Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Kesämökkien hinnat hurjassa pudotuksessa: ”Toisille tilanne tulee pommina”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 19.4.2020 Kari Kauppinen
Kuvituskuva © ValerijaP / Getty Kuvituskuva

Kesämökkien hintojen huippuvuodet ovat historiaa.

Kesämökkien hinnat ovat pudonneet lähes koko 2010-luvun koko maassa jopa kymmeniä tuhansia euroja huippuvuosista eikä käännettä ole odotettavissa.

”Jos muutama vuosi sitten mökki tontteineen maksoi 110 000 euroa, nyt sen arvo voi olla 75 000-85 000 euroa”, sanoo mikkeliläisen Asenne LKV:n kiinteistönvälittäjä Jyrki Tulppo.

Mikkeli on yksi kunnista, jossa on koko maassa runsaimmin vapaa-ajan asuntoja. Etäisyys pääkaupunkiseudulta on reilut 200 kilometriä.

”Kohteesta riippuen hinnat ovat pudonneet 25–30 prosenttia”, sanoo Tulppo.

Yle kertoi perjantaina, että kaava-alueiden rantamökkien hinnat ovat pudonneet koko maassa 23 prosenttia vajaan kymmenen vuoden takaisesta.

Myös Pirkanmaa on hyvin mökkivaltainen maakunta. Tilastokeskuksen vuoden 2018 tietojen mukaan Pirkanmaalla oli kaikista Suomen maakunnista kolmanneksi eniten vapaa-ajan asuntoja. Vahvoja mökkikuntia ovat muun muassa Kangasala ja Pälkäne.

Rantaan rajoittuvien haja-asutusalueiden lomakiinteistöjen mediaanihinta on vuosien 2011 ja 2019 välillä pudonnut 121 000 eurosta 87 000 euroon Pirkanmaalla.

Yleisesti tonttien hinnat ovat saattaneet jopa puolittua.

”Esimerkiksi Saimaalla pelkästä tontista saattoi joutua maksamaan kymmenen vuotta sitten 150 000 euroa, mutta nyt sen voi saada puolella tuosta summasta”, sanoo Mikkelin Kotijoukkueen kiinteistönvälittäjä Maria Hyytiäinen.

Hinta voi olla järkytys

Kiinteistönvälittäjä Jyrki Tulppo toteaa, että alentunut markkinahinta voi tulla joillekin aikamoisena yllätyksenä.

”On saatettu pari kesää miettiä, luovutaanko mökistä ja kun päätös on nyt tehty, niin hinta on pudonnut parin vuoden takaisesta”, jatkaa Tulppo.

”Jotkut ymmärtävät tilanteen, sillä he ovat seuranneet markkinakehitystä ja mediaa. Toisille tilanne tulee pommina. Silloin pitää selittää tilanne ja näyttää tilastoja.”

Samoilla linjoilla on Maria Hyytiäinen.

”Monilla on se ajatus, että vähintään omat on saatava pois. Usein on myös luotu oma arvo mökille tai kotipaikalle. Realiteetti voi sitten olla sanoisinko pöyristyttävä myyjän kannalta. Nyt on ostajan markkinat.”

”Myyntiin laittaminen kertoo aika nopeasti hintatason eli onko kysyntää ja pitkittyykö myynti vai ei”, sanoo Hyytiäinen.

100 000 euron mökki peruskauppaa

Tulpon mukaan mökit, jotka maksavat sadantuhannen euron molemmin puolin, menevät kaupaksi.

Sadantuhannen euron mökissä on tyypillisesti sähköt, mutta siihen loppuvat mukavuudet. Veden saa kantovetenä tai kaivosta. Vessana on ulkokäymälä.

”Tonttia pitää olla 2 000–5 000 neliön verran, että saa rauhaa. Ranta mielellään kovapohjainen ja sellainen, jossa lapset voivat olla. Ja vielä ulkorakennuksia; esimerkiksi aitta, jossa vieraat voivat majoittua.”

Ilta-auringon paiste, etelä- tai länsiranta sekä kirkasvetisyys vaikuttavat korottavasti mökin hintaan sekä astetta vahvempi oma rauha.

”Jos on esimerkiksi niemi, jossa ei ole muita mökkejä, niin kyllä tällaiset ovat haluttuja ja se näkyy myös hinnassa. Oma niemitontti voi nostaa hintaa kymmenen prosenttia”, toteaa kiinteistönvälittäjä Maria Hyytiäinen.

Mummolan tunnelmaa

Vaikka mökkien hinnat ovat pudonneet, OP Koti Suur-Savon toimitusjohtaja Maija Skön sanoo, että mökkikauppa on käynyt suhteellisen hyvin viime vuosina. Mökkejä tulee tarjolle kuitenkin niin paljon, että se vaikuttaa hinnoitteluun.

”Nyt on mahdollista tehdä enemmän kauppaa, kun hinnat ovat maltillisemmalla tasolla”, sanoo Jyrki Tulppo.

Tulpon kollega Matti Perälä sanoo, että hänen mielestään hinnat ovat nyt oikealla tasolla.

”Aiemmin hinnat hieman karkasivat”, sanoo Perälä.

Tosin aiemmin mökkejä oli vähemmän myynnissä.

”Se saneli hintaa. Nyt mökkiasiat ovat viikoittain esillä. Ihmiset katsovat tarkkaan, mihin rahansa laittavat, kun tarjontaa on”, sanoo Perälä.

Venäläiset ostajat, jotka aiemmin maksoivat sen, mitä pyydettiin, ovat kadonneet markkinoilta.

”Mutta viime vuosina on korostunut ilmiö, että uudempi mökkipolvi on tullut esiin. He ovat eteläsuomalaisia 35–40-vuotiaita ja heillä on lapsia. Heille on kertynyt jo vakuutta omasta asunnosta eikä ole kynnystä hankkia 60 000–100 000 euron perusmökkiä”, sanoo Tulppo.

”Tason ei tarvitse olla huippua, vaan heillä voi olla sellainen ajatus, että halutaan palata oman lapsuuden mummolan aikoihin. Heille se on vastapainoa ja terapiaa kivikylässä ja digimaailmassa elämiseen.”

Paljon ränsistyviä mökkejä

Jos mökin omistaa, sitä ei kannata jättää oman onnensa nojaan. Sen arvo rapistuu kovaa vauhtia kunnon kanssa.

Tyypillisesti tällaiset mökit ovat mökkinsä 1970–1980-luvuilla rakentaneiden tai heidän perikunnalleen siirtyneet.

”Mökistä luopumisen syy on lähes poikkeuksetta ikä. Ei jakseta enää käydä mökillä eikä varsinkaan jakseta huolehtia siitä”, sanoo OP:n Maija Skön.

Jyrki Tulppo vinkkaa, että kannattaisi pitää talkoot mökillä ja pihapiirissä ja laittaa ne siistiksi.

”Jos mahdollisen ostajan kanssa menee paikalle, ja pihamaa kasvaa metrin heinikkoa, niin kyllä ostaja miettii, että mitähän kaikkea voi löytyä”, viittaa Tulppo mökin kuntoon, vaikka mitään vikaa ei varsinaisesti olisikaan.

”Ei mökkiä tarvitse remontoida myyntiä varten, mutta laittaa se perussiistiksi.”

Ostajatkaan eivät halua tyypillisesti tehdä remonttia.

”On varmaa, että jos mitään ei tehdä, niin ei arvo nouse. Pikemminkin laskee”, jatkaa Tulpon kollega Matti Perälä.

Maria Hyytiäinen arvioi, että Suomessa liene paljon ränsistyviä mökkipaikkoja hienoilla rannoilla, mutta niistä kukaan ei pidä huolta.

Kuivanmaan mökki jää käsiin

Yksi mökkiryhmä on haasteellinen myydä.

”Jotkut kuivan maan paikat eivät mene kaupaksi. Vaikka niissä olisi mikä hintalappu, niin ostajan löytyminen voi olla sellainen diplomityö, ettei siihen kannata laittaa aikaa”, sanoo Jyrki Tulppo.

”Käyttötarkoitus on niin rajallinen. Ei keksitä, mitä sillä tekisi, vaikka saisi puoli-ilmaiseksi.”

Kuivanmaan mummonmökkien käytöksi voisi sopia esimerkiksi metsästysporukan tukikohta tai jos venepaikka on lähellä, niin se sopisi vesilläolon tukikohdaksi.

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon