Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Euroopan suunta: Elvytyspaketti ja yhteisvelka saavat jatkoa – Suomen nuuka ”pörhistely” EU:ssa esillä

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 25.9.2021 Teppo Ovaskainen
Euroopan suunta. Keskusjärjestö SAK:n ekonomisti Anni Marttinen pitää selvänä, että EU tarvitsee yhteistä elvytystä ja kriisinhoitoa myös jatkossa, joten elpymispaketin kaltaiset ratkaisutkin jatkunevat. © Toimittanut Uusi Suomi Euroopan suunta. Keskusjärjestö SAK:n ekonomisti Anni Marttinen pitää selvänä, että EU tarvitsee yhteistä elvytystä ja kriisinhoitoa myös jatkossa, joten elpymispaketin kaltaiset ratkaisutkin jatkunevat.

Suomen ”pörhistely” EU:n velkasääntöuudistuksessa saa tukea meppi Sirpa Pietikäiseltä, kunhan tavoitteena ei ole ”kostopolitiikka”. Euroopan suunta -keskustelussa ei missään nimessä uskottu, että kohuttu elpymispaketti jäisi ainutkertaiseksi ratkaisuksi.

Minkä suunnan Euroopan unioni ottaa lähitulevaisuudessa talouspolitiikassaan? Tätä kysyttiin Euroopan suunta -keskustelussa torstaina, ja keskustelijat olivat ainakin yhdestä seikasta yhtä mieltä: EU tarvitsee jatkossakin yhteistä kriisinratkaisukykyä ja todennäköisesti myös jonkinlaista pysyvää elvytysvälinettä.

Uuden Suomen sivuilta löytyvässä lähetyksessä olivat esillä niin viimeaikainen keskustelu EU:n velkasäännöistä kuin unionin elpymispaketti ja yhteisvelkakin.

Suomi on ottanut ennalta kriittisen kannan vaatimuksiin EU:n velka- ja alijäämäsääntöjen löysäämisestä. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) vei Suomen mukaan niin sanottujen nuukien jäsenmaiden kirjeeseen, mikä pääsi yllättämään myös hallituskumppanit. Hallituksen kannanmuodostus on vielä kesken, sillä ehdotuksetkin ovat alustavia.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) ei tuomitse Suomen ennakkovaikuttamista, mutta toivoo hallituksen huomioivan asian eri puolet.

”On hyvä, että pörhistellään, koska myös talouskurilla pitää olla puolestapuhujia. Mutta hirvittävän ohueksi meidän ymmärrys keskustelusta käy, jos ainoa agenda on velkatasokeskustelu”, Pietikäinen sanoi Euroopan Suunnassa.

Annika Saarikko avasikin näkemystään asiasta Uuden Suomen haastattelussa tällä viikolla: hänen mukaansa velkasäännöt eivät ole pääasia, vaan se, mitä säännöillä tavoitellaan. Myös sillä on merkitystä, mihin velkaa otetaan, Saarikko sanoo.

Saarikon hallituskumppani, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kommentoi nuukaa kannanottoa ja velkasääntöjä Uuden Suomen tuoreessa haastattelussa. Lue lisää:

Sirpa Pietikäisen mukaan EU-maiden velanottoon tarvitaan ”perälauta” eli sääntöjä, mutta ”kostopolitiikkaan” ei hänen mukaansa kannata lähteä. Kaksinaismoralistisena hän pitää myös sitä, että oltaisiin ensimmäisenä kieltämässä tulonsiirrot ja käskyttämässä ”italialaisia hoitamaan oman hommansa”.

Keskustelijat: Elpymispaketti ei jää ainutkertaiseksi – kriisit eivät lopu

Keskusjärjestö SAK:n ekonomisti Anni Marttinen vastasi keskustelussa lukijakysymykseen siitä, jääkö elpymispaketti kertaluonteiseksi ratkaisuksi, kuten Suomen hallitus on katsonut, vai tuleeko yhteisvelanotto toistumaan, jopa muuttumaan pysyväksi rakenteeksi.

Marttisen mukaan on selvää, että ”tarvitaan jokin pysyvä ratkaisu”, vaikka uusi rakenne voikin kulkea eri nimellä ja poiketa elpymisvälineestä. Yhteisiä järjestelmiä tarvitaan, koska yhteiset kriisitkään eivät ole loppumassa.

Tähän yhtyivät muut keskustelijat.

”Tullaan rakentamaan jonkinlainen työkalu siihen, koska kriisejä tulee jatkossakin”, Helsingin kaupunginvaltuuston ja Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Fatim Diarra (vihr) sanoi.

Pietikäisen mukaan joku voi tietysti odottaa, ettei laajoja kriisejä enää tule tai että EU ”istuu käsiensä päällä”, jos ympäristökriisi, talouskriisi tai sotilaallinen kriisi iskee.

”Mutta en pidä sitä toivottavana. Eli silloin kysymys on, keksitäänkö pyörä uudelleen joka kerta vai onko meillä joku pysyvä rakenne”, Pietikäinen perustelee.

Yleisökysymyksissä tiedusteltiin myös, joutuuko Suomi maksajaksi, jos ja kun EU jatkossakin reagoi kriiseihin yhteisesti ja esimerkiksi yhteisvelalla.

Marttisen mukaan on selvää, että Suomi maksaa enemmän kuin saa elpymispaketista, jos katsotaan vain suoria maksuosuuksia. Tämä on kuitenkin hänen mukaansa ”keskustelu jota ei kannata käydä”, sillä elpymispaketin ideana on jälleenrakentaa Eurooppaa, ei vain Suomea.

”Suomi ei ole erillinen [talous], vaan osa unionia, ja kaikkien EU-talouksien elpyminen vaikuttaa myös Suomeen” Marttinen sanoo.

Hän uskoo, että paketin kustannukset tulevat takaisin nettovaikutuksina eli muun muassa Suomen viennin kautta. Myös Sirpa Pietikäinen muistutti, miten riippuvainen Suomen vienti on EU-alueesta ja sen taloudellisesta menestyksestä. Suomen talousko nousisi irrallisena, kun viennistä 66 prosenttia menee EU-alueelle, hän kysyy.

”Mikä on se paikka, mihin me viedään sitten, korvaamaan tämä eurooppalainen uppoaminen?” Pietikäinen jatkaa.

Marttisen mukaan EU tarvitsee yhteisen finanssipolitiikan, jota on laiminlyöty. Hän muistutti, että EU:ssa esimerkiksi Suomen talouspolitiikan ”automaattisia vakauttajia” kuten rahapolitiikka ja valuuttakurssipolitiikka on otettu pois. Keskuspankit ovat viimeiset kymmenen vuotta tehneet aktiivista, ”epätavanomaista” rahapolitiikkaa, mutta se ei Marttisen mukaan ole näkynyt talouskasvussa tai inflaatiossa. Tämä on saanut ”keskuspankkiirit huutamaan” muiden elvytystoimien perään, Marttinen sanoo.

Korona-aika toi kuvioon massiivisen elvytyspaketin. Nyt kysymys kuuluu, mikä on elvytyksen ja kriisinhoidon seuraava muoto. Jonkinlaisen huonojen aikojen rahaston EU vähintään tarvitsee, ekonomisti uskoo.

”Ehdottomasti täytyy ylläpitää tätä keskustelua ja viedä sitä eteenpäin”, Marttinen sanoo.

”Se on se suunta ilman muuta, mihin me olemme menossa, mutta siitä pitää tehdä parlamentaarinen keskustelu – sitä ei voi äkisti päättää.”

Sirpa Pietikäinen vetosi sen puolesta, että nykyiset erilliset rahoitusvälineet kuten Euroopan vakausmekanismi ja EU:n pelastusrahasto yhdistettäisiin yhden eurooppalaisen valuuttarahaston alle.

Katso Euroopan suunta -lähetys alta. Eurooppalaisen Suomen vetämän keskustelusarjan tässä jaksossa yhteistyökumppanina on Eurooppanaiset ry.

Katso video täältä

LUE MYÖS:

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon