Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Elina Lepomäeltä uusi kova sote-ulostulo: ”Tämä ei ole korvausmallin virhe, vaan ominaisuus”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 16.4.2018 Katja Incoronato
© Alma Talent Oy

Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) arvioi, että viime viikolla puheenaiheeksi Suomessa nousseet sote-uudistuksen korvauskriteerit eli kapitaatio ja ihmisten profilointi johtavat asiakkaiden valikointiin joka tapauksessa.

–Se johtuu siitä, että kapitaatio on kiinteä korvaus, jonka palveluntuottaja saa jokaisesta asiakkaasta, silloin kun tämä rekisteröityy. Kapitaatiossa maksetaan riskin kantamisesta, ei tutkimuksista eikä hoidosta. Tämä ei ole korvausmallin virhe, vaan ominaisuus, Lepomäki toteaa Puheenvuoron blogissaan.

Hän korostaa, että kapitaatio ei poista yli- tai alihoidon riskiä, silloin kun hoitoketju on rahoituksen osalta poikki. Lepomäen mukaan juuri näin on esitetyssä sote-ratkaisussa. 

 

–Kapitaatiokorvauksen saa suoran valinnan peruspalveluista; muut palvelut kuten erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut ovat liikelaitoksen vastuulla. Paljon palveluita tarvitsevat ihmiset ovat jatkossa liikelaitoksen asiakkaita.

Hän sanoo, että kapitaatiopohjainen rahoitus saattaa tehostaa asiakasvalikointia. 

–Palveluntarjoaja voi yhdistellä muista lähteistä saamiaan tietoja henkilöiden riskitekijöistä ja vertailla tietoja annettuun korvaustasoon. Palveluntarjoaja voi vaikuttaa sekä palveluidensa laatuun että saatavuuteen. On varsin todennäköistä, että sote-keskuksiin syntyy eri jonoja sen mukaan, saako palvelusta lisäkorvausta vai ei. Käynnissä olevissa valinnanvapauskokeiluissa tästä on viitteitä, mutta kattavaa tietopakettia ei vielä ole olemassa.

Helsingin Sanomat uutisoi viime tiistaina, että jokainen suomalainen pisteytetään sote-uudistuksessa sen mukaan, miten paljon hän rasittaa terveydenhuoltoa.

Perhe- peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on rauhoitellut huolia ja totesi muun muassa eduskunnan kyselytunnilla torstaina, ettei sote-uudistuksen tavoitteena ei ole pisteyttää kansalaisia heidän terveytensä tai sairautensa pohjalta. Hän muistutti myös, etteivät sote-keskukset, yksityiset tai julkiset palveluntuottajat, valitse asiakkaitaan, vaan kansalaiset valitsevat sote-keskuksen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL puolestaan vakuutti keskiviikkona, ettei pisteytys tapahdu henkilötasolla, vaan taustalla on yksilökohtaisia tietoja, mutta tieto kansalaista koskevasta korvauksesta toimitetaan sote-palveluiden tuottajille anonyymisti ryhmiteltynä.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on vaatinut THL:lta selvitystä siitä, minkä lain perusteella THL katsoo voivansa toimia julki tulleella tavalla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen piti viikonloppuna huolia suomalaisten potilastietojen turvallisuudesta aiheellisina.

Lue tarkemmin: Eduskunnan kuulema asiantuntija: ”Syytä sanoa ääneen, että potilastietojen salassapito Suomessa on ehkä heikointa koko Euroopassa”

Elina Lepomäki huomauttaa blogissaan myös, että koko sote-lakikokonaisuuden käsittelyaikataulu on haasteellinen. 

–Sote-lait olisi hyväksyttävä kesäkuun alussa. Varsinaiset valinnanvapauspilotit ovat vasta käynnistymässä eikä aikaisempiakaan kokemuksia ole vielä kunnolla analysoitu. Selvältä näyttää jo nyt, että lakikokonaisuuteen liittyy paljon sellaisia riskejä, joita on toimeenpanossa vaikea korjata ja joista monia on - Suomen soten nykytilaan nähden - turha ottaa, hän sanoo.

Lepomäki kyseenalaistaa edelleen koko sote-uudistuksen tarpellisuuden ja nostaa esiin tammikuussa julkaistun Health Powerhouse Indexin raportin, jonka mukaan Suomi oli ykkössijalla 35 eurooppalaisen maan kustannustehokkuus-vertailussa. Sairaanhoidon laadussa Suomi ylsi kuudennelle sijalle. 

Lepomäen mukaan Suomen sijoitus on tässä tutkimuksessa parantunut vuosi vuodelta. 

–Suomea käytetään muun muassa esimerkkinä siitä, miten jonotusaikoja on saatu supistettua. Kyseinen tutkimus on muuttanut vuosien aikana joitain arviointikriteerejään, joiden perusteella yksittäisten maiden sijoitukset ovat saattaneet hypähdellä.

Hän toteaa, ettei Suomen sijoitus ole heikko myöskään muissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Esimerkiksi OECD:n kattavassa tilastoinnissa Suomi on Lepomäen mjukaan keskiarvon yläpuolella kaikissa terveydenhuollon laatua kuvaavissa vertailuissa. 

–Silti meillä on kehitettävää, mutta se ei edellytä nykyisen järjestelmän “räjäyttämistä”. Päinvastoin, jättiuudistus on riski silloin, kun lähtötilanne on monin paikoin varsin hyvä. Alueelliset erot ovat Suomessa suuria, mikä edellyttää aluekohtaisia ratkaisuja. Moni niistä on jo pitkällä; täysin nykyisestä lainsäädännöstä käsin, Lepomäki kommentoi. 

Lepomäki ilmoitti maaliskuun alussa, ettei hän voi kannattaa sote-uudistusta.

Lue lisää:

Tyly sote-ryöpytys konsultilta: ”Jos on pokkaa yksityistää terveydenhuolto, on oltava ymmärrystä sen seurauksista”

Eduskunnassa tiukka väittely suomalaisten pisteytyksestä – Ministeri: ”Puistattava jo vertauksenakin”

”Soten kaataminen olisi hyppy pimeään” – Tutkija: Näin asiat etenisivät, jos Juha Sipilä hajottaisi hallituksen

Sote-kapinalliselta uusi täyslaidallinen – Elina Lepomäki: Syntyy ohituskaista ja ”lukkiutumisilmiö”

Kaatuuko hallitus soteen? Lepomäki: ”En pidä mitenkään annettuna, että tämä laki tulee eduskunnasta ulos”

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon