Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

”Mielikuva riskisyydestä nousi” – Kuinka huolestunut asuntovelallisen pitää korkonäkymästä olla?

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 24.4.2020 Heidi Huotilainen
Taalerin Samu Lang muistuttaa, että euribor-korkoihin vaikuttavat EKP:n ohjauskorot ja järjestelmässä mukana olevien pankkien näkemys luotonannon riskisyydestä muille liikepankeille. © Toimittanut Uusi Suomi Taalerin Samu Lang muistuttaa, että euribor-korkoihin vaikuttavat EKP:n ohjauskorot ja järjestelmässä mukana olevien pankkien näkemys luotonannon riskisyydestä muille liikepankeille.

Kauppalehden Markkinaraati pureutuu asuntolainoihin ja finanssisektoriin koronaviruskriisin keskellä.

Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor lähti maaliskuussa nousuun, mutta se on yhä miinuksella. Pitäisikö asuntovelallisten ja asuntovelallisista olla koronakriisissä huolissaan?

Muun muassa tätä pohtivat tämän viikon Markkinaraati-ohjelmassa OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio, Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Sara Mella ja Taalerista johtaja Samu Lang. Ohjelman juontaa Kauppalehden Saksan-kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen.

Katso video täältä

”En olisi huolissani vielä tästä liikkeestä. Korot ovat yhä hyvin matalalla, eikä ole odotuksia, että Euroopan keskuspankki (EKP) nostaisi korkoja. Kyllä asuntovelalliset voivat olla aika rauhallisia korkonäkymän suhteen”, Mella sanoo.

Myös Lang suhtautuu tilanteeseen varsin rauhallisesti. Hän muistuttaa, että euribor-korkoihin vaikuttavat EKP:n ohjauskorot ja järjestelmässä mukana olevien pankkien näkemys luotonannon riskisyydestä muille liikepankeille.

”Mielikuva riskisyydestä vähän nousi, mutta pitää muistaa, että EKP on tehnyt massiivisia toimia järjestelmän toimivuuden ja likviditeetin varmistamiseksi pankeille. Se on varmasti yksi syy siihen, että euribor-korkojen nousut ovat hyvin maltillisia verrattuna finanssikriisiaikoihin. Ei tässä ole syytä huoleen tällä hetkellä.”

Ritakallionkaan mielestä vuoden 2008 finanssikriisin kaltaista epäluottamusta ei markkinoilla näy.

”Toki Etelä-Euroopan maissa, kuten Italiassa, pankit ja kansantaloudet ovat lähtötilanteessa heikommassa kunnossa, ja kriisi on ollut siellä kova. Totta kai se vaikuttaa jonkin verran, mutta tässä ei mielestäni ole ollenkaan näkyvissä viitteitä sellaisesta ilmiöstä, joka nähtiin vuoden 2008 kriisissä”, Ritakallio sanoo.

Mella arvioi, että kriisi ja sen jälkeinen aika kuitenkin näyttävät, kuinka vakavia iskuja tulee asuntovelallisten maksukykyihin. Tämä puolestaan riippuu paljon lomautusten ja mahdollisten irtisanomisten määrästä. Luottoriskiä Mella ei silti asuntolainoissa juuri näe, sillä pankeilla on kyky joustaa antamalla lyhennysvapaita ja pidentämällä laina-aikoja.

”Korot ovat matalalla, eli ei tässä siinä mielessä ole ongelmia. Vaikeammassa tilanteessa ovat vuokralla asuvat henkilöt. Heillä asumisen kustannus ei jousta kuten se joustaa asuntovelallisilla tässä tilanteessa”, Mella sanoo.

Euribor (Euro interbank offered rate) on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko, jota käytetään yleisesti viitekorkona lainoille ja talletuksille.

Suurin osa suomalaisten asuntolainoista on sidottu 12 kuukauden euriboriin.

12 kuukauden euribor on ollut viime päivinä –0,1 prosentin tuntumassa.

OP:n Ritakallio kertoo, että OP on saanut noin 70 000 asuntolainojen lyhennysvapaahakemusta, mikä vastaa noin 16–17:ää prosenttia koko kannasta. Hän muistuttaa lainan kustannuksen olevan pankille alhaisen korkotason ansiosta varsin pieni, vaikka lyhennystä ei tulisi.

”Me pankit olemme tarjonneet lyhennysvapaita hyvin aktiivisesti. Tässä on se hyvä puoli, että se tuo kulutuskysyntään ruisketta samalla, kun lomautukset ja mahdollinen työttömyys vievät ostovoimaa. Lyhennysvapaat kompensoivat ostovoimaa aika merkittävästi”, Ritakallio sanoo.

Hän toteaa tämän näkökulman unohtuneen keskustelussa, kun on ollut huoli lomautuksista.

”Varovaisenkin laskelman mukaan koko toimialalla voidaan puhua monesta sadasta miljoonasta eurosta, joka on esimerkiksi seuraavan kuuden kuukauden aikana käytettävissä olevaa rahaa.”

Markkinaraadinosallistujilla on kuitenkin yhteinen toive sen suhteen, että Suomella pitäisi olla selkeämpi suunnitelma siitä, kuinka talouden pyöriä lähdetään vähitellen avaamaan.

”Epävarmuus siitä, kuinka taloutta avataan, on myrkkyä talouden toimijoille, kun ei pystytä varautumaan ja suunnittelemaan tulevaisuutta. Askelmerkkejä pitää ruveta luomaan ja pysyä niissä niin hyvin kuin voidaan”, Lang sanoo.

Ritakallion mielestä olennaista olisi tehdä selväksi, mikä on turvallinen työyhteisö uudessa tilanteessa, jotta ihmiset voisivat palata asteittain töihin. Ihmisten pitäisi myös päästä käyttämään eri palveluita ja julkista liikennettä turvallisesti.

”Mielestäni pitäisi rakentaa selkeä suunnitelma ja tehdä terveydenhuollon toimenpiteitä, testaamista ja paljon lisää jäljittämistä. Tekemiseen vaaditaan kyllä lisää suunnitelmallisuutta”, Ritakallio sanoo.

Mella taas toivoo useampia skenaarioanalyysejä ja ratkaisuvaihtoehtoja eri skenaarioiden varalle.

Katso kaikki Markkinaraati-lähetykset täältä.

LUE MYÖS:

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon