Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Uudenmaan rokottaminen ensin saa nyt laajempaa kannatusta – "Suomessa on sellainen ääriajattelu, että kaikki pitää aina kohdella samalla tavalla”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 16.1.2021 Ilkka Jauhiainen
Tampereella valmistaudutaan rokottamaan koronan varalta tehohoidon henkilökuntaa. © Toimittanut Uusi Suomi Tampereella valmistaudutaan rokottamaan koronan varalta tehohoidon henkilökuntaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Hanna Nohynek ei kokonaan sulje pois alueellisten painotusten mahdollisuutta.

Koronarokotteet jaetaan Suomen kuntiin niiden asukasluvun mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, ettei rokotteiden jakelussa huomioida koronan esiintyvyyttä.

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen esitti Talouselämässä, että rokotteista saataisiin suurempi hyöty, jos ne keskitetään sinne, missä taudin ilmaantuvuus on suurinta, eli tapauksia on asukasmäärään verrattuna eniten.

Samaa mieltä on Oulu yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola. Hän on erikoistunut epidemiologiaan ja biostatistiikkaan.

Rokotukset sinne missä roihuaa

”Näin voitaisiin tukahduttaa epidemiaa siellä, missä se roihuaa. Rokotuskampanjaa on ilmeisesti hidastanut myös jäykkä rokotusjärjestyksen noudattaminen. Yhdysvalloissa on New York Timesin mukaan sama ongelma. Tähän puuttunut myös liittovaltion surgeon general, korkein kansanterveydestä vastaava viranomainen, Olisi tärkeää saada vain rokotettua paljon. Jos naapuri saa rokotuksen on siitä hyötyä myös minulle.”

Suomessa rokotuksia hidastaa erityisesti niiden vähäinen määrä.

Nykytiedon valossa on epävarmaa, antavatko rokotteet laumasuojan. Ne estävät vakavan taudin puhkeamisen, mutta henkilö saattaa edelleen tartuttaa muita. Jaakolan mukana on kuitenkin todennäköistä, että tarttuvuus vähenee, jos tauti on oireeton.

”Lisäksi mitä voimakkaampi epidemia on, ja mitä kauemmin se kestää, sitä suurempi on mutaatioiden todennäköisyys”, sanoo Jaakkola.

Kaikki eivät ole yhtä turvassa

Alueiden kohteleminen samalla tavalla johtaa moraaliseen ongelmaan. Helsinkiläinen on suuremmassa vaarassa sairastua kuin mikkeliläinen. Jos ihmisille halutaan tarjota yhtäläinen turva tulisi rokotuksissa ottaa huomioon epidemian alueelliset erot.

”Tämä on päivän selvää”, sanoo Jaakkola.

Alueellisten erojen huomioiminen saa kannatusta myös hallituspuolueesta.

”Alueelliset erot tulisi huomioida sen jälkeen, kun riskiryhmät on rokotettu. Silloin rokotukset voitaisiin keskittää sinne, missä esiintyvyys on suurinta”, sanoo sdp:n kansanedustaja Aki Linden.

Hän on lääkäri ja on toiminut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Husin toimitusjohtajana.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan tilanteet muuttuvat alueiden välillä niin nopeasti, että tätä kannata harkita.

”Mutta en kokonaan sulkisi tätä mahdollisuutta vielä pois.”

Oppositiossa istuvan kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen mukaan rokotusstrategiassa voi olla mukana aluepolitiikkaa.

”Ratikka-ajattelua”

”Suomessa on sellainen ääriajattelu, että kaikki pitää aina kohdella samalla tavalla. Sitä sanotaan myös ratikka-ajatteluksi. Jos maaseudulla ei ole ratikkaa, ei sitä pitäisi olla Helsingissäkään. Maallikon näkökulmasta olisi järkevää rokottaa enemmän siellä missä tartunnan riski on suurempi.”

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä Krar on määrittänyt 10 portaisen rokotusjärjestyksen. Ylimpänä listalla on teho-osastojen henkilökunta ja alimpana alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus. Sen jälkeen kunnat ryhtyvät rokottamaan muuta väestöä.

Valtioneuvoston asettama sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene käsitteli joulukuussa rokotusjärjestystä ja totesi sen hyväksi.

Etenen puheenjohtajan, Jaana Hallamaan mukaan Etenessä ei keskusteltu rokottamisen alueellisista eroista. Niitä ei myöskään pohdittu marraskuussa ilmestyneessä, lähes sata sivuisessa raportissa nimeltä COVID-19-epidemian eettinen arviointi. Hallamaa on Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori.

KOLME PARASTA JA PAHINTA ALUETTA 15. TAMMIKUUTA
SairaanhoitopiiriIlmaantuvuus, eli tapauksia 14 päivän aikana / 100 000 asukastaIlmaantuvuus nousussa / laskussa
Hus106,7laskussa
Varsinais-Suomi85,8laskussa
Pohjois-Pohjanmaa66,8nousussa
Etelä-Pohjanmaa14,6nousussa
Satakunta11,1laskussa
Keski-Pohjanmaa7,8laskussa
Koko maa63,3laskussa
Lähde: THL

”Rokotusjärjestys on laadittu pitkälti aikaisempien kokemusten valossa ja sillä perusteella, että rokotetta on saatavilla riittävästi. On hyvä, että tämä asia (alueellisten erojen merkitys) nostetaan keskusteluun. Vielä on mahdollistaa muuttaa painopisteitä.”

Hallamaa ei kuitenkaan ota kantaa siihen, miten rokottaminen tulisi järjestää.

”Siihen vaikuttavat hyvin monet tekijät”, sanoo Hallamaa.

Krarin kokouksissa käsiteltiin alueellisia painotuksia. Kokouksiin osallistuneen varajäsenen Pekka Nuortin mukaan rokotuksia ei kuitenkaan käsitelty aluepoliittisena kysymyksenä. Nuorti on Tampereen yliopiston epidemiologian professori.

”Ensi-vaiheen rokotusjärjestyksessä on pyritty maksimoimaan terveyshyödyt ja minimoimaan haitat. Lisäksi tässä on eettisiä ja tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä.”

Nuorti toteaa, että altistus koronalle on suurempi siellä, missä ilmaantuvuus on korkeampaa. Virusta on kuitenkin koko maassa.

Hoivakotiepidemia toi iskeä minne vain

”Seuraava hoitokotiepidemia voi tulla missä tahansa. Silloin asukkaiden riski sairastua ja kuolla on kaikkialla sama.”

Nuortin mukaan yksi käytännön ongelma on alueellisten erojen nopeat vaihtelut. Vaasassa ilmaantuvuus nousi syksyllä äkkiä, ja alue oli hetken aikaa tilastojen kärjessä.

”Alueellisten erojen huomioiminen tekisi rokotuksiin liittyvästä päätöksenteosta ja logistiikasta entistä monimutkaisempaa ja hidastaisi näin rokottamista. Sitä olisi myös vaikea perustaa tutkimustietoon.”

Toisaalta Uusimaa on lähes koko epidemian ajan ollut ilmaantuvuuden suhteen tilastojen kärjessä.

Nuorti huomauttaa myös, että riskiryhmiin kuuluvia on suhteellisesti enemmän monilla alueilla, joilla koronan ilmaantuvuus on alhaista. Esimerkiksi Mikkelin seudulla, jossa koronan esiintyvyys on nyt alhaista, kuuluu riskiryhmiin yli 30 prosenttia aikuisista. Uudellamaalla noin 20 prosenttia. Toisaalta pääkaupunkiseudulla on monin verroin enemmän riskiryhmäläisiä.

Rokotus on tehokkain keino ehkäistä koronaan sairastumista. Koronan ehkäisyssä alueelliset erot on jo huomioitu, ja tätä on pidetty järkevänä. Hallitus ja viranomaiset ovat antaneet erilaisia suosituksia ja rajoituksia sen mukaan onko alue perustasolla, kiihtymisvaiheessa vai leviämisvaiheessa.

Keväällä Uudenmaan rajat suljettiin, jotta muu Suomi olisi suojassa tartunnoilta. Nyt Uudenmaan asukkaita ei nyt aiota rokottaa ensin. Tällä hetkellä tartuntojen viikottainen määrä Husin alueella on 2,6 kertaa suurempi kuin keväällä. Husin mukaan määrä on vaarallisen korkea.

”Yleisessä mielialassa on pääkaupunkiseutuvastaisuutta eikä pääkaupunkiseudun priorisointia katsota hyvällä. Yleensä on niin, että on helpompaa rajoittaa jotain osaa, kuin allokoida jotain ekstraa jollekin osalle”, sanoo Hallamaa.

  1. Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat
  2. Todettuja tai epäiltyjä COVID-19-potilaita hoitavien osastojen ja ensihoidon henkilökunta
  3. Todettuja tai epäiltyjä COVID-19-potilaita hoitavien infektiovastaanottojen henkilökunta, koronanäytteenottojen henkilökunta ja koronadiagnostiikkaa tekevä henkilökunta
  4. Iäkkäiden sosiaalihuollon asumispalvelujen ja laitoshoidon tehostetun palvelun toimintayksikköjen henkilökunta ja asukkaat. Ryhmiä 3 ja 4 voidaan rokottaa samaan aikaan)
  5. Kriittinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rajatusti
  6. Yli 79-vuotiaat ja samassa taloudessa asuvat omaishoitajat
  7. 75–79-vuotiaat ja samassa taloudessa asuvat omaishoitajat
  8. 70–74-vuotiaat ja samassa taloudessa asuvat omaishoitajat.
  9. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus
  10. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus.
  11. Muut

Lähde: THL

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon