Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

MTV Uutiset selvitti: Näin toimi Suomen kohuttu pizzamafia – epäiltyjä törkeitä veropetoksia, tekaistuja kuitteja ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä

MTV – logo MTV 9.5.2020 Tiia Palmén
KUVITUSKUVA © Getty KUVITUSKUVA

Keskusrikospoliisi alkoi tutkia “pizzamafiajuttua” jo vuonna 2013. Nyt juttu on edennyt oikeuteen ja syytteitä laajassa jutussa on kaikkiaan 22. MTV Uutiset kävi läpi jutun esitutkintaa ja selvitti, miten ravintoloissa rikottiin lakia.

Rikokset tapahtuivat syksyn 2010 ja kevään 2014 välisenä aikana. Kaikki rikokset liittyvät ravintolatoimintaan. Syytettyinä on kaksi turkkilaistaustaista veljestä, kaksi suomalaisnaista ja heidän oululainen lakimiehensä.

Tutkinta sai alkunsa syksyllä 2013, kun keskusrikospoliisissa ryhdyttiin selvittämään ravintolatoiminnan reviirijakoon liittyvää törkeää kiristystä. Esitutkinnan aikana poliisi alkoi epäillä, että useiden yhtiöiden liiketoiminnassa oli tehty talousrikoksia ja ulkomaisiin työntekijöihin oli kohdistettu työperäistä hyväksikäyttöä.

Esitutkinnan kohteena oli kuusi eri yhtiötä, joilla oli yhteensä seitsemän ravintolaa. Ravintolat sijaitsivat Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella ja Joensuussa.

Suunnitelmallinen rikossarja

Poliisin mukaan jutussa on kyse erittäin laajasta ja varallisuusarvoltaan sekä yhteiskunnallisesti erittäin vahingollisesta rikossarjasta, joka tehtiin suunnitelmallisesti.

Poliisin epäilyjen mukaan rikoksilla aiheutettiin kuuden yhtiön toiminnassa yhteensä noin 1,27 miljoonan euron vahingot.

Rikollinen toiminta sai alkunsa Oulussa sijaitsevassa ravintolassa vuoden 2011 alussa.

Poliisi epäili, että yhtiöstä hankittiin merkittävä määrä törkeän veropetoksen kautta saatua rikoshyötyä ja näillä varoilla ravintola-alan liiketoimintaa kasvatettiin siten, että varoja käytettiin uusien ravintoloiden hankintaan.

Kaikki tutkinnassa olleet yhtiöt toimivat vain lyhyen aikaa. Yhtiöiden toiminnasta poliisi pystyi päättelemään, että rikoksilla haluttiin saada mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä. Esitutkinnan mukaan rikoksilla hankittu kokonaishyöty oli noin 1,14 miljoonaa euroa.

Yhtiöihin tehtiin verotarkastuksia ja niiden mukaan oli syytä epäillä, että yhtiöiden toiminnassa syyllistyttiin törkeisiin veropetoksiin ja törkeisiin kirjanpitorikoksiin.

Turkkilaismies pääepäilty

Jutun pääepäilty on toinen turkkilaisveljeksistä. Hän aloitti yrittäjänä Joensuussa pizzeriassa vuonna 2006. Oulussa hän oli yrittäjänä 2008-2010.

Tämän jälkeen mies perusti Ouluun yrityksen, jossa hän toimi yhtiömiehenä äitinsä kanssa. Yhtiön nimi muutettiin vuonna 2011 ja syytettynä oleva suomalaisnainen tuli yhtiöön toiseksi yhtiömieheksi.

Esitutkinnassa ravintoloiden työntekijät kertoivat yhteneväisesti siitä, että turkkilaismies käytti määräysvaltaa ravintoloissa.

Mies päätti palkoista ja niiden maksamisesta ja johti ravintoloita. Poliisitutkinnan aikana selvisi, että mies oli ottanut rikoksien tekoaikana runsaasti päivittäismyynnistä kertyneitä käteisvaroja itselleen.

Suomalaisnainen auttoi päätekijää

Jutussa syytettynä oleva suomalaisnainen oli naimisissa pääepäillyn kanssa ja asui tämän kanssa vuosina 2011-2012. Nainen oli  yhtiömiehenä turkkilaismiehen yhtiössä. Naisella oli aiempaa kokemusta yrittäjänä, koska hän oli pitänyt kahvilaa vuonna 2011.

Esitutkinnan mukaan nainen auttoi turkkilaismiestä monin tavoin kolmen yhtiön liiketoiminnassa. Nainen osallistui ravintoloiden suunnitteluun ja toimi usein ravintolapäällikkönä.

Ravintoloissa nainen osallistui käytännön toimintaan, kuten tilauksien tekemiseen, työvuorojärjestelyihin ja työsopimusten tekemiseen.

Poliisi epäilee, että nainen auttoi turkkilaismiestä vääränsisältöisten käteisostokuittien tekemisessä. Kuulusteluissa nainen kertoi sanoneensa turkkilaismiehelle, että yhden yhtiön kassakuitteja on helppo väärentää. Nainen hankki kassakoneen, jonka hän ohjelmoi tekemään samanlaisia kuitteja kuin toisen yrityksen.

Suomea osaamaton äiti mukana

Rikosjuttuun sotkettiin myös pääepäiltynä olevan turkkilaismiehen äiti, joka on Turkin kansalainen. Nainen oli osallisena neljän yrityksen hallinnossa. Nainen ei osaa suomea.

Kuulustelujen perusteella nainen ei tiennyt yhtiöiden toiminnasta, niiden perustamisesta eikä edes siitä, että hän oli osallinen yhtiöiden hallinnossa.

Esitutkinnassa selvitettiin, että nainen oli allekirjoittanut useita yhtiöiden toimintaan liittyviä asiakirjoja. Hänellä ei kuitenkaan ollut mitään käsitystä niiden tarkoituksesta tai merkityksestä.

Nainen kertoi kuulusteluissa antaneensa rahaa pojalleen yritystoimintaa varten.

Nainen vietti rikosten aikaan paljon aikaa Turkissa ja Suomessa vieraillessaan hän työskenteli ravintoloiden keittiöissä Oulussa.

Käytti kaveriaan hyväkseen

Toinen jutussa epäiltynä oleva turkkilaismies oli tuntenut pääepäillyn vuosien ajan. Hän oli myös muutamassa yhtiössä hallituksen jäsenenä ja lisäksi hän työskenteli lähes kaikissa pääepäillyn määräysvallan alla olevissa ravintoloissa.

Mies siirtyi ravintolasta toiseen pääepäillyn määräyksestä. Mies toimi usein ravintolapäällikkönä ja osallistui ravintoloiden käytännön toimintaan.

Esitutkinnan mukaan pääepäilty käytti kaveriaan hyväkseen yhtiöiden konkurssijärjestelyissä. Mies oli riippuvainen pääepäillystä taloudellisesti ja toimi siten tämän vaikutusvallan alaisuudessa.

Pääepäilty oli sanonut suomalaisnaiselle, että tämä hänen ystävänsä on menetetty tapaus, koska hän käytti huumeita ja oli reppana.

Poliisille selvisi tutkinnassa, että miestä käytettiin hyväksi ja hänen roolinsa oli olla bulvaani.

Mies lähti Suomesta esitutkinnan alkuvaiheessa eikä häntä ole sen jälkeen tavoitettu.

Tämän miehen ja suomalaisnaisen epäillään edesauttaneen pääepäiltyä rikosten toteuttamisessa luovuttamalla nimensä, yritysten rahaliikenteen ja määräysvallan pääepäillyn käyttöön.

Lue myös: Oulun ”pizzamafiosoille” liuta syytteitä, kirjanpitäjälle tekaistiin yli 630 000 euron ostokuitti – perheen asianajajalle syyte rahanpesusta

Kaupparekisteriin vääriä tietoja

Verohallinnon mukaan neljässä yhtiössä vältetiin veroja yhteensä yli 480 000 euroa.

Kaikkien kuuden yhtiön toiminnassa epäillään rekisterimerkintärikoksia. Yhtiöistä ilmoitettiin kaupparekisteriin vääriä tietoja. Bulvaanijärjestelyissä pääepäilty käytti hyväkseen itselleen läheisiä henkilöitä tai yhtiöiden ravintoloiden työntekijöitä.

Kaupparekisteriin annettiin vääriä tietoja, jotta niiden avulla yrityksille saatiin anniskeluluvat ja pääepäillyn sisaruksille oleskeluluvat Suomeen elinkeinon harjoittamisen perusteella. Esitutkinnan mukaan sisarukset eivät kuitenkaan osallistuneet millään tavoin yhtiöiden hallintoon.

Varatuomaria epäillään rahanpesusta

Rikosjutussa yhtenä epäiltynä on myös suomalainen varatuomari, jota syytetään rahanpesusta. Oululaismiehen syytetään ottaneen vastaan huomattavan määrän käteisiä varoja, yli 140 000 euroa, pääepäillyltä ja suomalaisnaiselta vuosina 2011 ja 2012.

Käteisrahojen epäillään olevan peräisin kahdesta ravintolasta, joissa syyllistyttiin törkeään veropetokseen ja törkeään velalliseen epärehellisyyteen.

Varatuomarin epäillään ottaneen vastaan rikoksella hankittua käteisrahaa, jonka jälkeen hän on peittänyt tai häivyttänyt rahojen luonteen. Rahat on myöhemmin luovutettu eteenpäin sijoituksina ja lainoina. Miehellä on aikaisempi talousrikostuomio.

Ulkomaalaisten oikeuksia poljettiin

Jutussa on syytteitä myös kiskonnantapaisesta työsyrjintärikoksesta, joka tapahtui kesän 2010 ja kevään 2014 välisenä aikana.

Poliisi epäili esitutkinnan aikana, että ulkomaalaista syntyperää olevat työntekijät joutuivat huomattavan epäedulliseen asemaan kansallisen tai etnisen alkuperänsä tai kansalaisuutensa perusteella.

Ulkomaalaisilla työntekijöillä oli heikko asema työnantajaansa nähden ja heidän tietämättömyyttään työntekijän oikeuksista käytettiin hyväksi.

Ulkomaalaiset työntekijät työskentelivät pääsiassa ravintoloiden keittiöissä.  Suomalaisille työntekijöille maksettiin palkat työehtosopimuksen mukaisesti ja heidän työaikansa noudattivat työehtosopimusta ja työvuorot pitivät paikkaansa. Ulkomaalaisten kohdalla näin ei ollut.

Viisi ulkomaalaista työntekijää olivat riippuvaisia työnantajastaan muun muassa maassa oleskelun pysyvyyden vuoksi. Heille maksettiin huomattavasti pienempää palkkaa kuin suomalaisille työntekijöille. He eivät voineet itse vaikuttaa palkkauksiin tai työaikoihin.

Otollisia uhreja työperäiselle hyväksikäytölle

Ulkomaalaiset työntekijät halusivat tehdä töitä, mutta he eivät osanneet suomea juuri lainkaan. Silti heidän työsopimuksensa tehtiin suomeksi eikä heille kerrottu niiden sisältöä.

Osa heistä tuli Suomeen Kreikasta maan talousongelmien vuoksi. Loput tulivat Suomeen turvapaikanhakijoina, ja he halusivat parantaa taloudellisia olosuhteitaan. Tämän vuoksi he olivat myös otollisia uhreja työperäiselle hyväksikäytölle.

Ulkomaalaisilla työntekijöillä teetettiin huomattavan pitkiä työpäiviä pienellä palkalla. Heille ei maksettu työehtosopimuksen mukaisia ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntailisiä, ylityökorvauksia eikä lomarahoja. He olivat kaikki selvästi alipalkattuja.

Esitutkinnan mukaan tämän rikoskokonaisuuden kautta hankittu hyöty oli ainakin 239 000 euroa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Oulun pizzamafiaoikeudenkäynti alkoi valmisteluistunnolla videoyhteyden välityksellä huhtikuussa 2020. Pääkäsittely alkaa ensi syksynä. © Toimittanut MTV Oulun pizzamafiaoikeudenkäynti alkoi valmisteluistunnolla videoyhteyden välityksellä huhtikuussa 2020. Pääkäsittely alkaa ensi syksynä.

Massiivinen oikeudenkäynti

Nyt oikeuteen edennyt pizzamafiajuttu liittyy laajaan kokonaisuuteen, jossa on aiempina vuosina tutkittu useita maahanmuuttajataustaisen suvun pizzeriatoimintaan liittyviä väkivalta- ja talousrikoksia useilla eri paikkakunnilla.

Jutun rikosnimikkeitä ovat kiskonnantapainen työsyrjintä, kaksi törkeää velallisen epärehellisyyttä, viisi törkeää kirjanpitorikosta, kolme törkeää veropetosta, kuusi rekisterimerkintärikosta, veropetos, kirjanpitorikos, törkeä petos ja petos.

Syyttäjä vaatii syksyllä alkavassa oikeudenkäynnissä pääepäiltynä olevalle turkkilaismiehelle neljän vuoden ja kuuden kuukauden mittaista vankeusrangaistusta. Miehen yhtiökumppanille, oululaisnaiselle syyttäjä vaatii kolmen vuoden ja kuuden kuukauden pituista vankeusrangaistusta. Oululaiselle varatuomarille syyttäjä vaatii kahden vuoden ja yhden kuukauden pituista vankeusrangaistusta.

Toiselle syytettynä olevalle turkkilaisveljekselle ja toiselle suomalaisnaiselle syyttäjä vaatii sakkorangaistuksia.

Lisäksi rikosvyyhdissä on mukana kaksi osittain Turkissa asuvaa turkkilaismiestä, joita ei ole päästy toistaiseksi kuulemaan puuttuvien osoitetietojen vuoksi.

Vastaajat kiistävät lähes kaikki rikokset. Massiiviseen oikeudenkäyntiin on varattu ensi syksylle aikaa kahdeksan viikkoa loka-marraskuussa. Istuntopäiviä on varattu 24.

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä MTV

image beaconimage beaconimage beacon