Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Keskusta selittää: Tämän takia kansalaisaloite maksuttomasta lukiosta ja ammattikoulusta hylätään – ”Kaikki puolueet eivät kannata…”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 13.2.2019 Teppo Ovaskainen
© Toimittanut Alma Talent Oy

Sivistysvaliokunnan keskustalaiset kansanedustajat, heidän joukossaan valiokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala, perustelevat tiedotteessaan, miksi kansalaisaloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta jouduttiin valiokunnassa hylkäämään.

Sivistysvaliokunnan ratkaisu riepoo oppositiota ja opiskelijajärjestöjä, koska yli 50 000 kansalaisen allekirjoittama aloite hylättiin teknisen muotoseikan vuoksi. Keskustalaisetkin antavat tiedotteessaan varovaisen tukensa itse kansalaisaloitteen asialle ja toteavat, että ”yhdenkään nuoren kouluttautuminen ei saa olla kiinni opiskelijoiden ja heidän perheidensä varallisuudesta”.

Valiokunnan päätöksen mukaan aloite oli osoitettu väärälle taholle: eduskunnalle valtioneuvoston sijaan.

”Toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta jätetyn kansalaisaloitteen käsittelyssä on olennaista, että eduskunta ei voinut ottaa aloitteessa esitettyä selvityksentekijän roolia. Lakien valmistelu on valtioneuvoston tehtävä”, keskustalaiset toteavat tiedotteessaan.

Tuomo Puumala sanoo Uudelle Suomelle, että aloitteessa esitettiin ”valtiosääntöoikeuden vastaisesti, että eduskunta alkaisi tekemään lainvalmistelutyötä ja selvityksiä”.

”Se ei voi olla eduskunnan työ, vaan se on maan hallituksen työ.”

Puumalan mukaan tilanteessa näkyy ”eduskunnan kankea byrokratia”. Hän harmittelee sitä, että kansalaisaloitteen voi hyväksyä vain sanasta sanaan. Oppositio tosin väittää, että kansalaisaloitteen esityksiä ja teknisiä virheitä voidaan eduskunnassa korjata, jotta muotoseikat eivät estäisi käsittelyä.

”Kansalaisaloite on muodollisesti pakko hyväksyä tai hylätä ja kun kyse on tällaisesta toimenpidealoitteesta, niin minusta järjestelmää pitäisi muuttaa niin, että aloitetta ei olisi pakko joko hyväksyä tai hylätä”, Puumala sanoo.

Keskustalaisten tiedotteenkin mukaan ”kansalaisaloitejärjestelmässä olisi varmasti yleistä kehitettävää, jotta eduskunnan ei tarvitsisi hylätä aloitteita muotoseikkojen kannalta, vaikka olisi niiden hengen kannalla”.

Sivistysvaliokunta esittää ponsissa jatkoselvitystä

Keskustalaisten mukaan sivistysvaliokunta ei kuitenkaan jättänyt aloitteen teemaa huomiotta, vaikka itse aloite ei valiokunnassa etene. Valiokunta jätti aloitteeseen kaksi lausumaa. Puumalan mukaan valiokunnan kanta asiaan tulee niistä esiin paremmin kuin hylkäysesityksestä.

Ponsissa velvoitetaan hallitus seuraamaan ja arvioimaan toisen asteen koulutuksen kustannuksia. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön halutaan laativan ohjeet oppilaitoksille, jotta opiskelijoille tiedotettaisiin paremmin opiskelun kustannuksista sekä keinoista oppimateriaalikustannusten kattamiseksi.

”Vaadimme hallitukselta selvitystä siitä, kuinka paljon toisen asteen koulutuksen kustannukset ovat nousseet ja että hallituksen on ryhdyttävä tämän pohjalta toimeen ja esitettävä tarvittavia jatkotoimenpiteitä ongelmien korjaamiseksi. Tämä luo pohjaa tuleville hallitusneuvotteluille, joissa asiasta päätetään”, keskustalaiset kertovat.

”Mikäli eduskunnan suuri sali hyväksyy sivistysvaliokunnan vaatimuksen jatkoselvitysten tekemisestä, antaa se pohjaa tarkoituksenmukaiselle ja nopeallekin päätöksenteolle.”

Sdp:n, vasemmiston, vihreiden ja rkp:n kansanedustajat arvostelevat, että ponsiesityksissä valiokunnan hallituspuolueiden edustajat pesevät kätensä itse asiasisällöstä, eli siitä, pitäisikö toisen asteen koulutuksen olla maksutonta.

”Siitähän voi lukea rivien välistä, että asiasta pitäisi päättää nyt yhdeksän viikkoa ennen vaaleja. Meillä lukee, että selvitykset pitää tehdä, mutta pikkuisen on maltillisempi linja”, Puumala sanoo.

”Näissä ponsissa on haettu pienintä yhteisintä nimittäjää. Meillä on valiokunnassa seitsemän puolueen edustajat ja yhdeksän viikkoa ennen vaaleja kaikista isoista kysymyksistä on puolueissa omat mallit, joilla valmistaudutaan vaaleihin. On päivänselvää, että se yhteinen nimittäjä, joka kaikkia puolueita yhdistää on aika pieni.”

”Fakta on se, että kaikki puolueet eduskunnassa eivät kannata tätä asiasisältöä”

Puumalan mukaan keskusta olisi tehnyt ”vähän erinäköinen lausuman kuin mikä on tämä yhteinen”.

”Faktahan on se, että kaikki puolueet eduskunnassa eivät kannata tätä asiasisältöä. Kaikki puolueet eivät ole sitä mieltä, että toisen asteen koulutuksen ei pitäisi olla maksutonta. Miksi? No siksi että se maksaa ja painotukset voivat koulutuksessa olla eri asioissa”, Puumala kertoo.

Kun valiokunnan yhteisissä lausumissa ei lue, että asian voisi selvittää, voi tästä Puumalan mukaan päätellä, ettei edes selvittäminen käy kaikille.

Keskustan koulutuspoliittista ohjelmatyötä johtanut Puumala kertoo kannattavansa itse maksutonta toisen asteen koulutusta ja keskustalle se on pitkän aikavälin tavoite. Ensitilan ratkaisuna puolue ajaa maksutonta koulutusta 18 ikävuoteen saakka ”oppioikeuden” mallissa.

”Eli jokainen nuori olisi oppioikeuden piirissä siihen päivään saakka, kun hän täyttää 18 vuotta. Se tarkoittaa kahta asiaa. Ensiksi jos keskeyttää koulun ennen kuin on 18-vuotias, niin on vaatimus, että pitää olla jatko-opintokelpoinen. Jos kriteeri ei täyty, ohjataan kymppiluokalle, työpajatoimintaan tai kansalaisopistoon. Toiseksi ikärajan perälauta nostetaan nykyisestä 17 ikävuodesta 18 ikävuoteen. Se tarkoittaa, että kun on oppioikeus, se on myöskin maksutonta 18 ikävuoteen saakka.”

Opiskelu lukiossa ja ammattikoulussa on nykyisinkin maksutonta, mutta opiskelumateriaalit kuten lukion kirjat ja ammattikoulun tarvikkeet maksavat tuhansia euroja.

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon