Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Antti Häkkäsen kysymyksiä herättänyt selvitys valmistui – Emeritusprofessorilta vahva tuki eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 15.5.2019 Teppo Ovaskainen
© Toimittanut Alma Talent Oy

Toimitusministeristön oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) teettämä selvitys perustuslain muutostarpeista päättelee, että perustuslakia ei ole tarpeen muuttaa.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Mikael Hidén tarkasteli ministerin pyynnöstä perustuslain toimivuutta ja tarkistamistarpeita. Hän toteaa tiedotteessa, ettei näe aihetta ”verrattain uuden”, vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain muuttamiseen.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen päätös teettää selvitys yllätti oikeusoppineet, jotka eivät nähneet tarvetta muutoksille. Häkkäsen selvityksen syyksi arveltiin sote-uudistusten kompurointia perustuslakiin ja eduskunnan perustuslakivaliokuntaan, minkä Häkkänen kuitenkin itse tuolloin kiisti.

Hidén tuo selvityksessään kuitenkin esiin julkisessa keskustelussa esillä olleita lainsäädännön kehittämisajatuksia, jotka tarkoittaisivat perustuslain muuttamista. Yksi esimerkeistä on maakuntien perustaminen, joka ”voisi edellyttää perustuslain alueellista itsehallintoa, vaali- ja osallistumisoikeutta ja verosta säätämistä koskevien säännösten muuttamista”.

Sote- ja maakuntauudistus nosti keskustelua myös lainsäädäntövallan siirtämisestä eli julkisten tehtävien antamisesta muun kuin viranomaisen hoidettavaksi. Hidén huomioi selvityksessä, että keskustelussa on kritisoitu perustuslakivaliokunnan omaksumaa tulkintaa.

Hidénin mukaan tulkinnanvaraisuutta ei perustuslainsäännöksissä kuitenkaan voida välttää ja ”vastaavasti ei se, että jokin nykyinen säännös on ehkä johtanut kiisteltyihinkin tulkintoihin, mitenkään vielä osoita, että ko. säännöstä olisi syytä muuttaa”. Hidén antaa myös voimakkaan tukensa eduskunnan perustuslakivaliokunnalle perustuslain tulkitsijana. Valiokuntaa on toisinaan syytelty poliittisista päätöksistä.

Hidénin mukaan perustuslakivaliokunnan työ on ”yleensä ottaen laadukasta lakien perustulainmukaisuuden ennakkovalvontaa”. Valiokunnalle muodostunutta asemaa ja arvovaltaa voidaan hänen mukaansa ”pitää suomalaisen valtiokäytännön ehkä omintakeisimpana ja arvokkaimpana luomuksena”.

”Sen muuttamista tarkoittaviin perustuslain muutoksiin ei nähdäkseni ole mitään aihetta.”

Eri asia on, onko valiokunnan käytännöissä ja valiokunnan toimintaan liittyvässä eduskunnan toimintakulttuurissa mahdollisesti kehitettävää. Käytäntöjen kehittäminen ei välttämättä vaadi normimuutoksia lainkaan tai voi edellyttää muutoksia eduskunnan työjärjestyksen tasolla”, Hidén jatkaa.

Hidén ei näe myöskään suurta tarvetta valtiosääntötuomioistuimelle, jota on ehdotettu korvaamaan tai tukemaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan etukäteisvalvontaa.

”Pidän perustuslakivaliokunnan suorittamaa valvontaa niin arvokkaana ja niin hyvin toimivana elementtinä Suomen valtiosäännössä, että siitä ei ole mitään syytä luopua”, Hidén toteaa raportissaan.

Hidén toteaa, että tällä hetkellä ei ole nähtävissä painavaa syytä muuttaa jotakin perustuslain yksittäistä säännöstä. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset voivat kuitenkin tuoda mukanaan myös perustuslain säännösten muuttamistarpeita, hän jatkaa.

”Jos juuri kaatuneen sote-uudistuksen piiristä sopii ottaa esimerkki, niin maakuntien perustaminen ja kansanvaltaisten päätöksentekoelinten asettaminen niihin olisi tehnyt asiallisesti aiheelliseksi ja lyhyessä ajassa oikeastaan välttämättömäksi säätää maakuntavaaleista ja niihin osallistumisoikeudesta myös perustuslaissa”, Hiden kirjoittaa.

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen toteaa tiedotteen kommentissaan, että selvityksessä ei tunnistettu itse perustuslaista johtuvia ongelmia, ”joten huomio on kiinnitettävä lain soveltamiskäytäntöihin sekä perustuslakikysymysten parempaan tunnistamiseen ja niihin liittyvien vaihtoehtojen arvioimiseen”.

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon