Jopa satoja euroja kuukaudessa: Norja kasvattaa kotitalouksien energiatukea - Näin energiakriisi näkyy Pohjoismaissa

Norjan hallitus päätti lauantaina kasvattaa poikkeuksellisen korkean sähkönhinnan johdosta maksettavaa energiatukea kotitalouksille. Tuki kattaa nyt 80 prosenttia sähkön hinnasta, joka ylittää 70 äyriä kilowattitunnilta (noin 0,07 euroa/kWh) tammi- ja maaliskuun välillä.

”Sähkö on perushyödyke, jota kaikki Norjan kaltaisessa pimeässä ja kylmässä maassa tarvitsevat. Hallituksen tavoite on pienentää eroja ja tehdä tavallisten ihmisten arjesta kaikkialla maassa helpompaa”, totesi valtiovarainministeri Trygve Slagsvold hallituksen tiedotteessa.

Hallituksen laskujen mukaan tukea saava kotitalous hyötyy tuesta keskimäärin noin 1250 kruunua (noin 125 euroa) tammikuussa. Tukea saavia kotitalouksia arvioidaan olevan yli 1,9 miljoonaa.

Sähkön poikkeuksellisen korkea hinta on saanut monet hallitukset Euroopassa ottamaan käyttöön tukitoimia, joilla pyritään auttamaan kotitalouksia ja yrityksiä selviämään jopa kolminkertaistuneista sähkölaskuista.

Tämä uhkaa aiheuttaa ison kustannuksen valtioille. Esimerkiksi Norjan alun perin joulukuussa esittelemän sähkötukipaketin kustannuksiksi arvioidaan yli 14 miljardia kruunua, josta suorien tukien osuus on noin yhdeksän miljardia.

Toinen esimerkki on Kreikka, joka päätti tämän viikon perjantaina jatkaa omaa syyskuussa alkanutta tukiohjelmaa. Bloombergin mukaan tuen kokonaiskustannus nousee jopa 1,3 miljardiin euroon.

Sähkömarkkinalla on nähty myös poikkeuksellista ristivetoa, kun viime syksynä ensin Ruotsi ja sitten Norja alkoivat rajoittaa sähkönsiirtoa Pohjoismaiden välillä. Valtiovarainministeri Slagsvold kommentoi tuolloin sähkömarkkinoiden riistaytyneen käsistä ja vaati lisää kansallista päätäntävaltaa sähköverkkoon.

Markkinamekanismia on käsitelty syksyllä myös EU-pöydissä, jossa osa maista on sitä ja päästökauppajärjestelmää kohonneista hinnoista.

Suomi on puolustanut markkinaperiaatetta ja allekirjoitti joulukuun alussa vetoomuksen sen puolesta kahdeksan muun EU-maan kanssa.

Energiahinnoilla on myös ulkopoliittinen ulottuvuus, sillä valtaosa EU:n käyttämästä kaasusta on peräisin Venäjältä.