Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

”Aikamoista kansalaisten bluffia”, syyttää oppositio – Ministeri Aki Lindén sysää vastuuta hoitotakuusta kunnille

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 19.5.2022 Inka Saarela
Hoitotakuu. ”Nämä asiathan ratkaistaan konkreettisesti nyt kunnissa ja tulevaisuudessa hyvinvointialueilla”, kommentoi perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén hoitotakuun toteutumista. © Toimittanut Uusi Suomi Hoitotakuu. ”Nämä asiathan ratkaistaan konkreettisesti nyt kunnissa ja tulevaisuudessa hyvinvointialueilla”, kommentoi perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén hoitotakuun toteutumista.

Eduskunnassa keskusteltiin eilen hoitotakuusta. Oppositiosta kritisoitiin terapiatakuun puutetta ja vaadittiin ratkaisuja terveydenhuollon resurssipulaan.

Eduskunta kävi eilen keskiviikkona lähetekeskustelun hallituksen esityksestä terveydenhuoltolain muuttamiseksi. Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn määräaikoja halutaan lyhentää.

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi hallituksen esityksen perusteella kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään ja suun terveydenhuollossa kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Hoidon tarve pitäisi arvioida aiemman kolmen vuorokauden sijaan saman yhteydenoton tai päivän aikana.

Uusi laki tulisi voimaan 1.11.2024.

Terapiatakuu ei sisälly esitykseen

Mielenterveyspalveluita on vaikea saada, koska jonot ovat niin pitkiä.

Terapiatakuu-kansalaisaloite perustuu terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) suositukseen, jonka mukaan vaikuttavaksi todetut psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä terveydenhuollon julkisesti rahoitettuun palveluvalikoimaan.

Terapiatakuun avulla potilas saisi hoitoa, vaikka hänellä ei olisi taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiseen psykoterapiaan.

Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho kritisoi hallitusta siitä, että hoitotakuuesitys ei sisällä Terapiatakuu-kansalaisaloitteen ehdotettua esitystä.

”Nykyiset hallituspuolueet lupasivat tukensa terapiatakuulle. Koronan myötä mielenterveyspalveluihin pääsy on heikentynyt samaan aikaan, kun palveluiden tarve on lisääntynyt. Kansalaiset ansaitsevat päästä palveluihin nopeammin, ja nyt tämä vesitetään tässä esityksessä”, Laiho sanoi.

Terapiatakuu-kansalaisaloite asettaa hoitoon pääsyn tavoitteeksi korkeintaan kuukauden.

”Hoidon tarve tulee arvioida välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon tulee alkaa kuukauden sisällä”, kansalaisaloitteessa toivotaan.

Sari Multalan (kok) mielestä tämä ei riitä.

”Hallituksen esityksessä ei vaadita hoitoon pääsyä seitsemässä vuorokaudessa hoidon tarpeen arvioinnista, vaan neljässä viikossa”, hän sanoi.

Ratkaiseeko hoitotakuu terveydenhuollon ongelmat?

Opposition edustajat nostivat esille muun muassa resurssointiin ja kustannuksiin liittyviä kysymyksiä.

On aiheellista kysyä, ratkaiseeko uusi laki terveydenhuollon ongelmia. Suomessa terveydenhuolto kärsii resurssipulasta ja henkilöstöä on vaikea saada töihin.

Päivi Räsäsen (kd) mukaan arvioitu taloudellinen lisäresursointi on riittämätöntä ja vaarantaa hoitotakuun toteutumisen käytännössä.

”Täällä hallituksen esityksessä todetaan, että hoitotakuun toteuttaminen tässä muodossa edellyttää vuoden 2026 tasolla 672 lääkäriä lisää, 476 sairaanhoitajaa lisää ja 160 miljoonan euron vuosittaisen rahoituksen. Nyt pitäisin kyllä erittäin tärkeänä, että ministeri kertoisi, millä tavalla nämä lääkärit ja hoitajat tähän hankitaan, millä tavalla tämä rahoitetaan”, Räsänen vaati.

Perussuomalaiset taas julkaisi tänään tiedotteen, jossa he kritisoivat hoitotakuuesitystä ”silmänkääntötempuksi”.

”Hoitoalan koulutuspaikkoja tarvitaan merkittävästi lisää, jotta hoitotakuun edellyttämät sadat lääkärit ja sairaanhoitajat voidaan rekrytoida, kun nykyisen työvoiman eläköityminen huomioidaan. Tärkeintä kuitenkin on varmistaa, että koulutettu henkilöstö haluaa työskennellä alalla ja nimenomaan Suomessa. Tarvitsemme tehokkaan, alan työntekijäjärjestöjen kanssa yhteistyössä luotavan toimenpideohjelman, jolla korjataan niin alan veto- kuin pitovoimaakin koskevat ongelmat”, tiedotteessa linjataan.

Myös kokoomuksen Laiho tylyttää hallitusta rahoituksen ja keinojen puutteesta.

"Kyllähän tämä hallituksen hoitotakuuesitys on aikamoista kansalaisten bluffia. Rahoitus ja keinot puuttuvat. Tavoitteen kirjaaminen lakiin ei riitä, jos henkilöstöä ei ole ja keinot uupuvat. Samaan aikaan hallitus on leikkaamassa Kela-korvausta, mikä tulee lisäämään entisestään julkisen perusterveydenhuollon kuormaa.

Miten, ministeri Lindén, aiotte varmistaa, että tulevilla hyvinvointialueilla on keinot ja resurssit purkaa hoitojonot ja yltää hoitotakuun vaatimukseen? Tämä näyttää jäävän seuraavan hallituksen kontolle”, Laiho kysyi.

Näin vastaa ministeri Lindén

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd) mukaan valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen on todennut, että ”hän uskoo täysin tähän hankkeeseen ja tämän rahoituksen kestävyyteen, varsinkin kun tässä haetaan myös tuottavampia tapoja tehdä tätä toimintaa eikä vain lähdetä siitä, että raha ratkaisee kaiken.”

Lindén haluaa sysätä vastuuta kunnille.

”Nämä asiathan ratkaistaan konkreettisesti nyt kunnissa ja tulevaisuudessa hyvinvointialueilla.”

”Itse olin 43 vuotta töissä kunnallisessa terveydenhuollossa ja olen nähnyt järjestelmiä, joissa pääsee hoitajalle tai lääkärille, ei pääse hoitajalle eikä lääkärille, eli siellä käytännössä tehdään se työ, mutta meidän rooli täällä on tietenkin tämä makrotaso, eli lainsäädäntö, asettaa tavoitteet ja rahoitus”, Lindén sanoi.

Henkilöstön saatavuusongelmaa Lindén ei tunnista niin vahvasti kuin monet opposition edustajat.

”Kuten totesin, me olemme tällä hetkellä jo hyvin lähellä näitä hoitotakuun tavoitteita hammashuollossa. Siellä tarvitaan viisi miljoonaa euroa lisää rahaa, kun se kokonaiskulu on tällä hetkellä 500 miljoonaa. Se on käytännössä parinkymmenen hammaslääkärin työpanos. Hoitohenkilöstön osalta me olemme myös hyvin lähellä, nyt jo. Siis 90 prosenttia niistä, jotka tarvitsevat hoitajan vastaanottoaikaa, pääsee.”

”Se hoitohenkilökunnan lisäystarve ei tässä ole niin suuri.”

”Lääkärien osalta tarve on suurin, mutta meillä on 1 600 nuorta lääkäriä tällä hetkellä yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksessa. Yleislääketiede kiinnostaa taas, ja jos me puolet tästä tarpeesta esimerkiksi ostopalveluilla hoidamme ja puolet onnistumme saamaan terveyskeskuksen palkkalistoille, niin tämä asia on ratkaistu ”, Lindén sanoi.

Keskustelun päätteeksi asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

LUE SEURAAVAKSI:

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon