Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Pekka Haavisto puhuu suoraan: Jytky petasi Haavisto-ilmiön – nyt Suomi on vakavoitunut

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 19.1.2018 Minna Karkkola
Tuoreen Alma-tutkimuksen mukaan vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto on pitänyt 14 prosentin kannatuksensa. © Alma Talent / Antti Mannermaa Tuoreen Alma-tutkimuksen mukaan vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto on pitänyt 14 prosentin kannatuksensa.

Vuoden 2012 presidentinvaalien kakkonen, vihreiden Pekka Haavisto kuulee vaalikentillä kysyttävän, missä noiden vaalien Haavisto-ilmiö nyt on. Uuden Suomen, Kauppalehden ja Talouselämän haastattelussa Haavisto ruotii avoimesti, miksi samanlaista hypeä ei ole syntynyt.

Haavisto vakuuttaa, ettei ole tilanteesta huolissaan ja kertoo, että viimeisiin tilaisuuksiin kaikki halukkaat eivät edes ole mahtuneet sisälle. Tuoreen Alma-gallupin mukaan hän on pitänyt 14 prosentin kannatuksensa, kun presidentti Sauli Niinistön kannatus on laskenut 56 prosenttiin.

–Aina kaikki kampanjat koittavat synnyttää ilmiöitä ja pöhinää, mutta se ei toimi napista painamalla. Ne ovat aina ajan lapsia, sen hengen ja tunnelman lapsia, sanoo Haavisto.

Juuri ajan henki on Haaviston mukaan yksi keskeinen syy, miksi ihmiset aktivoituivat vuoden 2012 presidentinvaalissa toisella tavalla. Edellisenä keväänä perussuomalaiset oli ottanut historiallisen vaalivoiton, jytkyn, joka oli Haaviston mukaan ollut monelle jopa järkyttävä kokemus.

Jytky synnytti myös vastareaktion. Kun Haaviston kampanja toisteli tammikuussa 2012 ”siksi Pekka”, yhdistyi sanapariin monelle heidän vastareaktionsa ja heidän arvonsa.

–Oli hyvin paljon sellaisia suomalaisia, jotka ajattelivat, että tämä ei ole minun Suomeni. Minun Suomeni ei näytä tältä, eikä tämä ole sen kansainvälinen uutinen, joka minun Suomestani kerrotaan. Luulen, että tämä loi sellaisen vahvan aktivismitaustan ja vastareaktion sille mitä oli tapahtunut, Haavisto pohtii.

–Se oli toisenlainen moodi

Nyt ajan henki on Haavistosta toisenlainen, ja suomalaiset ovat ”vakavoituneet ulkopolitiikan peruskysymysten äärelle”.

–Puhutaan Venäjästä, Suomenlahdesta ja Itämerestä, jotka eivät välttämättä herätä kampanjoissa tunnelatausta kuin kuusi vuotta sitten, Haavisto sanoo.

Kyselyt Haavisto-ilmiön perään ovat saaneet vihreiden presidenttiehdokkaan tutkailemaan, mitä vaalikentillä oikein tapahtuu ja näkyykö siellä Niinistö-ilmiötä.

–Mutta ehkä vähän Laura-ilmiötä näen, jos nyt ihan rehellisesti sanotaan. Lauran (Huhtasaari, ps.) ympärillä on pöhinää. Mutta ehkä muu (kampanjassa) on vielä hakusessa.

Ainakaan ”Laura-ilmiö” ei ole nostattanut pöhinää Haaviston ympärillä. Vihreät ja perussuomalaiset asettuvat usein edustamaan vastakkaisia arvoja, ja kohut tuovat kummallekin julkisuutta. Haavisto myöntää, että hänellekin on ehdotettu vastakkainasettelun tahallista rakentamista.

–Luulen, että vastavoimat synnyttävät toisiaan, eikä näissä vaaleissa sellaisia ole syntynyt. Sitten kysytään, pitäisikö niitä keinotekoisesti luoda. Se on iso poliittisen moraalin kysymys. Minulle jatkuvasti ihmiset tulevat sanomaan, että kun sanoisit näin ja näin, niin sillä saisit aikaan vastakkainasettelun. Sitten minulle tulee vastaan heti se, ovatko nämä omia mielipiteitäni, mitä minulle ehdotetaan sanottavaksi.

Katso Haaviston videohaastattelu (juttu jatkuu videon alla):

Lisäksi Haavisto katsoo, että sosiaalisessa mediassa on tapahtunut muutos. Kun kuusi vuotta sitten blogit, Facebook-päivitykset ja tviitit sekä some-mainonta ”oli vain positiivinen lisä kaikkeen” ja ”moninkertaisti kampanjan”, ei tilanne ole yhtä yksinkertainen nyt. Paitsi että muutkin ehdokkaat kampanjoivat entistä aktiivisemmin sosiaalisessa mediassa, on käyttäytyminen muuttunut myös.

–Nyt sosiaalinen media on viimeisten vuosien aikana ollut osittain tätä vihapuhetyylistä ja ongelmallistakin. Viimeksi tuli nyt tätä botti-ilmiötä. Nythän ei enää tv:n keskusteluohjelmien yhteydessäkään sanota, että tviitatkaa innokkaasti, koska nähdään se niin ongelmallisena, Haavisto toteaa.

Niin, ne botit. Haavisto on kertonut, että hänen Twitter-tililtään poistettiin viime vuoden lopulla noin 1 700 seuraajaa. Oulussa pidetyssä vaalitentissä Haavisto sanoi itse ottaneensa yhteyttä Twitterin amerikkalaiseen hallintoon, jossa oli hänen mukaansa selvitetty, että taustalla oli Venäjä-myönteisiä toimijoita.

Tietoturvayhtiö F-Securen tutkija Andy Patel arvioi omassa blogissaan aiemmin tammikuussa, että joku rakentaa nyt Suomeen suunnattua bottiverkosta.

Haaviston kampanjapäällikkö on nyttemmin myöntänyt Ylelle, ettei Twitteristä otettu kantaa, mistä uudet seuraajat ovat lähtöisin. Haaviston kampanjaväen kerrotaan teettäneen selvityksen, jonka mukaan kyseenalaisten seuraajien takana on yksi ja sama, toistaiseksi taho. Ylen tv-tentissä Haavisto kertoi olettaneensa, että taustalla oli Venäjä-myönteinen taho, koska tilien nimissä oli käytetty kyrillisiä kirjaimia.

Haavisto myöntää nyt stiplanneensa Ylen tentissä. Hän pitäytyy kuitenkin yhä kannassaan, että taustalla olisi Venäjä-myönteinen taho. Tileiltä on hänen mukaansa seurattu ja fanitettu Venäjää ja muita Venäjä-mielisiä tahoja.

Bottikohun tekee Haaviston kohdalla hankalaksi se, että hän on vaalien aikana vastustanut kansanäänestystä Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Näkemystään hän on perustellut sillä, että se nykyisessä tilanteessa altistaisi Suomen ”ennennäkemättömän hybridi- ja kybervaikutusaallon” kohteeksi.

Nato-jäsenyyttä vastustava Haavisto myös arvelee, että osa sotilasliiton kannattajista pitää kansanäänestystä oikotienä.

–Jos olisimme Naton jäsen, järjestelmämme menisi aika lailla uusiksi kahdelta osin, Haavisto toteaa.

Ensimmäinen osa on hänen mukaansa asevelvollisuus. Haaviston mukaan nyt on epäselvää, voitaisiinko suomalaisia asevelvollisia käyttää muiden Nato-maiden puolustamiseen. Toinen osa on puolustusvoimien ylipäällikkyys.

–Nythän presidentti on ylipäällikkönä ja voi siirtää sen Suomen kansalaiselle. Minun ymmärtääkseni Natossa on komentorakenteet, jotka ovat ylikansallisia. Nämä kaksi asiaa, asevelvollisuus- ja ylipäällikkökysymys ovat perustuslain tasoisia asioita. Tästä on puhuttu liian vähän, Haavisto sanoo.

–Sen verran sanon, kun olen itse ainoa joka vastustaa kansanäänestystä: näen joidenkin puheissa kansanäänestyksen oikotienä perustuslakiongelman ohi. On ehkä sellainen ajatus, että kansanäänestys jollakin tavalla sitä helpottaisi.

Vaaleissa Haavisto on itse kampanjoinut turvallisuuspolitiikan ohella ilmasto- ja ympäristökysymyksillä. Erityisen huolissaan Haavisto on väestönkasvusta ja edistää kansainvälistä väestösopimusta sen hillitsemiseksi. Avainkysymys on hänestä naisten aseman parantaminen. Niinistöä hän piikittelee myös ”kauppamiehen vaistoista”.

–Ja sitten tietysti pieni keskustelunpoikanen on tämä tästä Trumpin tapaamisesta, jossa hän sanoi [virheellisesti], että me olisimme tilanneet jo hävittäjät. Mutta meille edelleen olisi mahdotonta viedä jäänsärkijöitä Yhdysvaltoihin heidän omasta lainsäädännöstään riippuen, Haavisto sanoo.

–Ja minusta, jos olisin presidentti, kaikki tämmöiset keskustelut valtiojohdon ja hallitusten välillä pitäisi aloittaa sillä, että jos on mahdotonta viedä suomalaista teknologiaa, korkeaa teknologiaa, niin on se kumma, jos me sitten ostetaan sinisin silmin heiltä korkeaa teknologiaa. Jäänsärkijät on meillä puolet halvempia kuin USA:ssa. Vähän tällaista kauppamiehen vaistoa pitäisi olla.

Alma Talent on haastatellut kaikki presidenttiehdokkaat:

Presidenttiehdokas Nils Torvalds haluaa islamin nykyaikaan – laittaisi imaamit yliopistoon

Selvintä mitä Sauli Niinistöltä Natosta irtoaa: ”Ei” ja selitys päälle

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen: Globalisaation aika on ohi

Presidenttiehdokas Tuula Haatainen haastaa Sauli Niinistöä feminismillä

Presidenttiehdokas Matti Vanhanen varoittaa Afrikan kansainvaelluksesta: ”Järjestelmämme oli seota miljoonasta”

Presidenttiehdokas Merja Kyllönen: ”Ei koskaan Natoon”

Presidenttiehdokas Huhtasaari Natosta eri mieltä kuin pomonsa Halla-aho

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon