Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Lapissa odotetaan Norjan rajan aukeamista ja ollaan toiveikkaalla mielellä – "Korona ei ole maailmanloppu"

STT – logoSTT 13.6.2020 STT
Näkymä Karigasniemen Ailigas-tunturilta Norjaan päin Utsjoen kunnassa 10. kesäkuuta 2020. Norja on suomalaisturisteille vielä saavuttamaton. LEHTIKUVA / TARMO LEHTOSALO © Lehtikuva Näkymä Karigasniemen Ailigas-tunturilta Norjaan päin Utsjoen kunnassa 10. kesäkuuta 2020. Norja on suomalaisturisteille vielä saavuttamaton. LEHTIKUVA / TARMO LEHTOSALO

Koronavirus oli Lapin-matkailulle valtava sokki. Nyt matkailusektori jo uskoo siihen, että suomalaiset suuntaavat pohjoiseen kesäloman viettoon.

Yksi ratkaiseva tekijä tälle saattaa olla Norjan rajan aukeaminen. Suomen hallitus päätti torstaina, että sisärajavalvonta poistuu Suomen ja Norjan väliseltä maarajalta maanantaista alkaen. Myös Norja sallii suomalaisten matkailun maahan maanantaista lähtien.

Rajan avautuminen voi houkuttaa kotimaisia matkailijoita pohjoiseen.

- Suomalaiset ajelevat kesällä Lapin kautta Norjaan, sanoo Sodankylän matkailukoordinaattori Marjo Harjula.

Kesämatkailun luonne eroaa talvimatkailusta, ja samoin suomalaisten tapa lomailla Lapissa eroaa ulkomaisten turistien tyylistä. Suomalaiset tyypillisesti autoilevat Lapin läpi eivätkä juuri käytä ohjelmapalveluja.

Kesämatkailun suosio on kasvanut

Vielä muutama vuosi sitten matkailuala toivoi parempaa brändäämistä Lapin kesämatkailulle. Viime vuonna esimerkiksi Ylläksen kesäsesonki otti huiman kasvupyrähdyksen.

Kolarin kunnanjohtaja Kristiina Tikkala sanoo, että oli koronaa tai ei, odotukset kesäsesongin kasvulle ovat kovat. Metsähallitus tekee parhaillaan suuria investointeja Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon, eikä yksi koronakevät tee näitä ponnisteluja Tikkalan mukaan turhiksi.

Norjan rajojen aukeamista odotetaan Rovaniemellä saakka, noin 500 kilometrin päässä rajasta. Kotimaisten turistien käynnit ovat Rovaniemelläkin nousussa. Kesällä suomalaisten turistien osuus on noin puolet, talvella vain noin viidennes kävijöistä.

Rovaniemen kaupungin elinkeinoihin liittyvästä kehittämistyöstä vastaava Tuula Rintala-Gardin kertoo, että napapiirilläkin uskotaan kesämatkailun nousevan myös jatkossa.

Tulokset nähdään ensi keväänä

Muuallakin kuin Pallas-Yllästunturilla investoidaan. Hotelli Kultahippu Ivalossa on remontissa. Muutama vuosi sitten hotellia laajennettiin, ja nyt 90-luvulla rakennetut huoneet uusitaan kokonaan. Toimitusjohtaja Ismo Mäkinen kertoo, että hanke budjetoitiin jo aiemmin. Nyt töitä on hyvä tehdä, kun remontointi ei häiritse asiakkaita.

- Korona ei ole maailmanloppu, hän sanoo.

Tulevasta kesästä on vaikea sanoa vielä mitään, sillä Ivalosta majoitus varataan tavallisesti vain muutaman tunnin varoitusajalla. Kielteisimpänä asiana tilanteessa Mäkinen näkee sen, että lentoliikenne Ivaloon alkaa näillä näkymin vasta elokuussa. Hän odottaa ennen kaikkea ensi kevättä.

- Silloin nähdään, miten korona on runnellut aasialaisten perinteisiä matkailukohteita, kuten Italiaa ja Espanjaa.

Voi olla, että Suomen Lapista tulee entistä houkuttelevampi kohde aasialaisturisteille.

Mäkinen sanoo myös, että kriisiä seuraa aina jälleenrakennus.

- Ne, jotka pärjäsivät hyvin jo ennen kriisiä, pärjäävät sen jälkeen todennäköisesti vielä paremmin.

Mäkinen uskoo, että korona auttaa myös suomalaisturisteja nauttimaan sellaisesta kesämatkailusta, jossa on tarjolla esimerkiksi erilaista ohjelmaa.

Lapin-matkailu ollut pitkään kansainvälistä

Matkailu on ollut Lapin pääelinkeino pitkään, mutta sen muoto on muuttunut läpi historian.

1900-luvun alussa Lapissa matkailtiin luksustyyliin maineikkaiden arkkitehtien suunnittelemissa hotelleissa. 1960-luvulla hiihtomatkailun suosio kasvoi, ja massaturismin aikakausi alkoi. Lappiin nousi monia kaupunkimaisia hiihtokeskuksia.

Yritykset rakensivat Inarin kuntaan kuuluvalle Saariselälle valtavia hiihtomajoja, joissa pidettiin alkoholinhuuruisia seminaareja. Muun muassa presidentti Urho Kekkosella oli Saariselällä liki 800 neliön kelolinna.

2000-luvulla seminaarimatkailu väheni, ja kelopalatsit jäivät vähälle käytölle. Nyt monet niistä on myyty ja muutettu hotelleiksi, Kekkosen kelolinna mukaan luettuna.

Jonkin aikaa venäläiset olivat merkittävä matkailijaryhmä. Kun heidän ostovoimansa väheni, tulivat aasialaiset. Aasialaistenkaan katoaminen ei pelottanut lappilaisia matkailuyrittäjiä vielä tammi-helmikuun vaihteessa, kun Kiina määräsi ryhmämatkat lopetettaviksi. Tunnelma muuttui maaliskuussa, kun koronavirus aiheutti maailmanlaajuisen pandemian.

Eteläsuomalaisia turisteja ei enää pelätä

Keväällä suomalaiset suuntasivat joukolla Lappiin. Muun muassa Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine vetosi Twitterissä kansalaisiin, että nämä eivät toisi tautia pohjoiseen ja kuormittaisi siten lappilaista terveydenhuoltoa.

Nyt eteläsuomalaisia turisteja ei enää pelätä.

- Ilmapiiri on sellainen, että tervetuloa, rajoitukset huomioiden, Kolarin kunnanjohtaja Kristiina Tikkala sanoo.

Mainoksista
Mainoksista

MICROSOFT STORE

image beaconimage beaconimage beacon