Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Annika Saarikkoa kuumotettiin Sanna Marinin avauksesta – ”Valtiovarainministeri kiertelee tätä asiaa”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 22.10.2021 Teppo Ovaskainen
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen. © Toimittanut Uusi Suomi Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen.

Oppositio tivasi valtiovarainministeriltä kantaa pääministerin ehdotukseen budjetin menokehysjärjestelmän avaamisesta. Uusia linjauksia ei ole tehty, Annika Saarikko vakuutti.

Oppositiopuolue kokoomus peräsi torstaina valtiovarainministeri Annika Saarikolta (kesk) lupausta siitä, että hallitus ei aio enää rikkoa budjettikehyksiä tai muokata kehysjärjestelmää pääministeri Sanna Marinin (sd) esiin tuoman ajatuksen mukaisesti.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkäsen mukaan ”pääministeri maalaa nyt kehysjärjestelmään sellaisia aukkoja, jotka helpottavat velkaantumista”. Hänen mukaansa pääministerillä ja valtiovarainministerillä näyttää olevan erilainen käsitys, ”noudatetaanko näitä talouspolitiikan sääntöjä Suomessa vai ei”.

”Valtiovarainministeri on ollut tästä ilmeisesti eri käsityksessä, mutta te olette kuitenkin rikkoneet kehyksiä jo useampaan kertaan. Nyt kysymys kuuluu: aiotteko luvata eduskunnalle nyt tässä, että ette enää riko kehyksiä ettekä tule hyväksymään näitä pääministerin ehdottamia aukkoja tähän kehysjärjestelmään”, Häkkänen kysyi Saarikolta eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Valtion budjetin menokehyksiä on jouduttu rikkomaan poikkeuksellisesti koronakriisin taloudellista vaikutusten takia. Viime keväänä hallitus nosti kehystasoa myös vuosille 2022 ja 2023. Etenkin ilmastotoimien vaatimiin jättipanostuksiin viitannut pääministeri Marin on todennut, että kehysmenettelyssä voitaisiin jatkossa erottaa käyttötalouden menot ja investointimenot, sillä tämä helpottaisi välttämättömien yhteiskunnallisten investointien tekemistä.

Saarikko halusi vastauksensa aluksi muistuttaa, mitä kehyksellä itsessään tarkoitetaan: se on kunkin hallituksen vaalikauden alussa itselleen sopima ”ikään kuin raami, menokatto sille, jonka sisään mahdutetaan talouspoliittiset toimet, menolisäykset ja muut talouden välttämättömät ratkaisut”.

”Tämä hallitus muutti kesken vaalikauden kehystä koronatilanteen iskiessä. On mielenkiintoista toki kysyä vastakysymys: olisiko kokoomus sitten jättänyt sen tekemättä? Tämä oli yleinen linja eurooppalaisissa maissa”, Saarikko alusti.

”Mitä tulee kysymykseenne siitä, onko hallitus sopinut vastaisuudessa ikään kuin rakentavansa kehysjärjestelmän uudella tavalla, vaikkapa todeten siihen tiettyjä aukkokohtia investointien pohjalta — ei, sellaista päätöstä hallitus ei ole tehnyt. Sen sijaan olemme sitoutuneet valtiovarainvaliokunnankin toivomalla tavalla virkatyönä valtiovarainministeriössä tänä talvena aloittamaan koko suomalaisen finanssipolitiikan säännöstön päivitystyön, ja kehys tietenkin arvioidaan sen osana virkatyönä”, Saarikko kertoi.

Häkkäsen mukaan hän ei saanut vastausta kysymykseensä.

”Valtiovarainministeri kiertelee tätä asiaa, koska tämähän on hallituksen sisällä täysin poliittisesti tulikuuma kysymys. Nyt herää myös kysymys, mitä linjaa tämä hallitus ajaa EU:n taloussääntöjen muuttamisessa. Jos te ette tiedä kotimaan talouspolitiikasta, pitääkö velkaantumista helpottaa vai pitääkö olla vastuulliset velkakriteerit, menokriteerit, niin mitä linjaa te ajatte EU-tason säännöksissä?” Häkkänen jatkoi kysymysvuoroaan.

Saarikko alleviivasi, että uusia päätöksiä ei ole tehty.

”Hallitus on sitoutunut kehysjärjestelmään ja hallitus ei ole tehnyt päätöstä, joka ikään kuin muuttaisi kehyksen perusperiaatteita ja jättäisi sieltä aiempaa enemmän asioita ikään kuin oman menoraaminsa ulkopuolelle”, ministeri sanoi.

”Uusia vastaavia linjauksia ei ole tehty.”

Entä EU:n ”kultainen sääntö”?

Saarikko muistutti myös omasta kannastaan ja Suomen toistaiseksi ottamasta kannasta EU:n velka- ja alijäämäsääntöjen kehittämiseen. Suomi puoltaa sääntöjä, jotka kannustavat velkatasojen laskemiseen jatkossakin.

”EU-perussopimuksen avaamista me emme kannata. Se on perussopimustasoinen kysymys. Se on EU:n peruspilari, että on olemassa talouspolitiikan säännöstö, joka sitoutuu kahteen keskeiseen lukuun, mutta kaikkein oleellisinta on se, että säännöt olisivat sellaisia, että jäsenmaat niitä noudattaisivat”, Saarikko sanoi.

”Mitä tulee tähän keskusteluun niin kutsutusta kultaisesta säännöstä — joka viittaa siis EU-tason pohdiskeluun siitä, muodostuisiko velkasääntöihin ikään kuin aukkokohtaa, joka koskisi ilmastonmuutoksen torjunnan investointeja — niin EU-tasolla tästä ei ole tehty linjausta, ja mikäli pääministerin puheenvuoroa oikein tulkitsin, hänen ehdotuksensa koski vastaavaa menettelyä suomalaiseen kehysjärjestelmään. Se oli hänen ajatteluaan, ja sellaisesta hallitus ei ole tehnyt päätöstä”, Saarikko kertoi EU-tason pohdinnoista.

Valtiovarainministeri myönsi, että ”kehykseen liittyvä taso ja talouspoliittinen keskustelu on ollut hallituksen sisällä hyvin vaikeaa, mutta me löysimme siitä viime keväänä sovun”.

”Velkamaat unionissa tietenkin hurraavat”

Kokoomuslaisten lisäksi myös muun muassa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyi Marinin avauksesta. Purra totesi, että ”samaa on tosiaan esitetty EU:sta, jopa Saksasta, liittyen unionin velkasääntöihin ja talousohjaukseen”.

”Velkamaat unionissa tietenkin hurraavat, ja samaa tekevät monet puolueet täällä Suomessa. Menojen viherbrändääminen ja kaiken mahdollisen liittäminen ilmastotoimiin on helppoa ja onnistuu varmasti niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin. Niin tämä elpymispaketti kuin tuleva ilmastopakettikin näyttävät, miten niin sanotuilla hyvillä tavoitteilla voidaan perustella mitä vain”, Purra arvosteli.

”Näyttää siltä, että ilmastotoimiin ollaan valmiita käyttämään loputtomasti rahaa. Arvoisa hallitus, kysynkin: kuinka paljon Suomen kansalaisen arjen kustannukset ja verotaakka saavat kasvaa ajamanne maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan takia?”

Saarikon mukaan elvytyspaketissa kyetään hyvin selvästi erottamaan muista sellaiset satsaukset, jotka liittyvät vihreään siirtymään.

”Tämän [paketin] toimeenpano, jossa Suomi kunnostautuu tekemään paljon satsauksia nimenomaan vihreään siirtymään yhdessä elinkeinoelämän kanssa, on vasta alkamassa eri jäsenmaissa, ja me näemme sen vaikutukset. Siksi ajatus siitä, että nyt jo sitoutuisimme vastaavanlaiseen aukon rakentamiseen finanssipolitiikkaan EU-tasolla tai kansallisella... Kannattaa seurata nyt, miten tämän ohjelman toimeenpano etenee”, Saarikko sanoi.

Saarikon mukaan hallitus on ollut hyvin tarkka siitä, että ilmastotoimissa edetään ennen kaikkea kannustamalla ja elinkeinoelämää tukemalla, ”emme pelkästään ajatuksella siitä, että kansalaiset tämän maksaisivat”.

LUE MYÖS:

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon