Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Ajatuspaja: Kiristyvä polttoaineverotus ajaa suomalaisia kaupunkeihin - kehitystä hankala pysäyttää

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 9.2.2020 Riikka Aaltonen
Väestökato. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Posion väkiluku supistuu kolmanneksella vuoteen 2040 mennessä. Tuolloin yli puolet kunnan asukkaista on eläkeläisiä. © Toimittanut Uusi Suomi Väestökato. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Posion väkiluku supistuu kolmanneksella vuoteen 2040 mennessä. Tuolloin yli puolet kunnan asukkaista on eläkeläisiä.

Kaupungistumiskehitys jatkuu tulevalla vuosikymmenellä, ja siihen on hankala puuttua voimakkaillakaan ohjaustoimilla, arvioi ajatushautomo Demos Helsingin tuore julkaisu.

Kaupungistumiskehitystä ajoivat 2000-luvun alussa esimerkiksi maatalouden ja teollisuuden työpaikkojen väheneminen sekä luonnollisen väestönkasvun keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin. 2020–2030-luvulla kaupungistumista vauhdittavat entisestään uudet ajurit, arvioidaan ajatushautomo Demos Helsingin tuoreessa julkaisussa.

Yksi todennäköinen kaupungistumisen ajuri seuraavalla vuosikymmenellä on se, että Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää entistä tiukempia ohjauskeinoja – kuten esimerkiksi bensan ja dieselin entistä tiukempaa verotusta tai öljylämmityksen kieltämistä.

Kustannusten nousu osuu eniten niihin, joilla on pitkät työmatkat ja suuret asunnot. Käytännössä tämä saattaa ohjata ihmisiä muuttamaan kaupunkeihin.

Lue myös: Kaupunginjohtaja roimii Marinin ja Sipilän hallituksia: ”Ei se voi mennä niin, että jokainen saa päättää vapaasti, missä asuu, ja muut joutuvat sen maksamaan”

Jo pitkään on maalailtu, miten digitaalisuuden luomat etätyömahdollisuudet voisivat elävöittää maaseutua. Demoksen julkaisussa huomautetaan, että digitaalinen talous on itse asiassa suosinut kaikkein keskeisimpiä keskittymiä. Tämän vuoksi digitaalisten palveluiden kehittyminen kiihdyttää kaupungistumista todennäköisemmin kuin toimii sen vastavoimana.

Esimerkiksi Woltin ja Uberin kaltaiset alustatalouden uudet palvelut valtaavat alaa perinteisiltä palveluilta. Ne tarvitsevat käyttöönsä mahdollisimman suuren määrän dataa – eli ne hakeutuvat sinne, missä on eniten käyttäjiä. Parhaiten rahoitetut, globaalit digitaaliset yritykset eivät välttämättä leviä koskaan harvaan asutuille alueille.

Lue seuraavaksi: Väki keskittyy kaupunkeihin ja yhä pienempiin asuntoihin, mutta ympärille halutaan vihreyttä ja viljelyksiä - Näin 2020-luvulla asutaan

Kaupungistumista kiihdyttää myös julkisten palveluiden harventuva verkko. Suomessa on 745 taajamaa, joista noin puolessa on oma terveysasema. 2000–5000 asukkaan taajamista oma terveysasema on vielä 90 prosentilla. Rakennuskanta on kuitenkin vanhaa ja peruskorjaustarve suuri. Kun sote-sektoria järjestellään uudelleen, on todennäköistä, että terveyspalveluverkko harventuu.

Demoksen julkaisu muistuttaa, ettei kaupungistuminen ole luonnonvoima. Toimivia välineitä keskittymiskehityksen kääntämiseksi on kuitenkin niukasti. Vaikka Suomessa ajatellaan, että teollisuusinvestoinnit vetävät uusia ihmisiä taantuville alueille, Äänekoskelle noussut sellutehdas ei hidastanut paikkakunnalta pois virtaavaa muuttoliikettä eikä Uudenkaupungin autotehdas kasvattanut juurikaan kaupungin väkilukua.

Demoksen mukaan kaupungistuminen liittyykin talousjärjestelmän perustekijöihin – ja siksi kehityksen ohjaaminen politiikkatoimilla on hankalaa, jos ne ovat ristiriidassa talouden rakenteiden kanssa. Suomen kannalta akuutti yhteiskunnallinen kysymys onkin kehityksen epätasaisuus, sillä asuntojen arvon lasku tulee koskettamaan suurta osaa suomalaisista.

Lue seuraavaksi:

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon