Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Lähes joka viides hedelmöityshoidoista eteni lapsen syntymään – vuosittain aloitetaan 13 000 hoitoa

Päivän Lehti – logo Päivän Lehti 30.6.2020 Päivän Lehti

Kuvituskuva © Getty Kuvituskuva

RASKAUS Vuoden 2018 kaikista hedelmöityshoidoista 17,7 prosenttia eteni lapsen syntymään, mikä oli hieman suurempi osuus kuin vuotta aiemmin. Arviolta 5,4 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista syntyi hedelmöityshoidoista.

Sekä vuonna 2018 että vuonna 2019 aloitettiin noin 13 000 hedelmöityshoitoa. Hoitojen kokonaismäärä on pysynyt melko vakaana viimeisen vuosikymmenen ajan.

– Koronavirusepidemian takia valtaosa klinikoista keskeytti väliaikaisesti hoitojen antamisen keväällä 2020. Joudumme kuitenkin odottamaan ensi vuoden tilastoja, jotta näemme, vaikuttiko tämä hoitojen kokonaismäärään vuositasolla vai ehtivätkö klinikat ’kirimään’ hoitojen määrissä loppuvuoden aikana, toteaa THL:n erityisasiantuntija Anna Heino.

Monisikiöisten synnytysten osuus on laskenut vuosikymmenten aikana merkittävästi. Tästä huolimatta hedelmöityshoitoihin liittyy yhä suurentunut monisikiöisyyden riski: vuonna 2018 hedelmöityshoidoista seuranneista synnytyksistä 3,5 prosenttia oli monisikiöisiä. Vuonna 1993 vastaava osuus oli kuitenkin vielä 27 prosenttia.

Juttuvinkki: Vastasyntyneet tytöt tulevat elämään pitempään kuin pojat – ruotsinkieliset pitempään kuin suomenkieliset

Monisikiöisyyden vähenemiseen on vaikuttanut erityisesti alkioiden pakastamisen tehokkuus, minkä vuoksi yhden alkion siirtojen määrää on voitu lisätä merkittävästi. Vuonna 2018 kaikista alkion siirroista 95,3 prosenttia oli yhden alkion siirtoja. Yhden alkion siirtojen hoitotulokset ovat myös parantuneet.

– Suomessa sekä pakastettujen alkioiden siirtojen osuus että yhden alkion siirtojen osuudet ovat Euroopan kärkeä, ja ne vaikuttavat suoraan myös monisikiöisten synnytysten määrään, Anna Heino kertoo.

Vuoden 2019 ennakkotietojen mukaan julkisen terveydenhuollon osuus kaikista hedelmöityshoidoista oli 48,4 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin muutamana aikaisempana vuotena. Osuus on kuitenkin kasvanut merkittävästi 2000-luvulla.

Luovutetuilla sukusoluilla tehdyistä hoidoista julkisen terveydenhuollon osuus on 2010-luvulla ollut noin 2–3 prosenttia, mutta osuus väheni jyrkästi vuosina 2017–2019 ja oli vuoden 2019 ennakkotietojen mukaan vain 0,1 prosenttia.

– Onkin odotettavissa, että julkisen terveydenhuollon osuus luovutetuilla sukusoluilla tehdyistä hoidoista kasvaa lähivuosina, kunhan toiminta saadaan käynnistettyä kunnolla, Anna Heino toteaa.

Muutos liittyi yliopistosairaaloiden päätökseen lopettaa luovutetuilla sukusoluilla tehtävät hoidot väliaikaisesti. Vuoden 2019 aikana yliopistosairaalat tekivät päätöksen hoitojen uudelleen aloittamisesta sekä niiden laajentamisesta kattamaan julkisen terveydenhuollossa myös naisparit ja itselliset naiset.

Lue myös: Miten pikkukeskosena syntyneet voivat aikuisina – lisääntyvätkö havaitut erot vai tasoittuvatko ne?

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Päivän Lehti

image beaconimage beaconimage beacon