Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Suomalaisasiantuntijat pohtivat uuden eurokriisin mahdollisuutta: ”Tulipalo voi aina syttyä”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 26.4.2020 Heidi Huotilainen
Asiakkaista kiinni. "Pankit voivat yhtä hyvin kuin asiakkaansa pitkällä aikavälillä”, Nordean Sara Mella sanoo. © Toimittanut Uusi Suomi Asiakkaista kiinni. "Pankit voivat yhtä hyvin kuin asiakkaansa pitkällä aikavälillä”, Nordean Sara Mella sanoo.

Onko mahdollista, että Italian pankeista lähtee liikkeelle tulipalo, jos koronakriisi jatkuu pitkään? Entä kenestä on pelastajaksi, jos pahin tapahtuu? Muun muassa tällaisia kysymyksiä pohditaan tämän viikon Markkinaraati-ohjelmassa.

”Tulipalo voi aina syttyä. Historiassa on syttynyt eurokriisin tulipalo, ja sitten se on sammutettu”, johtaja Samu Lang Taalerista sanoo.

Katso video täältä

Hän kehottaa katsomaan Euroopan keskuspankin (EKP) tekemiä toimia, kuten arvopapereiden ostoja, koronakriisin puhjettua. Lang huomauttaa, että aiemmin olleita rajoitteita tietyn valtion joukkolainojen ostomääristä on käytännössä poistettu, joten esimerkiksi Italian lainoja voidaan huomattavasti enemmän.

”Korkopreemiot ja korkotasot ovat pysyneet kurissa, ja se helpottaa suoraan Italian tilannetta. Tällä hetkellä uusia hätäratkaisuja ei välttämättä tarvitse ottaa käyttöön.”

Myös Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Sara Mella toteaa EKP:n toimien rauhoittaneen markkinoita ja tuoneen osto-ohjelmallaan likviditeettiä markkinoille.

”Jo nyt käytössä olevat fasiliteetit ovat niin isot, että näillä selvitään pitkälle. Italiassa on noin seitsemän prosenttia järjestämättömiä luottoja, kun se pahimmillaan oli lähellä 20 prosenttia. Koko Euroopassa osuus on keskimäärin kolme prosenttia ja Suomessa 1,5 prosenttia. Emme me katteettomasti suomalaista finanssisektoria kehu”, OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio sanoo.

Uuteen finanssikriisiin raatilaiset eivät usko.

”Kaikki fasiliteetit on otettu proaktiivisesti käyttöön ja katkaistu negatiivinen kierre, jonka myötä tämä syklinen taantuma muuttuisi rakenteelliseksi finanssikriisiksi. Se on hyvä asia”, Lang sanoo.

Ritakallio toteaa kyseessä olevan ensisijassa terveyskriisi, eikä isossa kuvassa näe siinä finanssikriisin aineksia. Myös Mella muistuttaa kyseessä olevan reaalitalouden kriisi, vaikkakin pitkittyminen ja syveneminen vaikuttaisivat myös pankkisektoriin.

"Pankit voivat yhtä hyvin kuin asiakkaansa pitkällä aikavälillä”, Mella sanoo.

Julkisessa keskustelussa on kuultu viime aikoina mainittavan aika ajoin Euroopan yhteiset joukkolainat, joilla rahoitettaisiin jälleenrakennusrahastoa. Markkinaraadin näkemykset näistä ”koronabondeista” ovat melko yhtenevät. Sekä Ritakallio että Lang toteavat, kriisinratkaisumekanismeja rakennetun jo viime vuosien aikana.

”Käyttäisin niitä tämän kriisin ratkaisemiseen. En lähtisi luomaan euro- ja koronabondimarkkinaa tässä tilanteessa”, Ritakallio sanoo.

Mella puolestaan muistuttaa yhteisiin joukkolainoihin liittyvästä moraalikadosta.

”Jos nämä [joukkolainat] tulisivat, paljonko se vaikuttaisi siihen, että joissain maissa velkaantuminen olisi entistä huolettomampaa. Rakenteellisia uudistuksia ei silloin välttämättä taloudessa tehtäisi, vaikka pitäisi”, Mella sanoo.

Katso kaikki Markkinaraati-lähetykset täältä.

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon