Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

"Mihinkään ei pääse karkuun" – Kun väkivallan välineenä on teknologia, pelko ja kontrolli ulottuvat kaikkialle

STT – logoSTT 6.4.2019 STT
Hälytyskellojen pitäisi soida, jos puheluun tai viestiin vastaamattomuus johtaa raivonpuuskiin tai erolla uhkaamiseen, sanoo Naisten linjan hankekoordinaattori Louna Hakkarainen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN © Lehtikuva Hälytyskellojen pitäisi soida, jos puheluun tai viestiin vastaamattomuus johtaa raivonpuuskiin tai erolla uhkaamiseen, sanoo Naisten linjan hankekoordinaattori Louna Hakkarainen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Vaatimuksia jatkuvaan yhteydenpitoon ja syyllistämistä, jos siihen ei suostuta. Pommittamista puheluilla ja viesteillä. Sosiaalisen median tileille murtautumista sekä seurantaohjelmia ja -laitteita. Intiimeillä kuvilla kiristämistä ja julkista häpäisemistä.

Muun muassa tällaisesta kerrottiin Naisten linja -järjestölle, joka keräsi loppuvuodesta naisten kokemuksia digitaalisesta väkivallasta. Vastauksia tuli kaikkiaan noin 250, joista reilu puolet koski parisuhdetta tai eron jälkeistä aikaa.

Moni vastaajista kertoi etenkin kumppanin tai ex-kumppanin voimakkaasta reagoimisesta siihen, jos viesteihin tai puheluihin ei vastata heti, kertoo aineistoa läpi käynyt hankekoordinaattori Louna Hakkarainen.

- Vastaajat kuvasivat sitä, kuinka vaikeaa on olla, kun puhelin on pakko olla työaikanakin auki tai perhejuhlissa lähteä monta kertaa puhumaan kumppanin kanssa. Olla jatkuvasti tavoitettavissa. Siihen liittyy sellaista sosiaalisen kanssakäymisen kontrollointia, Hakkarainen sanoo STT:lle.

Puhelu- ja viestivyöryn kohteeksi joutuvat myös miehet. Väkivaltaa kokeneita miehiä työssään tapaava väkivaltatyöntekijä Tommi Sarlin kertoo, että sillä aikaa, kun mies on hänen vastaanotollaan, viestejä tai puheluita voi tulla useita kymmeniä.

- On tavallista, että henkiseen väkivaltaan liittyy jatkuvaa pommittamista viesteillä tai soitoilla. Yhden tapaamisen aikana voi tulla 25 soittoa tai viestiä. Niitä voi tulla satamäärin ja niiden sävy voi olla hyvin loukkaava tai epäluuloinen, Miessakit-yhdistyksessä työskentelevä Sarlin sanoo.

Digitaalisessa, kuten muissakin lähisuhdeväkivallan muodoissa on Hakkaraisen mukaan kyse vallasta ja toisen ihmisen kontrolloinnista.

- Jos suhteeseen liittyy mustasukkaisuutta ja kovaa tarvetta kontrolloida kumppania, teknologia tarjoaa siihen välineitä. On myös hyvä kysymys, ruokkiiko teknologia tällaista kontrollinhalua.

Hakkaraisen mukaan hälytyskellojen pitäisi soida, jos puheluun tai viestiin vastaamattomuus johtaa raivonpuuskiin, blokkaamiseen tai erolla uhkaamiseen. Joissain tapauksissa puhelimen sulkemisesta oli seurannut myös fyysistä väkivaltaa, hän sanoo.

"Ihmisellä on oikeus olla vastaamatta ilman pelkoa seurauksista"

Viesti- ja puhelupommituksen lisäksi Naisten linjalle kerrottiin sosiaalisen median tilien monitoroinnista tai "stalkkaamisesta". Puoliso on saattanut käydä vanhoja kuvia läpi, vaatia selityksiä niille tai käskeä poistamaan kavereista tai seuraajista muita miehiä. Kun viestisovellukset näyttävät, milloin käyttäjä on viimeksi ollut paikalla, myös "väärään aikaan" viestittelylle on saatettu vaatia selityksiä.

Lisäksi seurustelukumppani on saattanut haluta tilien salasanoja tai viestejä nähtäväksi. Miessakkien Sarlin sanoo, että siihen saatetaan suostua siinä toivossa, että epäluuloinen puoliso saisi mielenrauhan.

- Usein se ei kuitenkaan auta, että annetaan salasanat ja että puoliso saa katsoa kaiken. Usein se mieli ei rauhoitu siitä, Sarlin sanoo.

Kaiken paljastamisen sijaan hän neuvoo uhreja pitämään kiinni omista digitaalisista rajoistaan ja oikeudestaan yksityisyyteen. Hakkarainen on samaa mieltä.

- Haluaisin korostaa, ettei kellään ole velvollisuutta todistella luotettavuuttaan. Ei tarvitse jakaa salasanoja kumppanin kanssa eikä näyttää viestejä.

Samaten ihmisellä on oikeus laittaa puhelin äänettömälle tai kiinni ja viettää aikaa rauhassa kavereiden kanssa tai ihan yksin, Hakkarainen lisää.

- Jos kumppanin reaktiot mietityttävät, kannattaa ottaa yhteyttä Naisten linjan kaltaisiin toimijoihin tai keskustella luotetun ystävän kanssa.

Puolisolta lahjaksi saadussa puhelimessa oli vakoiluohjelma

Vakavammissa tapauksissa ihmisen sähköposti- tai sosiaalisen median tilille on murtauduttu ja sitä kautta seurattu viestintää. Puoliso on esimerkiksi saattanut auttaa sähköpostin luomisessa ja samalla ohjannut kaikki viestit tulemaan myös omaan osoitteeseensa.

Naisten linjalle kerrottiin myös tapauksista, joissa puolisolta lahjaksi saadussa tietokoneessa tai älypuhelimessa oli sijaintia, viestiliikennettä ja laitteen muutakin käyttöä seuraava vakoiluohjelma. Tällaisia ohjelmia markkinoidaan esimerkiksi lasten turvallisuuden nimissä. Lisäksi autoon oli saatettu piilottaa paikannuslaite, Hakkarainen sanoo.

Viestiliikenteen ja sijainnin vakoilua voi olla vaikea huomata, ja usein se tuleekin esille outoina sattumina tai epämääräisenä tunteena siitä, että nykyinen tai entinen kumppani tietää "liikaa". Puoliso on esimerkiksi tietoinen asioista, joista hänelle ei ole puhuttu, tai sitten hän ilmestyy toistuvasti uhrin kanssa samoihin paikkoihin.

- Vastauksiin liittyi usein kalvava epätietoisuus, että ihminen ei tiedä, mitä kautta häntä valvontaan. Tällaisia dystooppisia kuvauksia oli runsaasti, Hakkarainen sanoo.

Hänen mukaansa ulkopuoliset eivät aina välttämättä ymmärrä, miten digitaalinen väkivalta vaikuttaa ihmiseen. Monet kokivat, ettei heidän kokemuksiaan otettu todesta.

- Yksi vastaaja kirjoitti hyvin, että siitä tulee vainottu olo, kun mihinkään ei pääse karkuun. Toinen on luikerrellut yksityiseen tilaan, eikä turvassa ole edes omassa kodissaan.

Hakkarainen lisää, että esimerkiksi viestien tai puheluiden vyöryttäminen voi tuntua pieneltä kiusanteolta, mutta kun taustalla on fyysistä tai henkistä väkivaltaa, ne saavat ihan uuden merkityksen.

- Tilanne muuttuu painajaismaiseksi.

Asianajaja: Ääritapauksissa viestit loppuvat vasta vangitsemiseen

Lähisuhdeväkivaltatapauksia hoitavan asianajajan Tiina Haapa-ahon mukaan lähestymiskielto rauhoittaa usein tilannetta, jossa uhri on joutunut uhkaavan viestittelyn kohteeksi.

- Kun määrätään lähestymiskielto, uhkaava tai häiritsevä viestittely lakkaa. On tietenkin myös ääritapauksia, joissa tekijä joudutaan jopa vangitsemaan jatkuvan lähestymiskiellon rikkomisen takia, jotta viestien lähettäminen ja uhkailu loppuisi.

Haapa-aho sanoo, ettei lähestymiskieltoa kannata käräjäoikeudesta kuitenkaan hakea liian heppoisin perustein. Hakemuksen menestymiseksi tarvitaan näyttöä konkreettisista vakavista uhkauksista tai jatkuvasti toistuvasta häirinnästä.

- Jos on saatavissa näyttöä, eli on todistajia tai kirjallisia todisteita, lähestymiskieltohakemuksen menestyminen on käräjäoikeudessa todennäköisempää. Jos on hakemassa lähestymiskieltoa liian heikolla näytöllä, koko prosessi saattaa olla turha ja se voi pahimmillaan provosoida tekijää häirinnän jatkamiseen.

Aggressiivisen viestittelyn lisäksi Haapa-aho kertoo kohdanneensa työssään myös tapauksia, joissa uhria on seurattu seurantalaitteella tai -ohjelmalla.

- Tällaista on vaikea näyttää toteen, mutta kontrolli kuitenkin tulee ilmi monesta asiayhteydestä. On tietoja, joista ei olisi voinut muuten saada.

Mainoksista
Mainoksista

MICROSOFT STORE

image beaconimage beaconimage beacon