Asuntovelallinen, nyt on syytä varautua korkojen nousuun - Pääekonomisti: ”Tilanne voi muuttua nopeastikin”

Asuntovelallisen on syytä varautua korkojen nousuun, sanovat Alma Talentin haastattelemat pankkiekonomistit.

Vaikka ekonomistit eivät odota nopeaa korkojen nousua euroalueella, inflaation kiihtyminen tarkoittaa, että poikkeuksellisen löysän rahapolitiikan aika on ohi myös Euroopassa.

”Korkonäkemykset ovat nousseet ja tilanne voi muuttua nopeastikin. Kun Euroopan keskuspankki alkaa vähentää osto-ohjelmiaan, lyhyemmätkin korot lähtevät vähitellen nousun”, sanoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Hänen mukaansa EKP:n ensimmäinen koronnosto voisi tulla vuonna 2023.

Heiskanen sanoo kuitenkin, että nykyisten markkinaodotusten mukaan keskuspankin ohjauskorko olisi vuosikymmenen lopulla vasta yhden prosentin tienoilla. ”Mistään 16 prosentin koroista ei siis puhuta”, Heiskanen sanoo ja viittaa 1990-luvun lamaan.

Heiskasen mukaan markkinoiden korko-odotusten nousu on silti ollut varsin jyrkkää. ”Inflaatiokuva on osoittautunut odotuksia sitkeämmäksi”, hän sanoo.

”Kyllä asuntovelallisen on järkevä suojautua koronnousulta, varsinkin jos velkaa on paljon”, Heiskanen sanoo ja muistuttaa, että suojautumisen hinta nousee, mitä lähempänä koronnousua ollaan.

”Englannin keskuspankki huolissaan inflaatiosta”

Inflaatiota vauhdittaa energian ja raaka-aineiden hintojen nousun lisäksi palkkahintojen nousukierre.

Kuluttajahinnat nousivat euroalueella syyskuussa 3,4 prosenttia elokuuhun verrattuna. Euroopan keskuspankin tavoitteena on kahden prosentin inflaatio keskipitkällä aikavälillä.

Nordean ekonomisti Kristian Nummelin muistuttaa, että markkinat odottavat keskuspankin nostavan ohjauskorkoja esimerkiksi Englannissa jo tänä vuonna.

”Englannissa keskuspankki on enemmän huolissaan inflaatiosta kuin Federal Reserve Yhdysvalloissa”, Nummelin sanoo.

Euroopan keskuspankilta markkinat odottavat koronnostoa vuonna 2023.

”Epävarmuutta luovat erityisesti energiahinnat, jotka ovat nousseet voimakkaasti. Pian nähdään, miten hintapaineet heijastuvat palkankorotuksiin.”

”Pandemia-ajan rahapolitiikka on ollut erittäin elvyttävää”, Nummelin sanoo. Hän muistuttaa, että taloutta pandemia-aikana tukenut EKP:n osto-ohjelma loppuu aikaisintaan ensi vuoden maaliskuussa.

Kun avokätiset tukitoimet vähitellen loppuvat, talouden todellinen tilanne paljastuu. Jo nyt esimerkiksi Kiinan talouskasvu osoittaa hidastumisen merkkejä.

”Kiinan talouden yskiminen voisi kääntää tilanteen päälaelleen.”

Myös Nummelin sanoo, että asuntovelallisen tilanne riippuu täysin henkilökohtaisen talouden kestokyvystä. ”Paljonko asuntolainaa on ja onko laina suojattu.”

””Inflaatiokuva ei ole selkeytynyt”

Aktian pääekonomisti Lasse Corin sanoo, että inflaatiokuva ei vielä ole täysin selkeytynyt, vaikka inflaatio onkin kiihtynyt.

”Pullonkaulat voivat aueta nopeastikin ja esimerkiksi OPEC voi vaikuttaa raakaöljyn hintaan”, Corin sanoo ja tarkoittaa pullonkauloilla esimerkiksi maailmalla nähtyä pulaa tietyistä komponenteista.

”En olisi huolissani vielä asuntolainoista”, Corin sanoo. Hän muistuttaa, että pandemia toi talouteen useita ”ihmeellisiä” vaikutuksia.

”Nyt talouskasvu on hidastumassa euroalueella. Eikä koronariskikään ole poistunut.”

LISÄÄ AIHEESTA: