Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Tila, jossa ei säästellä työtunteja – ”Karjanhoito on unelma-ammattimme”

Päivän Lehti – logo Päivän Lehti 13.9.2020 Anne Anttila
Rautiaisen isäntäpari liputtaa ammattiosaamisen puolesta. – Paras tapa päivittää oma ammattitaito, on käydä pyrähdys lomittajana. Silloin oppii parhaiten sen, miten asioita ei ainakaan kannata tehdä. © Kuva Anne Anttila Rautiaisen isäntäpari liputtaa ammattiosaamisen puolesta. – Paras tapa päivittää oma ammattitaito, on käydä pyrähdys lomittajana. Silloin oppii parhaiten sen, miten asioita ei ainakaan kannata tehdä.

MAATALOUS Toholampiset Piia-Maria ja Jarkko Rautiainen aloittivat tilanpidon hieman erilaisella tavalla. Ennen tilakauppoja kumpikin toimi maatalouslomittajina.

– Kuitenkin siinä vaiheessa, kun veljeni tarjosi mahdollisuutta jatkaa karjanhoitoa kotitilallani, otimme haasteen vastaan. Neljääntoista vuoteen mahtuu monenlaista ajanjaksoa, onnistumisia, mukautumista ja luonnollisesti myös pettymyksiä. Parasta kaikessa on kuitenkin hyvinvoiva karja. Laadun varmistamiseksi emme säästele työtunteja, Piia-Maria taustoittaa.

Alkuvaiheessa Rautiaisen tilalla oli vain emolehmiä sekä 1990-luvun alkupuolella, alunperin lypsykarjalle rakennettu pihatto.

– Reilulla kolmellakymmenellä emolla lähdettiin liikkeelle, mutta taustalla kyti ajatus myös lypsykarjasta. Samalla kun kiersimme lomittamassa, etsimme myös sopivaa ja ostettavissa olevaa maitotilaa.

Piia-Maria ja Jarkko Rautiainen tutustuvat mielellään myös muihin tiloihin ja ovat hakeneet kokemuksia ja näkemyksiä ulkomaita myöten. – Tilasokeus hiipii huomaamatta, joten ulkomailta saa hyviä vinkkejä muun muassa karjasilmän kalibrointiin. (Kuva Anne Anttila) © Toimittanut Päivän Lehti Piia-Maria ja Jarkko Rautiainen tutustuvat mielellään myös muihin tiloihin ja ovat hakeneet kokemuksia ja näkemyksiä ulkomaita myöten. – Tilasokeus hiipii huomaamatta, joten ulkomailta saa hyviä vinkkejä muun muassa karjasilmän kalibrointiin. (Kuva Anne Anttila)

Lypsykarjaa vuokranavetassa

Kuusi vuotta sitten toive toteutui, kun entuudestaan tuttu isäntä oli valmis myymään lypsykarjan. Miettimisaikaa ei tarvittu.

– Teimme kaupat 42:sta lehmästä ja vuokrasimme tilalla olleen parsinavetan. Tämä osoittautui erittäin toimivaksi ratkaisuksi. Siitäkin huolimatta, että meillä on nyt kaksi erillistä navettaa ja lypsettävät ovat muutaman kilometrin päässä kotitilalta.

Välimatkasta huolimatta sekä emojen että lypsykarjan hoito luonnistuu mutkattomasti.

– Lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä ja oman perheen voimin tehdään lähes kaikki tilan työt. Pyrimme siihen, että osaamisalue on laaja ja pystymme tarvittaessa auttamaan toisiamme, vaikka peltotöissä.  Vanhimmilta lapsilta luonnistuvat myös navettahommat, joten näin varmistamme, että ketju pysyy tiukankin paikan tullen katkeamattomana.

Piia-Maria ja Jarkko ovat kehittäneet kahden tuotantomuodon karjatilaansa tasaisin askelmerkein.

– Etenemme laatu edellä, niin emojen kuin lypsävienkin taholta. Pääluku on pidetty samana, sillä keskiössä ei ole määrä vaan hyvä lopputulos. Esimerkiksi maidontuotannossa keskituotos on vajaat 13 000 kiloa.

– Karjan ruokinta ei ole pikalaji vaan jatkuvaa räätälöintiä vaativa maraton, ruokinnasta vastaava Jarkko tietää kertoa. (Kuva Anne Anttila) © Toimittanut Päivän Lehti – Karjan ruokinta ei ole pikalaji vaan jatkuvaa räätälöintiä vaativa maraton, ruokinnasta vastaava Jarkko tietää kertoa. (Kuva Anne Anttila)

Tavoitteena vetovastuun jakaminen

Isäntäparin mukaan laatu lähtee ruokinnasta ja ennen kaikkea laadukkaasta säilörehusta. Ruokinnan pääkomponentit, säilörehu ja ohra, tulevat itseltä. Ruokinnan keskiössä on monipuolisuuden lisäksi myös ennakoitavuus. Säilörehu tehdään tietoisesti astetta väkevämmäksi. Lisäksi osa sadosta korjataan kuivaheinäksi ja säilötään pikkupaaleihin.

– Näin saamme tarvittaessa lisäkuitua. Emolehmille annamme lisäksi olkea, joka on myös osoittautunut erinomaiseksi lisäkuidun lähteeksi. Hyvät komponentit, laadukasta väkirehua myöten näkyvät luonnollisesti maitokiloissa, mutta laadukas ruokinta on aina onnistumisen summa. Kyseessä ei ole pikalaji vaan jatkuvaa räätälöintiä vaativa maraton, ruokinnasta vastaava Jarkko-isäntä tietää kertoa.

Rautiaisen tilalla luottamus maatalouteen on vahvalla pohjalla. Tästä kertoo osaltaan se, että isäntäpari on miettinyt jopa uuden pihaton rakentamista.

– Piirustukset kahden robotin lypsypihatosta odottelevat oikeaa hetkeä. Mitään ei ole kuitenkaan päätetty, sillä olemme miettineet myös muita vaihtoehtoja. Keskusteluja on käyty emolehmäpihaton laajentamisesta ja jopa yhteisnavetasta, isäntäpari paljastaa.

Tilalla mietitään myös vetovastuun jakamista, sillä yksi perheen pojista on tulossa jo vuoden kuluttua toimintaan mukaan.

– Siinä vaiheessa tulee mietintään joko maatalousyhtymän tai osakeyhtiön perustaminen. Aika näyttää miten edetään, sillä tähän hommaan ei saa lähteä vastentahtoisesti.

  • Haastattelu on julkaistu aikaisemmin Suomalainen Maaseutu -lehdessä

Lue myös: Lypsykarjatilalla arvostetaan työtä helpottavia ratkaisuja – ”Kaikki vinkit ovat erittäin tervetulleita”

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Päivän Lehti

image beaconimage beaconimage beacon