Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Emeritusprofessori pohtii Katri Kulmunin ja Annika Saarikon eroja: ”Jonkin verran viehtymystä protestipolitiikkaan”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 9.8.2020 Katja Incoronato
Puheenjohtajakisa. Heikki Paloheimo löytää selviä eroja keskustan johtoon pyrkivien Annika Saarikon ja Katri Kulmunin väliltä. © Toimittanut Uusi Suomi Puheenjohtajakisa. Heikki Paloheimo löytää selviä eroja keskustan johtoon pyrkivien Annika Saarikon ja Katri Kulmunin väliltä.

”Keskustan puheenjohtajaehdokkaiden välillä on eroja. Kokonaan toinen kysymys on, pystyykö jompikumpi ehdokkaista nostamaan keskustan kannatuksen siitä aallonpohjasta, mihin se on vajonnut”, Heikki Paloheimo kommentoi.

Valtiotieteen emeritusprofessori Heikki Paloheimo löytää keskustan puheenjohtajaksi pyrkivien Katri Kulmunin ja Annika Saarikon väliltä monia eroa vertaamalla muun muassa molempien vastauksia Ylen vaalikoneessa viime vaaleissa ja tutkimalla, minkälaista keskustelua heidän Facebook-sivuillaan käydään.

Aivan ensimmäiseksi Paloheimo kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että Kulmuni on valittu eduskuntaan Lapin vaalipiiristä ja Saarikko Varsinais-Suomesta.

“Tämä alueellinen ero heijastuu johonkin mittaan niin heidän poliittisissa linjauksissaan kuin kannattajakunnan alueellisessa jakaantumisessa ja kannattajakunnan poliittisissa odotuksissa”, Paloheimo kommentoi Facebookissa julkaisemassaan kirjoituksessa.

Ylen vaalikoneeseen viime vuoden eduskuntavaaleissa antamiensa vastausten perusteella kumpikin sijoittuu Paloheimon arvion mukaan keskustan kirjossa jonkin verran vasemmalle.

”Kummankin ehdokkaan vastaukset ovat ymmärrettävästi lähimpänä keskustan ehdokkaiden keskimääräisiä vastauksia. Kummankin ehdokkaan vastaukset näyttävät olevan toiseksi lähimpänä sdp:n ehdokkaiden keskimääräisiä vastauksia. Sitten ehdokkaiden erot alkavat näkyä. Seuraavaksi lähimpänä Kulmunin vastaukset ovat sinisten, Liike Nytin ja Seitsemän Tähden Liikkeen ehdokkaiden keskimääräisiä vastauksia. Saarikon vastaukset ovat seuraavaksi lähimpänä kristillisdemokraattien, rkp:n ja kokoomuksen ehdokkaiden keskimääräisiä vastauksia. Eroa voi tulkita niin, että Saarikon profiilissa korostuu sovinnainen politiikanteko. Kulmunin profiilissa on jonkin verran viehtymystä protestipolitiikkaan”, hän analysoi.

Facebook-sivujen perusteella Paloheimo havainnoi, että Kulmunin Facebook-sivun kommenttikeskusteluissa on monia puheenvuoroja, joissa yhteistyötä vasemmistopuolueiden ja vihreiden kanssa pidetään suurena virheenä ja toivotaan puolueen hakeutuvan yhteistyöhön kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa.

Suhtautumista Kulmuniin ja Saarikkoon voi Paloheimon mukaan peilata myös seuraamalla minkälaisia kannanottoja heistä esitetään sosiaalisessa mediassa. Hän kertoo löytäneensä jonkin verran Annika Saarikkoon kohdistuvaa selvästi negatiivista kampanjointia, joka argumentaatiotyylinsä perusteella muistuttaa perussuomalaisten ja Seitsemän Tähden Liikkeen retoriikkaa. Kulmuniin kohdistuvaa selvästi negatiivista kampanjointia Paloheimo ei ole havainnut.

”Keskustan puheenjohtajaehdokkaiden välillä on eroja. Kokonaan toinen kysymys on, pystyykö jompikumpi ehdokkaista nostamaan keskustan kannatuksen siitä aallonpohjasta, mihin se on vajonnut”, hän tiivistää lopuksi.

Paloheimo huomauttaa kirjoituksestaan syntyneessä keskustelussa, että keskustassa on aina ollut erilaisia ryhmäkuntia ja puolueen ”normaali tila” on sellainen, että siinä käydään kamppailua näiden ryhmäkuntien välillä ja samalla toimitaan tavalla, jossa puolue kuitenkin pysyy koossa.

”Vasemmisto-oikeisto -ulottuvuudella keskustassa on niin punamultayhteistyön kannattajia kuin porvarillisen yhteistyön kannattajia. Urho Kekkosen toisen maailmansodan jälkeen omaksuma linja vahvisti punamultayhteistyön perinnettä keskustassa”, Paloheimo sanoo.

Aiheeseen liittyvä Facebook-julkaisu

Jaettu Facebookista
Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon