Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Lasse Laatunen: ”Hallitus joutuu perumaan irtisanomislain” – Poliittisen teatterin lasku hirvittää

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 8.10.2018 Jenni Tamminen
© Toimittanut Alma Talent Oy

Kiistelty lakihanke irtisanomissuojan heikentämisestä pienissä yrityksissä pitäisi perua pikimmiten, katsoo kolumnisti ja Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen. Poliittisen teatterin hintalappu uhkaa karata kohtuuttomaksi ”kirpun nylkemisen” vuoksi, hän kuvaa lakiesitystä.

Uuden Suomen haastattelussa Laatunen sanoo, että jo lakihankkeen taustalla olevat hallituksen lähtökohdat ovat pielessä. Yrittäjät taas häviävät turhan paljon irtisanomiskiistoja oikeudessa osaamattomuuttaan.

”Nyt ollaan ajamassa maata erittäin kalliiden konfliktien piiriin sellaisella yhden pykälän kirpun nylkemisellä, mistä ei ole kenellekään käytännössä mitään hyötyä.”

Laatusen on arvosteltu Iltalehden kolumneillaan neuvovan tai huutelevan katsomosta. Itse hän kokee antavansa kolumneissaan neuvoja juuri työmarkkinajuristin näkökulmasta.

”Jokainen juristi, joka on ajanut näitä irtisanomisjuttuja paljon – ja itsekin niitä ajoin paljon – tietää, että käytännössä nämä tapaukset ratkaistaan oikeudessa kokonaisharkinnalla. Se tarkoittaa, että onko työntekijän käyttäytyminen ollut kokonaisuudessaan niin moitittavaa, ettei työsuhdetta voida kohtuudella jatkaa.”

”Tässä kokonaisharkinnassa vaikuttaa jo nyt yrityksen koko. Koska totta kai pienissä yrityksissä työnantajan ja työntekijän välinen suhde on läheisempi ja siinä luottamuksen horjuminen voidaan helpommin lukea irtisanomisen syyksi kuin suuressa yrityksessä. Silloin ei ole merkitystä sillä, miten lakiteksti on muotoiltu.”

Hallituksen ajaman lakiuudistuksen suurin muutos olisi lain ensimmäiseen momenttiin tuleva uusi virke, joka kuuluu näin:

”Kun työnantajan palveluksessa on säännöllisesti alle 10 työntekijää, asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää myös edellä 1 momentissa säädettyä vähäisempää, mutta kuitenkin työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden niin merkittävää rikkomista, laiminlyöntiä taikka työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten muuttumista, ettei työnantajan voida perustellusti edellyttää jatkavan työsuhdetta.”

Lisäys ei Laatusen mukaan muuttaisi pienten yritysten arkea mitenkään, koska oikeudessa yrityksen koko otetaan jo nyt huomioon. Sen sijaan hän arvioi, että lisäys voi hankaloittaa irtisanomisia suuremmissa yrityksissä, koska lakiin kirjattaisiin lainsäätäjän tahto korostaa entisestään pienten ja suurten yritysten välistä eroa.

Laatunen on sitä mieltä, että ylipäätään hallituksen perusteet niin kutsutun irtisanomislain ajamiseen ovat vinksallaan.

Lakiesitys syntyi kesän aikana sen jälkeen, kun hallitus kevään kehysriihessä ilmoitti, että niin kutsuttujen kollektiivisten ja henkilökohtaisten irtisanomisperusteiden välillä on liian jyrkkä epäsuhta.

Kollektiivisilla irtisanomisperusteilla viitataan tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin. Hallituksen mielestä niissä olisi kiristämisen varaa ja vastaavasti olisi varaa höllentää henkilökohtaisia perusteita.

”Tässäkin lähtökohta on epälooginen. Pidän paljon tärkeämpänä, että Suomessa säilyy kollektiivinen irtisanomissuoja tällä tasolla, mikä se on nyt. Sitä ei pidä kiristää. Koska jos huonosti menestyvä yritys pakotetaan pitämään työvoimaa, mitä se ei tarvitse, siinä ei ole mitään järkeä. Ja juridisesti en näe mitään tarvetta heikentää henkilökohtaista irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä.”

Lisäksi Laatunen näkee vain pienissä yrityksissä irtisanomissuojaa heikentävän lakiesityksen perustuslain hengen vastaisena. Hänestä irtisanomissuoja ei ole sellainen asia, jossa voitaisiin poiketa yhdenvertaisuusvaatimuksesta. Lakiesityksen perustuslaillisuuden arvioi lopulta eduskunnan perustuslakivaliokunta.

”Jos nykyiset säädökset osataan, niin irtisanomisen edellytykset eivät parane yhtään, jos laissa muutetaan pikkuisen sanontoja.”

Viisainta olisikin Laatusen mielestä, että hallitus luopuisi hankkeestaan heikentää irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä.

”Minä en kyllä usko mihinkään muuhun vaihtoehtoon kuin siihen, että tämä hallituksen esitys joudutaan perumaan ja siitä joudutaan luopumaan. Jos vähänkin katsoo työmarkkinahistoriaa, niin silloin kun SAK on lähtenyt tällä tavalla taistojen tielle, se ei enää peräänny”, Laatunen kertoo.

Vanha EK:n työmarkkinajohtaja toteaakin, että jos ay-liikkeen kanssa aikoo panna napit vastakkain, pitää etukäteen käydä jo läpi eri vaihtoehtoiset etenemismallit.

”Koska paras tapa ratkoa asiat on, että ei päästä ay-liikettä menemään näin pitkälle”, Laatunen sanoo.

Koko lakihanke alkaakin tuntua Laatusesta poliittiselta teatterilta. Mutta sen lasku hirvittää häntä.

”Kieltämättä minullekin on tullut mieleen, että tässä on kokoomuksen ja keskustan välinen kilpailu yrittäjä-äänestäjistä. Kun edellisissä vaaleissa ilmeisesti aika paljon näitä äänestäjiä meni kokoomuksesta keskustaan, niin nyt halutaan varjella, että näin ei tapahtuisi. Ymmärrän, että politiikka on politiikkaa ja pitää tehdä kaikenlaista, mutta teatterillakin on hintansa. Pitää olla joku suhteellisuudentaju, kenellä tämä teatteri oikein maksatetaan. Nyt se ollaan maksattamassa suurteollisuudella”, Laatunen sanoo.

Entinen EK-juristi neuvoo yrittäjiä: Näin irtisanot oikein

Laatusen mukaan nykyisiä säädöksiä irtisanomisista ei välttämättä osata yrityksissä. Erityisesti yrittäjäpuolelta on moitittu, että laki on liian ylimalkainen, eikä irtisanomisperusteita suoraan pykälistä voi lukea. Laatusen mukaan tämä näkyy valitettavasti oikeuden ratkaisuissakin, kun yrittäjät häviävät oikeusjuttuja heikon näytön vuoksi. Oikeudessa yrittäjällä on näyttötaakka, eli hänen on osoitettava työntekijän vakavalla tavalla rikkoneen työvelvoitteitaan tai toimineen huolimattomasti.

Avain on, että tilanteet kirjataan ylös.

”Kaikkein yksinkertaisin ohje on se, että jos on työntekijä, joka työantajan mielestä tavalla tai toisella käyttäytyy moitittavasti – oli se sitten käyttäytymistä työtovereita kohtaan tai työvelvoitteen epäasiallista täyttämistä – niin tilanteet pitää kirjata tarkasti ylös. Pitää keskustella työntekijän kanssa, mistä se johtuu ja onko hän valmis korjaamaan käytöstään. Jos on annettu puutteellinen työnopastus tai opetus tehtävään, on työnantajan velvollisuus täydentää sitä.”

”Näin kerätään täsmällistä tietoa ja jos tilanne menee niin pitkälle, että työnantaja katsoo, ettei tämä ole enää kohtuullista, niin kun moitittava työhistoria on dokumentoitu yksilöllisesti ja varmistettu, että löytyy jäävitön todistaja todistamaan, niin silloin on toimittu oikein. Näyttö on oikeudessa helppo esittää, koska se on päiväkohtaisesti dokumentoitu.”

Jäävitön todistaja voi Laatusen mukaan usein olla palkkalistoilla oleva esimies.

”Yrittäjän ongelma on tietysti se, että hän on usein itse myös fyysinen työnantaja. Jos tällaista jäävitöntä todistajaa ei ole, yrittäjä voi itse pitää kirjaa ja ottaa kuittauksen, että tällainen keskustelu työntekijän kanssa on käyty.”

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon