Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Mitä valmiuslaki ja poikkeusolot tarkottaisivat käytännössä? Katso selkeä listaus

MTV – logo MTV 24.11.2020 Leo Jaakkonen
Toista video

Suomen pahentunut koronatilanne on nostanut keskustelun poikkeusolojen julistamisesta ja valmiuslain käyttöönotosta uudelleen.

MTV Uutisten tietojen mukaan hallitus on jo pohtinut poikkeusolojen käyttöönoton mahdollisuutta.

STT:n mukaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson riensi kuitenkin rauhoittelemaan. Hän painottaa, että vaikka hallitus keskustelisi hallituksen käytettävissä olevista välineistä, se ei tarkoita, että hallitus olisi menossa valmiuslain tielle.

Henriksson muistuttaa, että valmiuslaki ja poikkeusolot tulevat kysymykseen vasta silloin, jos on käytetty kaikki muut keinot ja tilanne on niin paha, että se olisi aivan välttämätöntä. Tässä tilanteessa ei nyt olla. 

Hän lisää, että pääkaupunkiseudulla käyttöön otettujen toimenpiteiden pitää antaa jonkin aikaa vaikuttaa, että tiedetään, mitä vaikuttavuutta niillä on.

Mitä poikkeusolojen julistaminen tarkoittaisi?

Valmiuslain käyttöönotto vaatii päätöstä siitä, että maassa vallitsee poikkeusolot. Päätöksen tekee valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa, minkä jälkeen hallitus säätää asetuksen.

Asetuksessa täytyy määrittää, mitkä toimivaltuudet otetaan käyttöön. Asetus täytyy viedä nopeasti eduskunnan käsiteltäväksi, sillä eduskunta päättää, jääkö asetus voimaan vai kumotaanko se kokonaan tai osittain.

Asetus on voimassa enintään kuusi kuukautta. Mikäli poikkeusolot jatkuvat, voidaan toimivaltuuksia jatkaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Esimerkiksi keväällä poikkeisolot olivat voimassa kolme kuukautta.

Mitä valmiuslaki voi tehdä?

Terveydenhuollon toimintaa voidaan järjestellä uudelleen. 

Keväällä kunnille annettiin velvollisuus muuttaa kiireettömän hoidon määräaikoja, eli käytännössä lykätä kiireettömiä hoitotoimenpiteitä, esimerkiksi leikkauksia, jotka eivät olleet sillä hetkellä välttämättömiä. 

Keväällä myös terveydenhuollon henkilöstön työvelvollisuutta valmisteltiin, mutta ei lopulta otettu käyttöön.

Tämä tarkoittaa sitä, että miltei jokainen terveydenhuollonalan koulutuksen saanut 18-64 -vuotias voidaan velvoittaa töihin, mikäli tarve vaatii

Keväällä liikkumista Uudeltamaalta ja Uudellemaalle rajoitettiin noin kolmeksi viikoksi. Tätä voidaan toki soveltaa muihinkin alueisiin kuin vain Uuteenmaahan.

Peruskouluissa siirryttiin etäopetukseen koko maassa toukokuun puoliväliin asti.

Monista asioista voidaan päättää ilman valmiuslakia. Esimerkiksi koulujen toimintaan voidaan puuttua uuden lainmuutoksen ansiosta myös normaaliajan lainsäädännöllä.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautianen arvioi MTV Uutisille, että valmiuslaki ei ole tällä hetkellä välttämätön. 

Lue myös: Koronaviruksen esiintymistä seurattiin jälleen jätevesistä – vain yksi selvitykseen osallistunut kunta sai puhtaat paperit

Eeva Lehtimäen kommentti: Joko hallituksen ja pääkaupunkiseudun välillä on koronarauha? Toivottavasti – "Huonot henkilökemiat nurkkaan ja homma haltuun"

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä MTV

image beaconimage beaconimage beacon