Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Historian havinaa: Kolme merkittävää Mercedes-Benzin voimanlähdettä

Autotoday – logo Autotoday 30.4.2020 Clas von Bell
© Daimler käytti "Isoisän kello"-moottoria rakentaessaan maailman ensimmäisen moottoripyörän vuonna 18...

Mercedes-Benzin historiassa on kehitetty merkittäviä moottoreita. Tässä esitellään kolme moottoria, joista vanhin on jo reilusti toista sataa vuotta vanha.

135 vuotta: Gottlieb Daimler esitteli ensimmäisen yksimäntämoottorinsa, ”Isoisän kellon” 1885

Autoilun alkuvuosikymmeniä kruunasivat samaan aikaan kehitetyt innovatiiviset ja aikaan nähden tehokkaat voimalinjat.

Gottlieb Daimler haki patenttia yksimäntämoottorilleen jo 135 vuotta sitten – 3. huhtikuuta 1885.

Keksintö herätti välittömästi innostusta, ja uusi polttomoottori sai lempinimen ”Isoisän kello”. Moottori oli kevyt ja kompakti sekä ensimmäinen korkeakierroksinen bensiinivoimanlähde, joka kehitti 0,37 kW (0,5 hv)/700 rpm tehon ja väännön huolimatta pienestä, vain 264 kuutiosenttimetrin iskutilavuudestaan.

Vuonna 1885 Daimler käytti moottoriaan rakentaakseen ”liikkuvat rattaat” eli käytännössä maailman ensimmäisen moottoripyörän helpottamaan henkilökohtaista liikkumista ja liikennöintiä. Kuva: Daimler. © Toimittanut Autotoday Vuonna 1885 Daimler käytti moottoriaan rakentaakseen ”liikkuvat rattaat” eli käytännössä maailman ensimmäisen moottoripyörän helpottamaan henkilökohtaista liikkumista ja liikennöintiä. Kuva: Daimler.

Vielä samana vuonna Daimler käytti moottoriaan rakentaakseen ”liikkuvat rattaat” eli käytännössä maailman ensimmäisen moottoripyörän helpottamaan henkilökohtaista liikkumista ja liikennöintiä.

Samaan aikaan, Daimleria tuntematta, Mannheimissa toimiva Carl Benz kehitti kolmepyöräisen auton, joka liikkui polttomoottorilla.

Benz patentoi autonsa alkuvuonna 1886, ja tämä merkitsi myös autoilun syntymistä.

Seuraavana kesänä Daimler seurasi esimerkkiä: hän sovitti Isoisän kellosta kehitetyn tehokkaamman version (0,8 kW/1,1 hv/462 cm3) vaunuihin, jotka oli tarkoitettu hevosvetoisiksi. Näin syntyi ensimmäinen nelipyöräinen automobiili.

Daimlerin ja Benzin kunnianhimoiset tavoitteet ovat kunniassa edelleen, kun Mercedes-Benz tänään kehittää entistä tehokkaampia ja taloudellisempia uuden sukupolven poltto- ja sähkömoottoreita. Tavoitteena on ihanteellinen tasapaino voimantuoton ja käytettävissä olevan energian kulutuksen välillä.

130 vuotta sitten, keväällä 1890, Daimlerille työskennellyt lahjakas suunnittelija Wilhelm Maybach rakensi ensimmäisen nelisylinterisen bensiinimoottorin. Samalla hän loi polttomoottoristandardin, joka on voimassa edelleen tänäkin päivänä. Kuva: Daimler. © Toimittanut Autotoday 130 vuotta sitten, keväällä 1890, Daimlerille työskennellyt lahjakas suunnittelija Wilhelm Maybach rakensi ensimmäisen nelisylinterisen bensiinimoottorin. Samalla hän loi polttomoottoristandardin, joka on voimassa edelleen tänäkin päivänä. Kuva: Daimler.

130 vuotta: Maailman ensimmäinen nelisylinterinen moottori Daimler-Motoren-Gesellschaftilta 1890

130 vuotta sitten, keväällä 1890, Daimlerille työskennellyt lahjakas suunnittelija Wilhelm Maybach rakensi ensimmäisen nelisylinterisen bensiinimoottorin.

Samalla hän loi polttomoottoristandardin, joka on voimassa edelleen tänäkin päivänä. Moottori painoi 453 kiloa, sen iskutilavuus oli 6 litraa ja se tuotti tehoa 9 kW /12,3 hv/390 rpm. Ensimmäiset uudet voimanlähteet toimitettiin New Yorkiin merimoottoreiksi 21. elokuuta 1890.

Vain kymmenen päivää edellisestä paljastettiin pienempi nelisylinterinen merimoottori.

Sen iskutilavuus oli 2,4 litraa ja teho 4 kW/5,9 hv/620 rpm. Moottori painoi ainoastaan 153 kiloa – vain kymmenesosan siitä, mitä tuolloin käytetyt kiinteät moottorit yleensä.

Lisäksi aikalaismoottorit tuottivat vain kolmanneksen Daimler-moottorin tehosta, eivätkä ne olleet lainkaan liikuteltavia.

Uutuusmoottorit olivat käänteentekeviä myös tekniikaltaan: sylintereitä ympäröi vesivaippa tehokkaan jäähdytyksen takaamiseksi, ja käytössä oli nykymoottoreissakin hyödynnettävä kampiakselin muotoilu ja rakenne.

Moottori-innovaatiot siivittivät myös Gottlieb Daimleria ottamaan seuraavan askeleen omalla yrittäjäurallaan. Uusi Daimler-Motoren-Gesellschaft (DMG) perustettiin myös 130 vuotta sitten, 28. marraskuuta 1890.

Vuonna 1910 järjestettyä Prince Heinrich -maantieajokisaa varten kehitettiin kahdella imu- ja kahdella pakoventtiilillä palotilaa kohden varustetut kilpamoottorit. Kuva: Daimler. © Toimittanut Autotoday Vuonna 1910 järjestettyä Prince Heinrich -maantieajokisaa varten kehitettiin kahdella imu- ja kahdella pakoventtiilillä palotilaa kohden varustetut kilpamoottorit. Kuva: Daimler.

110 vuotta: Ensimmäinen neliventtiilimoottori käytössä Benzin Prince Heinrich -kilpa-autossa 1910

20 vuotta myöhemmin kilpaileva Benz & Cie saavutti uuden moottoritekniikan historiaa muuttaneen merkkipaalun.

Vuonna 1910 järjestettyä Prince Heinrich -maantieajokisaa varten kehitettiin kahdella imu- ja kahdella pakoventtiilillä palotilaa kohden varustetut kilpamoottorit. Suurempi 7,3-litrainen moottori kehitti 74 kW (100 hv)/2500 rpm ja pienempi 5,7-litrainen 59 kW (80 hv).

Moottoreiden kehitystyötä johti Dr Hans Nibel, ja teknologinen kehitysaskel vain 20 vuoden aikana oli huima. Paras Benz & Cie -moottorilla varustettu auto, kuljettajanaan Fritz Erle, saavutti 5. sijan kaikkiaan 127 auton kisassa.

Maailman ensimmäinen neliventtiilimoottori vauhditti tätä Prince Heinrich-kilpailuun osallistunutta Benz 100 PS-autoa. Kuva: Daimler. © Toimittanut Autotoday Maailman ensimmäinen neliventtiilimoottori vauhditti tätä Prince Heinrich-kilpailuun osallistunutta Benz 100 PS-autoa. Kuva: Daimler.

Prince Heinrich Tour ajettiin 2. – 6.6. 1910, ja ajomatka oli peräti 1944,6 kilometriä. Erlelle mitattiin 133,6 kilometrin huippunopeus Genthinissa kisan varrella järjestetyssä nopeusmittauksessa.

Katso muita Historian havinaa -juttuja.

Vuonna 1911 Berliinissä toimineen Kuninkaallisen teknisen instituutin moottorilaboratorio suoritti testisarjan 7,3-litraisella kilpa-automoottorilla. Testeistä valmistui 33-sivuinen raportti ja se vahvisti, että moottorin teho nousi peräti 87 kW:iin (118 hv)/2050 rpm.

Dynamometritestissä auto saavutti 134 kilometrin huippunopeuden. Daimler-Motoren-Gesellschaft ja Paul Daimler hyödynsivät neliventtiiliteknologiaa uudelleen vuoden 1914 Grand Prix -ajoissa.

Neliventtiiliset ja -sylinteriset polttomoottorit ovat säilyneet yhtenä polttomoottorin perusrakenteena nykyaikaan saakka.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Autotoday

image beaconimage beaconimage beacon