Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Siihen minkä suuren pörssiyhtiön pomo tienaa päivässä – palkansaaja tarvitsee 47 työpäivää

Päivän Lehti – logo Päivän Lehti 9.3.2020 Päivän Lehti
Suomi on kansainvälisessä vertailussa silti pienten tuloerojen maa. © Kuvituskuva Fotolia Suomi on kansainvälisessä vertailussa silti pienten tuloerojen maa.

TALOUS Palkansaaja on 9. maaliskuuta tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan yhden päiväpalkan verran. Viime tilinpäätöstietoja ja palkkatilastoja vertailtaessa palkansaaja tarvitsi peräti 47 työpäivää tienatakseen saman, minkä suurten pörssiyhtiöiden pomo tienaa yhden päivän aikana. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 34 työpäivää.

STTK on jo usean vuoden seurannut, miten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien välinen ansioiden suhde kehittyy. Seuranta on saanut alkunsa brittiläisestä Fat Cat Daystä. STTK:n laskelmat perustuvat yhtiöiden julkisiin vuosikertomuksiin ja tilastokeskuksen tietoihin.

Suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansioiden mediaani oli vuonna 2018 noussut 2,3 miljoonaan euroon, kun vastaavana aikana yksityisen sektorin palkansaaja tienasi 40 975 euroa. STTK ottaa myös vertailussaan huomioon johtajien keskimäärin pidemmän työajan.

– Emme vastusta tuloeroja, mutta niiden kasvun hillitseminen on tärkeää. Taloustieteellisen tutkimuksen perusteella pienehköt tuloerot lisäävät hyvinvointia ja talouskasvua. Jyrkät tuloerot hidastavat talouskasvua, altistavat populismin nousulle ja vahvistavat ääriliikkeitä, ekonomisti Antti Koskela kuvaa.

Suomi on kansainvälisessä vertailussa pienten tuloerojen maa. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ihanne pohjautuu pieniin tuloeroihin.

– Tämä ei tarkoita, etteikö ahkeruudesta pidä palkita ja etteikö kaikilla ole lupa menestyä ja tienata. STTK on työtä tekevän keskituloisen asialla ja haluamme vahvistaa oikeudenmukaista palkkausta ja palkitsemista, Koskela toteaa.

STTK korostaa, että osuus tuloksesta kuuluu kaikille. Palkitseminen ei voi eikä saa olla vain ylimmän johdon etuoikeus.

– Nousukauden aikaiset huipputulokset eivät ole vain toimitusjohtajien ansiota, eikä noususta pidä palkita vain korkeinta johtoa. Esimerkiksi tulospalkkausjärjestelmät ja henkilöstörahastot ovat hyviä tapoja palkita koko henkilöstöä, Koskela korostaa.

Lue myös: Sukupuolten palkkaero repeää viimeistään 35 ikävuoden kohdalla – naisten palkat jäävät systemaattisesti miehistä

Lue lisää talousuutisia MSN.fi:ssä:

Yrittäjä myi hoivakotinsa Esperille ja osti sen nyt takaisin

Asiantuntija: Norwegianin tilanne on tukala, Finnairilla selkänojana vahva kassa

Helsingin pörssi on sukeltanut lähes neljä prosenttia

Pörssien koronakurimus ei hellitä – Wall Street avautui selvään laskuun

Raakaöljyn kysyntä laskenut koronan takia

TESTAA TIETOSI: Paljonko nämä asiat maksavat? Tee visa!

Klikkaa alla olevaa kuvaa ja katso, mitä liike-elämä voisi oppia mafialta

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Päivän Lehti

image beaconimage beaconimage beacon