Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Nämä seikat määrittävät, kuinka kalliiksi sähköauton latauspisteiden hankinta tulee taloyhtiölle – Näin selvität kustannukset

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 22.7.2021 Sonja Mänty
Lataus. Sähköauton lataustarpeet voivat vaihdella asukkaiden välillä, ja nämä tarpeet kannattaa selvittää ennen latauspisteiden hankkimista. © Toimittanut Uusi Suomi Lataus. Sähköauton lataustarpeet voivat vaihdella asukkaiden välillä, ja nämä tarpeet kannattaa selvittää ennen latauspisteiden hankkimista.

Sähkölatauspisteiden hankintaan liittyy edelleen useita harhaluuloja. Pätevä urakoitsija on helppo erottaa heikommasta urakan alkumetreillä.

Sähköauton lataukseen tarkoitetut sähkölatauspisteet ovat usean taloyhtiön hankintalistalla, mutta niiden hankkiminen tulee osalle taloyhtiöistä kalliimmaksi kuin toisille.

Lisäksi niiden hankkimiseen liittyy edelleen useita harhaluuloja, sanoo Energiateollisuuden asiantuntija Tuukka Heikkilä.

Tärkein asia selvittää ennen sähkölatauspisteiden hankintaa on se, minkälainen sähköjärjestelmä kiinteistössä on. Sen avulla selvitetään talon sähköjärjestelmän kapasiteetti.

”Se vaikuttaa olennaisesti siihen minkälaisia ratkaisuja kannattaa tehdä ja kuinka kalliiksi ne tulevat”, Heikkilä kertoo.

Heikkilän mukaan monilta unohtuu usein miten tärkeää on selvittää taloyhtiön sähkönkulutuksen määrä ennen latauspaikkojen suunnittelua. Aluksi on myös tärkeää tiedustella asukkaiden tarpeet sähkölatauspaikoille.

”Kun verrataan taloyhtiön sähkönkulutusta ja kapasiteettia, sähköasiantuntija pystyy yhdellä vilkaisulla selvittämään, onko nykyisessä sähköjärjestelmässä tilaa sähkölatauspisteiden kuormitukseen.”

Samalla hän vinkkaa, että tässä vaiheessa pystyy erottamaan jyvät akanoista urakoitsijan suhteen.

”Jos latauskartoitusta ei osata tehdä kunnolla, niin tuskin esitetty latausratkaisukaan on tarpeisiin soveltuva”, Heikkilä toteaa.

Sähköjärjestelmän kapasiteetin lisäämiseen liittyy yleinen väärinkäsitys

Mikäli latauskartoituksessa selviää, että nykyisen sähköjärjestelmän kapasiteetti ei riitä sähkölatauspisteisiin, täytyy sitä kasvattaa. Tämä tietysti lisää kustannuksia.

”Jos kapasiteetti ei riitä, niin siihen on kaksi ratkaisua. Varsinkin vanhemmissa taloissa talon sähkönsyöttökaapeli voi olla aika vanha ja siinä kunnossa, että se olisi pitänyt vaihtaa jo ajat sitten. Joskus selvitään uusimalla syöttökaapeli, mutta toisinaan voi joutua tekemään enemmänkin päivityksiä”, Heikkilä kertoo.

Vastoin yleistä harhaluuloa parkkipaikalle voi myös hankkia oman sähköliittymän, joka voi olla talon sähköremonttia edullisempaa.

”Tästä liikkuu sellainen väärinkäsitys, että standardit yksiselitteisesti estäisivät toisen sähköliittymän lisäämisen sähköautojen latausta varten, mutta näin ei ole”, Heikkilä toteaa.

”Viime kädessä asian päättää kuitenkin alueen verkonhaltija, joka on vastuussa liittymien turvallisuudesta. Joskus on sähköturvallisuuden vuoksi perusteltua olla laittamatta toista sähköliittymää. Mutta monessa tapauksessa se on mahdollista”, Heikkilä lisää.

Talon ikä ja pihan ominaisuudet vaikuttavat kustannuksiin

Mikäli sähköjärjestelmän kapasiteetti on taloyhtiöillä kunnossa, siirtyy katse lämpötolppiin. Tässä kohtaa sähkölatauspisteiden hankkimisen kulut jakavat uusia ja vanhoja taloja eri joukkoihin.

"Jos lämmitystolpat löytyy taloyhtiöstä, niin nyrkkisääntö: mitä kauemmin aika sitten ne on toteutettu, sitä epätodennäköisemmin niihin voi järjestää latausta. Mitä uudempi lämmitystolppa, sitä järeämmät sähkövedot siellä on”, Heikkilä kertoo.

Toisin sanoen, mitä vanhempi taloyhtiö, sitä todennäköisempää on, että lämmitystolppien sähköjärjestelmän joutuu uusimaan sähkölatauspisteen hankintaa varten.

Kulut vaihtelevat, riippuen myös siitä, minkälainen niitä ympäröivä ympäristö on.

”Jos parkkialue on asfalttia, niin sen repiminen auki ja asfaltoiminen maksaa. Sorakentät on siis helpompia”, Heikkilä kertoo.

Valmistuneessa projektissa hinnaksi tuli 400 euroa per pää

Millaisesta hintaluokasta sähkölatauspisteiden hankinnassa sitten puhutaan?

Yksi toteutunut projekti löytyy Helsingin Vallilasta, jossa Vallilan Konepaja toteutti yhdessä sähkölatauspaikkakeskittymän.

Helsingin Sanomien jutussa kerrotaan, että 14 taloyhtiötä hankki 400 autopaikalle latausmahdollisuuden. Hankinta maksoi 400 euroa per henkilö, eikä latauspaikkojen vuoksi tarvinnut repiä rakenteita auki. Tämän kustannuksen lisäksi autopaikalle hankitaan oma latauslaite, kun se on ajankohtaista.

Latauspisteen hankkimista empivää Heikkilä muistuttaa, että sähköautoa ei suositella ladattavan normaalista kotitalouspistorasiasta, etenkään täysvirralla.

”Ne pistorasiat eivät ole suunniteltu pitkäaikaiselle täydelle virralle. Tiedämme monta tapausta Suomessa kun näin on tehty, ja pistorasia on sulanut. Yleensä se ei johda tulipaloon, mutta jos huonokuntoinen pistorasia on esimerkiksi vanhan puurakennuksen seinässä, niin sillä voi oikeasti saada tuhoa aikaan”, Heikkilä muistuttaa.

”Sen sijaan sähköauton latausta varten suunnitellut, niin kutsutut tyypin 2 pistorasiat, ovat hämmästyttävän kestäviä. Ja kun latauslaitteiden hinnatkin ovat laskeneet, niin ei ole mitään syytä miksi sellaista ei hankkisi.”

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon