Käyttämällä tätä palvelua ja sen sisältöä hyväksyt evästeiden käytön analytiikkaa, sisällön mukauttamista ja mainontaa varten.
Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Ei ainoastaan raiskaajamurhaaja ja kunniamurhasyytetty – Suomesta karkotettiin 430 henkilöä

Päivän Lehti – logo Päivän Lehti 4 päivää sitten Kari Kallonen
Maahanmuuttoviraston edustalla Helsingissä järjestettiin 13. heinäkuuta Karkotuksia vastaan -mielenosoitus. © Lehtikuva Maahanmuuttoviraston edustalla Helsingissä järjestettiin 13. heinäkuuta Karkotuksia vastaan -mielenosoitus.

Viime vuonna maastapoistamispäätöksellä käännytettiin lisäksi 21 716 henkeä.

KARKOTTAMINEN Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan maastapoistamispäätös on hallintopäätös, jolla ulkomaalainen määrätään poistumaan Suomesta. Päätöksiä on kahdenlaisia – käännyttäminen ja karkottaminen.

Käännytettäväksi määrätään henkilö, jolla ei ole ollut oleskelulupaa Suomeen eikä hän täytä maassa oleskelun edellytyksiä. Tällaisia päätöksiä tehtiin viime vuonna 21 716 kappaletta. Määrä on huomattavasti edellisvuosia korkeampi.

Kasvaneessa määrässä on näkyvissä vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden suuri määrä. Vuonna 2016 tehtiin yhteensä 28 208 turvapaikkapäätöstä, joista noin puolet oli kielteisiä. Kielteiseen päätökseen sisältyy maastapoistamispäätös.

Kolmasosa karkotetuista on rikollisia

Karkotettavaksi määrätään henkilö, jolla on ollut oleskelulupa Suomessa, mutta joka ei enää täytä maassa oleskelun edellytyksiä. Karkottamispäätöksiä tehtiin viime vuonna 430 kappaletta, yleisin peruste oli luvaton oleskelu. Vuonna 2015 karkottamisia oli 279 kappaletta.

Rikosperusteisia karkotuksista oli noin kolmasosa. Rikosten takia karkotetuista virolaiset ovat olleet perinteisesti suurin kansallisuusryhmä. Karkotukset EU-maahan työllistävät poliisia ja Rajavartiolaitosta usein moneen otteeseen.

Kun esimerkiksi murtoihin syyllistynyt virolainen karkotetaan, kyseessä on karkotus toiseen EU-maahan. Karkotuksen jälkeen henkilö voi palata laivalla takaisin Suomeen, koska rajatarkastuksia ei ole. Kun he jäävät kiinni, poliisi poistaa karkotetut uudelleen maasta.

Karkotettu EU-kansalainen voi lain mukaan saada kuitenkin muita pitemmän, jopa 15 vuoden maahantulokiellon tai se voidaan määrätä toistaiseksi voimassaolevaksi.

Piittaamattomuus perustuslaista

Viime viikolla kohua herätti KHO:n vuosikirjapäätös, joka liittyi karkottamiseen ja sen edellytysten kokonaisharkintaan. Henkilö oli saanut Suomessa tuomion sisarensa pahoinpitelystä. Hän oli rikosasiassa vedonnut kulttuuristaan johtuviin syihin ja valitti karkotuspäätöksestä.

Rikoksen laadun osalta korkein hallinto-oikeus totesi, että perheen sisäinen, kulttuurisiin syihin perustuva väkivaltakäyttäytyminen osoitti piittaamattomuutta sellaisia arvoja kohtaan, joita turvataan sekä Suomen perustuslaissa että Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa.

KHO vetosi myös Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta.

Kyseessä oli sama mies, jonka osalta korkein oikeus hylkäsi aiemmin syytteet kunniamurhan valmistelusta. Mies olisi syytteen mukaan sopinut asiasta Irakissa asuvan isänsä kanssa. Sisko oli pilannut suvun kunnian ja mies uhkasi 16-vuotiasta pikkusisartaan viesteissä puukottamisella, nälkään näännyttämisellä, syömisellä ja hautaamisella.

KKO:n mukaan mies oli kuitenkin uhkaillut lukuisia muitakin ihmisiä ja uhkausten laatu oli vaihteleva, joten murhan suunnittelua ei voitu näyttää toteen.

Yli 15 vuoden karkotusyritys

Alkuvuodesta toinen laajalti uutisoitu tapaus oli poliisin täytäntöön panema Somalian kansalaisen maasta karkottamispäätös.

Kyseessä oli pitkään Suomen vankiloissa istunut mies, jota yritettiin karkottaa ensimmäisen kerran jo vuonna 2001. Mies oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 1990, jolloin hän sai vuoden oleskeluluvan humanitaarisista syistä.

Vuonna 1993 mies raiskasi Tampereella puistossa 13-vuotiaan tytön. Kaksi vuotta myöhemmin marraskuussa 1995 hän suoritti murhan, jossa uhriksi joutui 15-vuotias tyttö. Teosta tuomittiin elinkautinen vankeusrangaistus vuonna 1996. Vuonna 2005 mies syyllistyi vain muutaman tunnin vankilomallaan pienen lapsen törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja pahoinpitelyyn.

Rikosseuraamusviraston vastustuksesta huolimatta Helsingin hovioikeus päästi miehen ehdonalaiseen vapauteen. Vapauduttuaan vankilasta hänet otettiin kuitenkin välittömästi kiinni, sillä karkotuspäätös oli edelleen voimassa.

Mies vastusti karkotustaan kaikin mahdollisin tavoin, Päivän Lehden artikkelin asiasta löydät tästä.

Paluuseen voi saada tukea

Kun henkilö määrätään maasta poistettavaksi, hänelle annetaan yleensä vapaaehtoiselle paluulle aika, jonka kuluessa voi poistua maasta ilman, että viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin. Vapaaehtoisesti palaava voi poistua itse tai vapaaehtoisen paluujärjestelmän tukemana.

Vapaaehtoinen paluu vakiinnutettiin Suomessa lakisääteiseksi toiminnaksi heinäkuussa 2015, jona vuonna järjestelmää käytti 634 henkilöä. Vuonna 2016 Suomesta palasi järjestelmän kautta jo 2 113 henkeä.

Mikäli henkilö ei poistu maasta vapaaehtoisesti, poliisi voi panna poistamisen täytäntöön. Vuonna 2016 poliisi pani täytäntöön 6 657 maasta poistamista, joista neljännes oli saatettuja palautuksia.

Haastavia paluumaita vuonna 2016 olivat Irak, Afganistan ja Somalia, joihin voitiin ilman kansallista passia palata käytännössä ainoastaan vapaaehtoisesti. Lokakuussa 2016 Suomi ja Afganistan allekirjoittivat yhteistyöpöytäkirjan turvapaikanhakijoiden paluusta ja palauttamisesta.

  • Lähde Migri

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Päivän Lehti

image beaconimage beaconimage beacon