Käyttämällä tätä palvelua ja sen sisältöä hyväksyt evästeiden käytön analytiikkaa, sisällön mukauttamista ja mainontaa varten.
Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Yllättävä arvio radiossa: Britit joutunevat maksamaan lähelle 100 miljardia € – ”Itsestään selvää”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 17.7.2017 Minna Karkkola
Theresa May. © Lehtikuva Theresa May.

Asiantuntijat eivät pidä brexit-laskua niin vaikeana kysymyksenä kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Britannian ja EU:n neuvottelut jatkuvat tänään.

Kalevi Sorsa Säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander ja Evli Pankin pääekonomisti Valtteri Ahti arvioivat neuvotteluja Ylen Ykkösaamussa. Molemmat olivat sitä mieltä, että rahasta päästään kyllä kompromissiin ja isompia ovat periaatteelliset kysymykset.

Julkisuudessa on liikkunut erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon brexit maksaa Britannialle. Ahti selvensi summaa. Hänen mukaansa lasku on EU:n mielestä 100 miljardia bruttovastuuna ja 60 miljardia nettovastuuna, koska rahaa menee kumpaankin suuntaan.

Ahti muistutti, että Britannian hallitus on jo nyt joutunut myöntämään, että maa maksaa brexit-laskunsa. Hän viittaa viime torstaina julkistettuun parlamentille annettuun kirjalliseen vastaukseen, joka tulkittiin myöntymiseksi brexit-maksuihin. Ahti pitää joidenkin brittipoliitikkojen kovia ulostuloja brexit-vastaisen leirin huuteluna.

–Britit tulevat maksamaan joka tapauksessa jonkinlaisen summan. Se on itsestään selvää ja se tulee varmaan näillä näkymin olemaan lähempänä EU:n sanelemaa linjaa, Ahti sanoi Ykkösaamussa.

Hänen mielestään tilanteessa ei ole mitään ihmeellistä, sillä esimerkiksi Norja ja Sveitsikin maksavat EU:lle, vaikka eivät ole EU-jäseniä. Hänen mukaansa on ilmeistä, että varakas kauppajäsen ”tulee subventoimaa köyhempiä eurooppalaisia valtiota”.

EU sai itseluottamusta, Britannia jumbo

Molemmat asiantuntijat näkevät Britannian aseman heikompana kuin EU:n aseman. Majander huomautti, että EU:ssa on löytynyt yhteinen tahtotila arvioitua helpommin.

–Britannian kansanäänestys oli jo yli vuosi sitten ja oikeastaan koko sen ajan Britannian käsi neuvotteluihin on vähän niin kuin ollut heikkenemään päin ja on menty vähän väärin virhearviosta toiseen, joista huippu oli tietysti ennenaikaiset parlamenttivaalit, jotka olennaisesti heikensivät pääministeri Mayn asemaa, Majander sanoi.

Ahti lisäsi, että EU:sta huokuu itseluottamus, joka perustuu positiiviseen taloudelliseen kehitykseen ja huojennukseen siitä, etteivät muut EU-maat ole lähteneet brexitin viitoittamalle tielle poispäin unionista. Ahti sanoo, että EU-maat ovat kasvaneet lujaa verrattuna muihin globaaleihin kilpailijoihin, ja Britannia on jäänyt kisassa suorastaan jumboksi.

Brexitin jälkeen punnan kurssi on laskenut, ja Britannian talouskasvu on ollut maltillista, joskin työttömyys on matalalla. Ahti muistuttaa, että vielä viime vuonna Britannian talous oli kovassa vauhdissa. Hän huomauttaa, että jopa 30 000–100 000 työntekijän on arvioitu karkaavan Lontoosta Dubliniin tai muualle brexitin seurauksena.

–En usko, että on olemassa yhtään tahoa, joka uskoisi ettei brexit olisi negatiivinen asia, Ahti sanoi.

–Kyse on vain siitä, kuinka negatiivinen tapahtuma brexit on Britannian taloudelle pitkällä aikavälillä, hän jatkoi ja lisäsi, että paljon riippuu siitä, millaisen vapaakauppasopimuksen Britannia saa neuvoteltua.

Raha neuvottelujen joustovarana

Ahti pitääkin muun muassa vapaakauppasopimusta paljon isompana kysymyksenä poliittisten oikeuksien ohella kuin julkisuudessa paljon esillä ollut rahariita.

–Rahalla ikään kuin tasataan pisteet tai pyöristetään kulmat, jotta saadaan tästä kummallekin sopiva. Se on se joustovara sopimusprosessissa.

Myös Majanderin mielestä rahariidassa päästään helpommin kompromissiin kuin periaatteellisissa kysymyksissä. Hän muistuttaa, ettei lopulta oikeastaan tiedetä, mitä kansa brexit-äänestyksessä halusi.

–Sehän on oikeastaan aika epämääräistä. Ei kukaan tiennyt, onko se kova, pehmeä vai miten se brexit toteutuu, Majander sanoi.

Hänen mukaansa ihmisten mielissä oli kaksi keskeistä asiaa: EU-alueen työvoiman liikkuvuus Britanniaan ja EU-rahojen suuntaaminen kansaterveyteen tai muuhun. Sikäli rahasta voi Majanderin arvion mukaan tulla symbolinen asia Britannian sisällä, mutta itse neuvotteluissa se on joka tapauksessa joustavampi elementti.

Aiheesta lisää: Brexit-neuvotteluissa 2. erä – Kysely: Tämä on brittien suurin pelko

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon