Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Koulut aukeavat ensi viikolla, saako lapsi kuitenkin jäädä kotiin? Näin oikeustieteilijät vastaavat

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 10.5.2020 Katja Incoronato
Lähiopetukseen. Koulut aukeavat Suomessa ensi viikolla. © Toimittanut Uusi Suomi Lähiopetukseen. Koulut aukeavat Suomessa ensi viikolla.

Epidemiologisen arvion perusteella koulujen avaamisen on katsottu nykytiedon perusteella olevan turvallista sekä oppilaille että henkilökunnalle.

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Suvianna Hakalehto ja Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen muistuttavat, että Suomessa oppilaan on oltava läsnä opetuksessa, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta.

”Tilapäiseen poissaoloon pyydetään lupa koululta. Harkintavalta myöntää vapautusta opetuksesta on kunnasta riippuen opettajalla, rehtorilla tai kunnan lautakunnalla. Luvan antamiseen on suhtauduttava pidättyvästi, mikäli oppilaan oikeus opetukseen poissaolon seurauksena vaarantuu”, he kirjoittavat Perustulakiblogissa.

Vapautusta myönnetään professorien mukaan käytännössä tyypillisesti parinkin viikon lomamatkoihin ilman että katsotaan oikeuden opetukseen vaarantuvan.

”Jos poissaolo koulusta perustuu vapautukseen, opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta huolehtia oikeudesta opetukseen. Jos oppilas on sen sijaan määrätty karanteeniin tai eristykseen, opetuksen järjestäjän on turvattava hänen oikeutensa opetukseen esimerkiksi antamalla tehtäviä kotiin. Kevään viimeisinä viikkoina osa oppilaista joutuneekin olemaan pois koulusta sairastumisen tai karanteeniin määräämisen seurauksena”, he katsovat.

Professorien kirjoitus liittyy keskusteluun siitä, onko lasten pakko osallistua lähiopetukseen, kun koulut avataan Suomessa toukokuun kahdeksi viimeiseksi viikoksi.

Epidemiologisen arvion perusteella koulujen avaamisen on katsottu nykytiedon perusteella olevan turvallista sekä oppilaille että henkilökunnalle.

Hakalehto ja Rautiainen huomauttavat, että koulujen avaaminen ei voi kuitenkaan asiaa oikeudellisesti arvioiden perustua ainoastaan epidemiologiseen arvioon vaan harkittavaksi tulee muitakin tekijöitä.

”Koska kyse on alaikäisiin vaikuttavasta päätöksenteosta, valtiolla on velvollisuus toimia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaisesti: asettaa lapsen etu eli lapselle lainsäädännön perusteella kuuluvien oikeuksien toteutuminen ensisijalle.

Päätöstä tekevien on sopimuskohdan perusteella arvioitava, miten mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot vaikuttavat lasten oikeuksien toteutumiseen”, he sanovat.

Lasten oikeuksien toteutumista on professorien mukaan punnittava muiden ryhmien oikeuksien toteutumista tai muita asiaan liittyviä näkökohtia vasten. Päätöksenteossa lapsille kuuluvien oikeuksien toteutumiselle on YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan asetettava korkeampi prioriteetti kuin muiden tahojen intresseille.

”Tämä ei tarkoita, etteivätkö muut intressit voisi toisinaan mennä lapsen oikeuksien toteutumisen edelle. Keskeistä on lähteä siitä, että lasten oikeuksia parhaiten toteuttava vaihtoehto on harkinnassa lähtökohtana”, Hakalehto ja Rautiainen linjaavat.

Lapsia koskevaan päätöksentekoon liittyy aina lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklan mukainen velvollisuus selvittää lasten näkemykset ja ottaa ne huomioon, kun tehdään heitä koskevia päätöksiä. Oppilaan näkemysten huomioon ottaminen on keskeinen osa lapsen edun arviointia kouluun liittyvissä kysymyksissä.

”Mistään asiakirjoista ei käy ilmi, että oppilaiden näkemyksiä lähiopetukseen palaamisesta olisi päätöksentekoa varten selvitetty. Perusopetuslaissa korostetaan yhteistyötä huoltajien kanssa. Lapsenhuoltolain mukaan huoltaja päättää alaikäistä lastaan koskevista henkilökohtaisista asioista, joihin myös opetukseen liittyvät asiat lukeutuvat. Opetustointa liittyvässä päätöksenteossa myös huoltajien näkemyksiä onkin tärkeä selvittää”, Hakalehto ja Rautiainen huomauttavat.

Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksessä hallituksen linjaukseksi 29.4.2020 mainitaan kyseinen lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla. Professorit huomauttavat, että esityksessä ei kuitenkaan tarkastella, mitkä ovat ne lapselle kuuluvat oikeudet, joiden toteutuminen tulee arvioitavaksi linjausta tehtäessä eikä esitetä arviota oppilaiden oikeuksien toteutumisesta tilanteessa, jossa pysytään etäopetuksessa tai jos siirrytään takaisin lähiopetukseen.

Esityksen mukaan lapsen edun toteuttamiseksi on välttämätöntä purkaa rajoitustoimenpiteet hallitusti ja riittävillä siirtymäajoilla.

”Mitä oikeuksia tai muita intressejä päätöksenteossa on mahdollisesti otettu huomioon? Lähiopetukseen siirtymistä on perusteltu koulun laajalla yhteiskunnallisella roolilla ja sen paikkana sosiaalisten taitojen kehittymiselle ja ystävien ja turvallisten aikuisten tapaamiselle. Tässä vaiheessa kevättä olemme tilanteessa, jossa lähiopetus koulussa tulee kestämään noin kaksi viikkoa. Päätöksenteon yhteydessä on kuitenkin todettu, että oppilaita ehditään tukea tämän ajanjakson kestäessä lähiopetuksessa monin tavoin”, Hakalehto ja Rautiainen kommentoivat.

He korostavat, että opetuksen järjestäjä voi siirryttäessä takaisin lähiopetukseen tehdä päätöksen erityisistä opetusjärjestelyistä, jos siihen on oppilaan terveydentilaan liittyvä syy. Tällainen järjestely voisi tulla kysymykseen esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta.

”Järjestelyn tulee perustua lääkärin arvioon tai muuhun vastaavaa päätöstä objektiivisesti perustelevaan selvitykseen. Erityiset opetusjärjestelyt voivat tarkoittaa esimerkiksi etäyhteyksin toteutettavaa opetusta tai oppilaalle annettavia tehtäviä. Arvioinnin oikeudellisena lähtökohtana on se, että koulussa tapahtuva lähiopetus toteuttaa parhaiten lapsen etua, jos muuta ei kyetä objektiivisesti ja perustellusti osoittamaan.”

Suomen yliopistosairaalat ovat laatineet ohjeet siitä, keiden lasten kannattaa koronatartuntariskin takia jäädä kotiin koulusta. Ohjeiden mukaan 99 prosenttia lapsista voi palata normaalisti kouluun.

Lue tarkemmin:

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon