Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Papin aamen taltioidaan ja hääjuhlia siirretään koronaviruksen alta – hautajaisiin voi poikkeustilanteissa osallistua yli kymmenen ihmistä

STT – logoSTT 19.3.2020 STT
Kuvituskuva © Nanisimova / Getty Kuvituskuva

Valmiuslain kokoontumisrajoitukset ovat käytössä myös kirkollisissa tilaisuuksissa. Vihkimisiä, kastetilaisuuksia ja hautajaisia järjestetään kirkon piirissä toki edelleen, mutta tilaisuuksissa osanottajamäärä rajataan pääsääntöisesti kymmeneen henkeen.

Ainoastaan hautajaisten kohdalla evankelis-luterilaisen kirkon piispat päättivät keskiviikkona tehdä tarkkarajaisen jouston.

- Piispojen mukaan hautajaisiin pitäisi aina pystyä osallistumaan vainajan kaikkein läheisimmät omaiset. Jos tämä joukko ylittää kymmenen hengen rajan, se on ymmärrettävä ja hyväksyttävää. Pääsääntöisesti tämä kymmenen henkilön raja toteutunee, evankelis-luterilaisen kirkon toiminnallisen osaston kirkkoneuvos Petri Määttä kertoo.

Sen sijaan muut kirkolliset julkiset kokoontumiset ovat koronavirustilanteen vuoksi päätetty valtakunnallisesti keskeyttää. Esimerkiksi jumalanpalvelukset siirtyvät verkkoon. Lisäksi seurakuntien ryhmät, leirit ja kerhot on päätetty lakkauttaa toistaiseksi, vaikka ne eivät ylittäisikään kymmenen hengen rajaa.

- Ihmisten suojelu ja taudin estäminen ovat meillä kirkkaasti mielessä kirkossa. Emme kokoonnu, ellei ole pakottavaa syytä kokoontua, Määttä sanoo.

Ortodoksinen kirkko on niin ikään siirtänyt jumalanpalveluksensa verkkoon. Vihkimisiä ei ennen pääsiäistä suuren paaston vuoksi tehdä, ja esimerkiksi kastejuhlia suositellaan siirtämään. Hautajaisissa ortodoksinen kirkko noudattaa samoja sääntöjä kuin evankelis-luterilainen kirkko.

Pieniä häitä

Evankelis-luterilaisessa kirkossa vihittiin viime vuoden maalis-huhtikuussa noin 400 paria avioliittoon. Lapsia kastettiin samana aikana noin 3 700 ja hautaan siunattiin yli 7 500 vainajaa. Kymmenen ihmisen rajoitus koskee siis pelkästään evankelis-luterilaisen kirkon piirissä tuhansia tapahtumia.

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa vihkimisiä järjestetään Suomessa eniten. Kirkkoherra ja tuomiorovasti Marja Heltelä kertoo, että ihmisten suhtautuminen kirkon linjaan on ollut todella ymmärtävä. Häitä ei ole peruttu, mutta vajaa puolet tilaisuuksista on siirretty myöhempään ajankohtaan.

- On myös tehty niin, että vihkitilaisuus on kuvattu ja hääjuhla on siirretty kesälle. Vihkiminen voidaan sitten näyttää hääjuhlassa, Heltelä kertoo.

Kirkko ei ota kantaa siihen, keitä kymmenen hengen osallistujajoukkoon kuuluu. Ihmiset ovat kuitenkin Heltelän mukaan itse ymmärtäneet hyvin suojella riskiryhmiä.

- Hää- ja kastejuhlissa on ollut todella hyvä vastuullisuus siitä, että riskiryhmiin kuuluvia ei ole kutsuttu. Rakkaista ihmisistä kun on kyse, niin heistä halutaan pitää huolta.

- Jokaisella papilla on todella karheat kädet, kun he pesevät käsiään koko ajan. Todella tarkkaan pidetään huolta siitä, että pappi ei olisi se riski tilanteessa, Heltelä jatkaa.

Kun iäkäs menettää puolisonsa

Kirkkoneuvos Määtän mukaan ihmisten suhtautuminen kirkon linjaan on seurakunnissa yleisemminkin ollut ymmärtävä, mutta läheisen kuolemantapauksessa rajoitustoimet on otettu vastaan raskain mielin.

- Jos ajatellaan hautaustilannetta, niin surun keskellä on täysin ymmärrettävää, että haluttaisiin olla jättämässä läheisiä jäähyväisiä. Rajoitus on tuntunut monelle aika raskaalta.

Juuri hautajaisten kohdalla valtiovallan ohjeistuksesta riskiryhmien suojelussa joudutaan Määtän mukaan poikkeamaan.

- Riskiryhmien kohdalla lähtökohta pitäisi olla se, etteivät he lähtisi liikkeelle. Mutta onko tämä kohtuullinen vaatimus silloin, jos iäkkään ihmisen puoliso tai sisar kuolee? Määttä kysyy.

Määtän mukaan hautaamisessa voidaan paikallisesti käydä keskustelua poikkeusolojen siunaustavoista.

- Vainaja voidaan esimerkiksi siunata kymmenen hengen läsnä ollessa ja suurempi muistotilaisuus voidaan pitää tilanteen helpottaessa. Poikkeusolosuhteissa on joskus mahdollista, että vainaja tuhkataan ja siunattaisiin uurnassa sen jälkeen, kun tilanne helpottaa.

Papit toimivat kriisin aikanakin

Myös evankelis-luterilainen kirkko suojelee riskiryhmiin kuuluvaa henkilökuntaansa. Riskiryhmäläiset ovat esimerkiksi Helsingissä etätöissä, jossa he muun muassa tekevät diakoniatyötä eli käytännössä ottavat yhteyttä apua tarvitseviin ihmisiin.

- Meillä on hädässä olevat aika hyvin tiedossa, Heltelä sanoo.

Kirkkoneuvos Määtän mukaan kirkko ei voi edellyttää, että kirkon henkilökunta osallistuu yli kymmenen hengen tilaisuuksiin, kuten suuren lähipiirin hautajaisiin. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa terveet, työikäiset papit eivät kuitenkaan ole kieltäytyneet toimittamasta kirkollisia tilaisuuksia. Heltelän mukaan osa papistosta on asetettu "eturintamaan", ja sairastumisten varalta on olemassa sijaisia.

- Tämä on kuitenkin ammatinvalintaan liittyvä asia. Sairaanhoitajat tuskin voivat sanoa, että tähän en ryhdy, minua pelottaa. Sama pätee papistoonkin, Heltelä sanoo.

COVID-19 - Lue täältä uusimmat uutiset koronaviruksesta

Klikkaa tästä ja katso, miten koronavirus näkyy pohjoismaalaisessa arjessa

Mainoksista
Mainoksista

MICROSOFT STORE

image beaconimage beaconimage beacon