Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Helena Petäistön kolumni: Koronavirus on vahvistanut EU:ta, mutta myös paljastanut sen riippuvuuden ulkopuolisista tahoista

MTV – logo MTV 27.6.2020 MTV UUTISET – HELENA PETÄISTÖ
© Toimittanut MTV

Pyörremyrskyn lailla Eurooppaan hyökännyt koronavirus on saanut monessa asiassa unioniin vauhtia. Rajun alkuravistelun jälkeen tämäkään kriisi ei unionia hajottanut; se on ollut omiaan vahvistamaan sitä. Kriisi yksinkertaisesti pakottaa kaikki 27 jäsenmaata aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön oli kyseessä sitten vaikka talouden elvytyspaketti, geopoliittiset linjanvedot tai jopa EU:n oikeusvaltioperiaatteet, kirjoittaa Helena Petäistö kolumnissaan.

Alkupaniikissa jäsenmaat sulkivat rajojaan ja katsoivat kukin omaan napaansa niin suojavarustehankinnoista kuin muiden jäsenmaiden auttamisessakin. Mutta säikähdyksestä selvittyään unioni on ryhdistäytynyt päämääränään panna talous jaloilleen yhdessä ja ottaa tästä vielä opiksi varustautumalla paremmin tuleviin kriiseihin.

Unionin moottori, Saksa-Ranska -yhteistyö, joka syöksähti uuteen eloon Emmanuel Macronin presidentiksi valinnan jälkeen ja lässähti pian taas kuopan pohjalle Saksan vaalien seurauksena, on saanut koronakriisin myötä uutta tuulta purjeisiin. 27 jäsenmaan unionissa voimakaksikon yhteistyö ei ole enää yksinään riittävä unionin eteenpäin viemiseen, mutta välttämätön se edelleenkin on.

Ensin etelän ja pohjoisen välit kiristyivät – sitten käärittiin hihat

Vielä maaliskuun huippukokouksessa unionin etelän ja pohjoisen jäsenmaiden välinen kuilu vain syveni entisestään, ja varsinkin Hollanti ja Portugali nokittivat toisiaan ennennäkemättömällä tavalla.

Sen seurauksena Macronin ja Angela Merkelin esikunnat käärivät yhdessä hihansa, vaikka näkemykset olivat todella kaukana toisistaan. Senhän oli Macron joutunut turhautuneena toteamaan aina vuodesta 2017 lähtien, mutta koronaviruksen edessä alkoi tuuli viimeinkin kääntyä Berliinissä. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen oli juonessa mukana. Toukokuussa liittokansleri Merkel ja presidentti Macron esittivät yhdessä yllättävän kompromissiehdotuksensa 500 miljardin euron elvytysrahastosta, joka luotaisiin eurooppalaisella yhteislainalla.

Oli siis tarvittu Macronin pitkäaikaista sinnikkyyttä ja Merkelin hidas kypsyminen Euroopan yhtenäisyyden pelastamiseen ja unionin vahvistamiseen.

Toukokuun lopussa EU-komissio puolestaan esitti suunnitelmansa, jonka osana oli Saksan ja Ranskan kompromissiehdotus ja sen päälle vielä lainaosuus, joka nosti elvytyspaketin 750 miljardiin euroon. Sitä ennen neljä entistä niin sanotun Hansa-ryhmän maata oli jo ehättänyt ilmoittamaan vastustuksensa Hollannin johdolla.

Tiettävästi Saksan täyskäännös oli täydellinen shokki Hollannille. Kun kuripolitiikan ylipappi, Saksan entinen valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble totesi, että nyt on solidaarisuuden aika ja että se on kaikkien, myös Saksan etu, oli Hollannin pääministeri Mark Rutten pakko nostaa kädet pystyyn.

EU-maiden yhteinen lainanotto ei ole enää tabu

Koronakriisin johdosta ei EU-maiden yhteinen lainanottokaan ollut enää mikään tabu, ja se oli käänteentekevä muutos aiempaan.

Pohjoisten jäsenmaiden helpotukseksi Berliinistä kuitenkin vakuutettiin, että kyseessä on poikkeuksellinen menetelmä eikä mikään uusi käytäntö. Kyseessä on kriisi, joka koskee kaikkia jäsenmaita olematta minkään yksittäisen maan syytä, joten tilanne vaatii poikkeuksellisia toimenpiteitä, vakuutettiin Saksasta.  

Maan valtionvarainministeri Olaf Scholz luonnehti tapahtunutta ”Hamiltonin hetkeksi” viitaten Yhdysvaltain ensimmäiseen valtionvarainministeriin Alexander Hamiltoniin, jonka johdolla vuonna 1790 osavaltiot ottivat ensimmäisen yhteislainansa.

Élysée-palatsissa kaavaillaan lisäksi myös niin sanottuja EU:n omia varoja eli unionin oikeutta kerätä suoraan veroja esimerkiksi muovin käytöstä, lentopäästöistä, rahaliikenteestä jne. Ranskan mielestä sillä tavalla voitaisiin yhteinen laina maksaa takaisin kivuttomimmin. Siinä on Saksalla taas lisää sulateltavaa.

"Neljä nuukaa" jäivät ilman suurta liittolaistaan

Kyseessä on myös EU:n ensimmäinen kriisi ilman Britannian mukanaoloa sen ratkaisemisessa.

EU:n pohjoinen osa ja erityisesti sen ”neljä nuukaa” ovat nyt siis ilman suurta liittolaistaan samalla, kun Saksa on palannut perinteiseen kuvioonsa Ranskan kanssa.

Hollannin Rutte, jota pidetään maan merkittävimpänä sodanjälkeisenä pääministerinä, ehti jo nähdä itsensä brittien jättämän tyhjän tilan täyttäjänä ja pohjoisen nokkamiehenä – tai Lumikkina seitsemän kääpiön johdossa niin kuin tuohtuneessa etelässä kokoonpanoa nimitettiin.

Mutta vähitellen entisestä ”Hansaliitosta” ovat liuenneet pois niin Suomi kuin kaikki muutkin paitsi Ruotsi, Tanska ja Itävalta.

Vielä maaliskuussa itsevarma Rutte saapui huippukokoukseen huolettomasti kädessään kirja, jonka hän aikoi lukea loppuun kokouksessa, jossa hän sitä paitsi puhuisi vain talousuudistuksista ja Italian mokista. Mutta nyt Rutte jo hyväksyy yhteislainan ja kannattaa oitis myös EU:n omaa veronkantoa, muun muassa muoviveroa.

Niin maailma muuttuu näkymättömän viruksen ansiosta.

Viruksen ryöpsähtäminen Kiinasta Eurooppaan avasi EU-maiden silmät

Geopoliittisessa kuviossa taas Kiinan asema on EU:n silmissä muuttunut. Eurokriisin aikana tämä maailmanmahti käytti hyväksi heikossa hapessa olevia EU-maita ostamalla niiden infrastruktuuria kuuluisimpana esimerkkinä Ateenan Pireus-satama sekä houkuttelemalla varsinkin Itä-Euroopan maita mukaan uudelle ”Silkkitielleen”.

Mutta koronaviruksen pitkä salaaminen, YK:n terveysjärjestön WHO:n pihdeissä pitäminen ja viruksen ryöpsähtäminen odottamatta ja voimalla Kiinasta Eurooppaan sekä Kiinan kovakouraiset otteet Hongkongissa ovat lopulta avanneet kaikkien EU-maiden silmät. Nyt nähdään entistä selvemmin Kiinan salailupolitiikka, aggressiivinen diplomatia ja häikäilemätön propaganda.

EU:n uusi Kiina-strategia on työn alla, mutta kuviota sotkevat Yhdysvaltain presidentinvaalit ja Kiinan ja Yhdysvaltain välinen taistelu maailman herruudesta.

Hankalassa raossa EU haluaa tällä hetkellä kaikin tavoin välttää sellaista tilannetta, jossa se joutuisi valitsemaan Yhdysvaltain ja Kiinan välillä. Melkoinen paikka: onhan toinen kuitenkin Euroopan perinteinen liittolainen. Mutta Trumpin kaltaisten ”ystävien” lisäksi Eurooppa ei enää vihollisia kaipaakaan.

Saksan Kiina-kauppa omaa luokkaansa ja maan turvallisuus Yhdysvaltain hallussa

Yhdysvaltain presidentinvaalien lähestyessä paineet koronaviruksen yhä riepotteleman suurvallan taholta vain nousevat paitsi Kiinaa myös Eurooppaa kohtaan. Saksalla on tässä eniten pelissä, sillä sen Kiinan-kauppa on omaa luokkaansa, ja sen turvallisuus on perinteisesti ollut vahvasti Yhdysvaltain hallussa.

Presidentti Donald Trumpin viimeisin tempaus poistaa Saksasta tuhansia amerikkalaissotilaita on konkreettisin Saksaan osuva osoitus myös eurooppalaisen puolustuksen tarpeesta. Siitä ei kuitenkaan tällä hetkellä puhuta huolimatta presidentti Macronin tuoreesta muistutuksesta ”aivokuolleesta” Natosta.

Kaiken kaikkiaan koronavirus on paljastanut Euroopan haavoittuvuuden ja riippuvaisuuden ulkopuolisista tahoista ja samalla välttämättömyyden saada riippumattomuus muista takaisin. Silmiinpistävin on ollut turvavälineiden ja lääkkeiden puute sekä täysi riippuvaisuus Kiinasta ja muista Kaukoidän maista.

Lääketeollisuuden ja muun strategisen tuotannon palauttaminen Eurooppaan lähivuosien haaste

Tällä hetkellä esimerkiksi Ranskaan on nousemassa kolme puuttuvia lääkkeitä valmistavaa tehdasta, ja lopulta suojavarustusvalmistus on paisunut liikaakin sen jälkeen, kun korona pääsi yllättämään maan täysin housut kintuissa.

Sisämarkkinoista vastaava komissaari, ranskalainen entinen teollisuusjohtaja Thierry Breton, on varoittanut toistuvasti Euroopan sinisilmäisyydestä Kiinaa kohtaan, ja nyt sanoma alkaa vihdoin mennä perille.

Koronakriisi voi tuoda muutosta myös EU:n ongelmiin sen itäisten maiden kanssa. Jos änkyröivät Puola ja Unkari aikovat päästä osallisiksi elvytysrahaston avusta, ensimmäinen ehto voi olla maiden demokratiavajeiden kitkeminen.

Jos tässä onnistutaan, kyseessä on tärkeä ennakkotapaus koko unionissa, ja yksi Suomen aktiivisesti ajamista tärkeistä päämääristä. EU-puheenjohtajuuden heinäkuun alusta ottava Saksa on paljon vartijana,

Viruspirulainen voi siis vielä yllättää Euroopan positiivisillakin vaikutuksilla. 

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä MTV

image beaconimage beaconimage beacon