluttajille. Sähkön siirtomaksujen kuriin laittamista vaativa Omakotiliiton kansalaisaloite puolestaan on kerännyt ensimmäisen viikon aikana yli 20 000 nimeä.

Kansalaisaloitteessa esitetään, että verkonhaltija saisi korottaa sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujaan enintään viisi prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden maksuihin verrattuina.

Jo keväällä kokoomus julkaisi asiasta oman lakialoitteensa, jota valmisteli kansanedustaja Heikki Vestman.

Siirtohintoihin aikoo puuttua myös pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus. Hallituksen esitys on elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) mukaan tulossa eduskuntaan lokakuun lopulla, ja muutokset olisi tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Arto Rajala huomauttaa, että lainvalmistelussa on otettu huomioon kaksi ongelmaa: miten siirtohintoihin voi puuttua rikkomatta perustuslakia tai EU-lainsäädäntöä ja miten samalla voidaan turvata vanhentuneiden jakeluverkkorakenteiden modernisointi?

”Meidän klassinen ongelmamme on, miten löytää hinnan ja toimitusvarmuuden välinen tasapaino.”

Rajala sanoo, että vuosien 1995–2013 välillä painotettiin paljon hintaa, ja se alkoi näkyä verkkojen vähäisessä kehittämisessä ja sitä kautta toimitusvarmuuden heikkenemisenä.

”Vuonna 2013 painotusta siirrettiin toimitusvarmuuden parantamiseen ja älyverkkojen kehittämiseen. Nyt kun näissä asioissa on saavutettu merkittäviä parannuksia, voidaan taas uudelleen miettiä, onko painotusten suhde kohdallaan”, Rajala sanoi torstaina TEM:in toimittajatilaisuudessa.

Ministeriössä ollaan eri mieltä Omakotiliiton ja kokoomuksen kanssa

Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Tatu Pahkala kertoo, että ministeriössä ollaan samaa mieltä sekä Omakotiliiton että kokoomuksen kanssa tavoitteesta eli siirtohintojen hillitsemisestä. Ministeriössä ollaan kuitenkin aloitteiden kanssa eri mieltä keinoista.

Pahkalan mukaan Omakotiliiton ja kokoomuksen ehdotukset perustuvat suurelta osin LUT:in professorin Collanin ajatuksiin.

Kokoomuksen aloitteen keskeinen ajatus on, että lainsäädännöllä puututaan laskentamenetelmiin niin, että ne heijastavat yhtiöiden todellista pääomarakennetta ja tosiasiassa yhtiöiden taseisiin sitoutuneen pääoman määrää.

Ehdotuksissa tulee kuitenkin ministeriön mukaan vastaan kolme keskeistä ongelmaa.

Ensinnäkin laskentamenetelmään puuttuminen lainsäädännön kautta on ristiriidassa sähkömarkkinadirektiivin ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa.

”Oltaisiin aika nopeasti EU:n kanssa tukkanuottasilla”, Pahkala toteaa.

Tase- ja kirjanpitoarvoihin perustuvasta laskentamenetelmästä säätäminen laissa johtaisi siis ennen pitkää komission rikkomuskanteeseen Suomea vastaan.

Toisekseen kirjanpitoarvoihin perustuvan laskentamenetelmän seurauksena Energiaviraston mahdollisuudet säännellä siirtohintojen tasoa heikkenisivät olennaisesti.

”Me näemme, että seurauksena olisi käytännössä merkittävä siirtohintojen nousu muutaman vuoden kuluessa.”

Ministeriön näkemyksen mukaan erityisesti sijoittajaomisteiset verkkoyhtiöt voisivat nostaa yrityskaupoilla, yritysjärjestelyillä ja kirjanpidollisilla toimilla verkkoyhtiöiden tasearvot keinotekoisen korkeiksi. Se antaisi niille mahdollisuuden nostaa siirtohintoja.

Kokoomuksessa tätä tulkintaa puolueen lakialoitteesta pidetään täysin vääränä.

”Ministeriössä kannattaa lukea esityksemme tarkemmin. Emme tietenkään esitä yrityskauppojen liikearvoa verkon arvostamisen perustaksi, mikä on järjetön ajatus. Me haluamme, että laskentamenetelmä vastaisia todellisuutta, ja perustuisi tosiasiassa verkkoon sitoutuneen pääoman määrään. Kokoomus haluaa, että siirtohinnoista leikataan satojen miljoonien eurojen ilma pois. EU ei tätä estä”, kansanedustaja Heikki Vestman toteaa.

TEM:in Pahkalan mukaan menetelmä tuottaisi myös ”erittäin isoja” rahoitushaasteita ennen kaikkea kunnallisille verkkoyhtiöille. Osa niistä olisi sellaisessa kunnossa, etteivät saisi tuottoa ollenkaan. Seitsemän verkkoyhtiötä olisi Pahkalan mukaan nopeasti rahoituskriisissä, josta ne jouduttaisiin mahdollisesti nostamaan valtionavustuksilla.

”Todennäköistä olisi, että päädyttäisiin aika isoihin yritysjärjestelyihin näiden yhtiöiden osalta. Sähköyhtiön konkurssi on ehkä se katastrofaalisin asia, joka tässä voidaan aiheuttaa.”

Ja kolmanneksi: Sallitun tuottoasteen sitominen yritysten toteutuneeseen pääomarakenteeseen kannustaisi ministeriön mukaan yhtiöitä oman pääoman käyttöön, koska ne saisivat silloin enemmän tuottoa. Tämä taas johtaisi siihen, että investoinnit rahoitettaisiin nykyistäkin enemmän tulorahoitteisesti, ei velalla. Se puolestaan nostaisi siirtohintoja.

Hallitus esittää jatkoaikaa osalle yhtiöistä

Hallituksen esityksen keskeisiin toimenpiteisiin kuuluu se, että jakeluverkkojen toimitusvarmuustavoitteiden täytäntöönpanon vaatimusta jatketaan tietyillä yhtiöillä kahdeksalla vuodella eli vuoteen 2036 asti.

Jatkoaika myönnettäisiin automaattisesti jakeluverkoille, joiden keskijänniteverkon kaapelointiaste oli enintään 60 prosenttia vuoden 2018 lopussa. Muille yhtiöille vuoden 2028 raja jäisi voimaan. Jatkoajan pitäisi vähentää siirtolaskun korotuspainetta noin 50 prosentilla asiakkaista eli noin 1,8 miljoonalla asiakkaalla.

Se antaa myös Energiavirastolle perusteen tarkistaa laskentamenetelmien kannustimia investointeihin.

Esityksen toinen keskeinen toimenpide on se, että verkkojen kehittämiseltä vaaditaan kustannustehokkuutta. Esityksessä halutaan puuttua yli-investointeihin johtaviin käytäntöihin ja ohjata vaihtoehtoisiin, elinkaarikustannuksiltaan halvimpiin toimenpiteisiin.

Esityksessä siirtomaksujen korotuskattoa laskettaisiin. Tarkoitus on rajoittaa liian äkkinäisiä hinnannousuja. Rajalan mukaan perustuslakivaliokunnan lausunnot huomioon ottaen uudella korotuskatolla ei tulisi puuttua kohtuulliseen tuottoon tai puuttua takautuvasti valvontajaksolla 2016–2019 syntyneisiin alituottoihin.

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon