Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Kaksi hyytävää arviota Suomesta: ”Vaihtoehtoja ei ole kuin yksi”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 10.5.2020 Katja Incoronato
Jäätävä ennuste. Talouden asiantuntijat ennakoivat Suomen painuvan syvään taantumaan. © Toimittanut Uusi Suomi Jäätävä ennuste. Talouden asiantuntijat ennakoivat Suomen painuvan syvään taantumaan.

Björn Wahlroosin ja Matti Virénin mukaan on turha kuvitella, että Suomi nostettaisiin edessä olevasta syvästä taantumasta tuilla ja elvytyksellä.

Sekä taloustieteen professori Matti Virén että talousvaikuttaja Björn Wahlroos arvioivat Suomen tilannetta poikkeuksellisen synkin äänenpainoin. Molempien mukaan on turha kuvitella, että Suomi nostettaisiin edessä olevasta syvästä taantumasta tuilla ja elvytyksellä.

”Minun mielestäni vaihtoehtoja ei ole kuin yksi: leikkaukset”, perussuomalaisten ehdokkaana eurovaaleissa ollut Matti Virén toteaa Puheenvuoron blogissaan.

Hän muistuttaa, että Suomessa on OECD:n vertailussa maailman toiseksi suurin julkinen sektori.

”Suomi on euroalueen kallein maa. Kalleus ei voi sattuma; pakko sen olla seurausta kustannusrasitusta, joka viime kädessä seuraa liian raskaasta julkisen sektorin taakasta. Tästä näkökulmasta tuntuu tyhmältä, ehdottaa veron korotuksia, jotka entisestä lisäävät kustannusrasitusta. Kaikki hintoihin vaikuttavat verot menevät kuitenkin tavalla tai toisella palkkoihin ja siten kilpailukykyyn, joka ei muutenkaan hurrattavan hyvä. Asumisen lisäverottaminen tuntuu enkä harmittomalta, mutta jo nyt tilanne on se, että asumiskustannukset ovat Suomessa OECD:n kolmanneksi korkeimmat”, Virén kommentoi.

Björn Wahlroos korostaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomella meni huonosti jo ennen koronakriisiä.

”Runsaan kymmenen viime vuoden aikana meidän bruttokansantuotteen kasvu on ollut kuta kuinkin nolla, kun esimerkiksi Ruotsissa se on kasvanut noin 20 prosenttia”, hän sanoo.

Wahlroos muistuttaa, että Suomelle vientiteollisuuden merkitys on suuri, koska 5,5 miljoonan ihmisen valtiossa kotimarkkinat ovat pienet. Saksan, Ranskan, Italian tai Englannin taloustilanteelle Suomi ei voi mitään.

”Se merkitsee sitä, että Suomen talouden jo ennestäänkin synkkä kuva muuttuu aika julmaksi”, hän toteaa.

Wahlroosin mielestä on turha kuvitella, että tuilla ja elvytyksellä voitaisiin nostaa talous kriisistä kokonaan, koska ongelmat ovat syvemmällä.

”Tuet ovat laastaria tämän kokonaisongelman edessä. Vientiteollisuuden menestymistä maailmanmarkkinoilla ei voi edistää millään tuilla.”

Sekä Wahlroos että Virén ovat eri mieltä perjantaina julkistetun talouden työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtaman työryhmän raportin kanssa. Raportissa esitetään kolmen vaiheen talouspolitiikkaa. Vaiheet ovat järjestyksessä (1) vahinkojen minimointi epidemian kontrolliin saamisen aikana, (2) kysyntää tukeva finanssipolitiikka rajoitusten purkamisen jälkeen ja (3) talouden vaurioiden korjaaminen ja julkisen talouden vakauttaminen kriisin jälkeen. Tällä hetkellä ollaan ensimmäisessä vaiheessa, ja vaikein vaihe on työryhmän mukaan viimeinen vaihe, joka edellyttää talouden sopeutustoimia.

”Talouspoliittisten suositusten osalta Vihriälän toimikunnan ajatuksenjuoksu muistuttaa turhan paljon sitä politiikkaa, mitä Suomessa on harjoitettu viimeiset kymmen vuotta. Minusta jälki ei ole ollut kovin kehuttavaa”, Virén kommentoi.

Wahlroos on jyrkästi eri mieltä Vihriälän työryhmän kanssa varsinkin elvytyksestä.

”Emme tarvitse, eikä meillä ole varaa entistä suurempiin julkisiin investointeihin. Itseään ei voi tukasta vetäen nostaa. Me tarvitsemme tuottavia, teollisuuteen ja teknologiaan kohdistuvia yksityisiä investointeja”, hän sanoo.

Wahlroosin mielestä menestykseen ei ole oikotietä, vaan Suomen pitää parantaa työllistävien yritysten edellytyksiä toimia ja investoida Suomessa. Silloin ratkaisut löytyvät työn hinnasta ja työehdoista sekä työn ja yritysten verotuksesta.

Matti Virén muistuttaa, että on olemassa lukuisia esimerkkejä maista, jotka ovat onnistuneet tasapainottamaan julkisen sektorin talouden nimenomaan julkisia menoja vähentämällä ja/tai jäädyttämällä.

”Mainittakoon vaikka Uusi Seelanti, joka 1980-luvun puolivälissä onnistui supistamaan julkisen sektorin BKT -suhteen 47 prosentista 41 prosenttiin. Eikä maasta ole mitään hirviövaltiota tullut.”

Luottoluokittaja DBRS kertoi perjantaina odottavansa hallitukselta tehokkaita toimia konkurssien ja työttömyyden estämiseksi. Samalla se varoitti tutuista ongelmista: väestön ikääntymisestä ja velkaantumisesta.

Lue lisää:

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon