Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Havahduttava kuva: Sipilän hallituksen aktiivimalli 2 haukuttiin lyttyyn – Nyt Marinin hallitukselta lähes samanlainen malli, ”nimi muutettu”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 17.9.2020 Minna Karkkola
Aktiivimallit. Viime kaudella työministerinä toiminut Jari Lindström (sin) löytää merkittäviä yhtäläisyyksiä Marinin hallituksen mallin ja viime kauden omaehtoisen työnhaun mallin väliltä. Oppositio ja ay-liike ristivät omaehtoisen työnhaun mallin viime kaudella ”aktiivimalli kakkoseksi”. © Toimittanut Uusi Suomi Aktiivimallit. Viime kaudella työministerinä toiminut Jari Lindström (sin) löytää merkittäviä yhtäläisyyksiä Marinin hallituksen mallin ja viime kauden omaehtoisen työnhaun mallin väliltä. Oppositio ja ay-liike ristivät omaehtoisen työnhaun mallin viime kaudella ”aktiivimalli kakkoseksi”.

Marinin hallitus on linjannut merkittävästä muutoksesta työttömyysturvan karensseihin. Uusi pohjoismaisen työvoimapalveluiden malli muistuttaa Sipilän hallituksen omaehtoisen työnhaun mallia, jonka oppositio ja ay-liike tuolloin ristivät aktiivimalli kakkoseksi. Kuva kertoo yhtäläisyydet selvästi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus päätti budjettiriihessään pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallista, jota on kutsuttu aiemmin myös yksilöllisen työnhaun malliksi.

Mallilla on selkeitä yhtymäkohtia Juha Sipilän (kesk) hallituksen viime kauden omaehtoisen työnhaun malliin, jonka oppositio ja ay-liike ristivät ”aktiivimalli kakkoseksi”. Omaehtoisen työnhaun malli kaatui, kun Sipilän hallitus sovitteli niin sanotusta irtisanomislaista leimahtanutta riitaa ay-liikkeen kanssa.

Työministeri hämmästyi ”hurjia” puheita aktiivimalli 2:sta: ”Hyvänen aika – tämä on huomattava lievennys”

Kuva: Työtön, näin täysin karenssit ovat muuttumassa – Lindström tarkensi, mitä ”aktiivimalli 2” tarkoittaa

Työ- ja elinkeinoministeriön vanhempi hallitussihteeri Timo Meling arvioi lähes pari vuotta sitten, että omatoimisen työnhaun malli on käytännössä jäämässä seuraavan hallituksen pöydälle, jos liitot hyväksyvät hallituksen antaman sovintoehdotuksen.

Omaehtoisen työnhaun mallin ideana oli velvoittaa työttömät aktiivisempaan työnhakuun karenssien uhalla. Viime kaudella mallia puolustanut ja ajanut työministeri Jari Lindström (sin) tosin piti mallia huomattavana lievennyksenä nykytilanteeseen. Lindström on myöhemmin katunut varsinaista aktiivimallia, mutta omaehtoisen työnhaun mallia hän piti hyvänä.

Jos joku tuntee omaehtoisen työnhaun mallin, se on Jari Lindström, joka viime kaudella joutui puolustamaan hallituksen suunnitelmia, kun tällä kaudella hallituksessa istuvat puolueet vastustivat sitä oppositiosta käsin lukuun ottamatta keskustaa, joka oli viime kaudellakin hallituksessa.

Näiltä osin malleissa on yhtäläisyyksiä

Nyt Lindström nostaa esiin Marinin hallituksen linjaaman mallin yhtäläisyydet Sipilän hallituksen malliin. Hänen mukaansa viime kauden malli on lähes saman sisältöinen kuin uusi yksilöllisen työnhaun malli. Lindström kritisoi sitä, ettei yhtäläisyyksiä sanota suoraan.

”Nimi on muutettu”, Lindström huomauttaa Twitterissä.

”On älyllisesti epärehellistä, jos ei näe yhtäläisyyksiä.”

Hän kirjoittaa asiasta myös Puheenvuoron blogissaan. Viime kaudella samantyyppinen malli ei käynyt Lindströmin mukaan siksi, että se nimettiin aktiivimalli kakkoseksi.

”Siitä tuli kirosana ja sen sisältö ei kiinnostanut ketään. Nyt kiinnostaa”, Lindström tviittaa.

Lindströmin mukaan molemmissa malleissa työttömän tulee hakea niin monta työpaikkaa kuin hänelle sovitaan ottaen huomioon oma sekä asuinalueen tilanne. Työpaikkoja ei siis tarvitsisi hakea, jos niitä ei ole tarjolla.

”Nyt ollaan esittämässä: 0-4 työpaikan hakemista. Ottaen huomioon alueen ja/tai henkilön oma tilanne. Aivan samanlainen”, Lindström tviittaa viitaten viime kauden malliin.

”Tuossa mallissa, jota nyt esitetään, on lisäksi portaittainen karenssijärjestelmä, josta ensin ei tule kuin huomautus. Aivan samoin kuin aktiivimalli 2:ksi nimetyssä mallissa.”

Selkeitä erojakin on. Työnhakua valvomaan on tulossa lisää henkilökuntaa.

”Erona on se, että palveluihin lisätään henkilökuntaa ja karensseja on lievennetty”, Lindström summaa Twitterissä.

Monet hallituspuolueiden edustajat ovat vastanneet julkisuudessa kritiikkiin viittaamalla alkuperäiseen aktiivimalliin. Lindström harmittelee, että aktiivimallit menevät keskustelussa sekaisin.

Hänen mukaansa monet unohtavat Sipilän hallituksen niin sanotusta ”aktiivimalli kakkosesta”, että sekin sisälsi portaittaisen karenssisysteemin sekä 0–4 työpaikan hakemisen.

Sipilän hallituksen mallissa työnhakijalta edellytettiin 0–4 työmahdollisuuden hakemista kuukaudessa työllistymissuunnitelman mukaisesti ja osallistumista työllistämistä edistäviin palveluihin. Jos näitä edellytyksiä ei täytä, ensin tulisi muistutus, toisesta kerrasta 10 päivän karenssi, kolmannesta kerrasta 20 päivän karenssi ja neljännestä kerrasta 12 viikon työssäolovelvoite.

Juttu jatkuu taulukon jälkeen.

Katso upotus täältä

Marinin hallitus päätti budjettiriihessä pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallista, josta kerrotaan valtioneuvoston julkaisemassa liitteessä. Sen mukaan työnhakijan tulee hakea kuukaudessa 0–4 työpaikkaa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä. Lähtökohtana on 4 työpaikan hakeminen ja velvoitteen reunaehdoista säädetään riittävän tarkkarajaisesti. Työnhakijalle voidaan jatkossakin osoittaa nykyisenkaltaisia työtarjouksia.

Näin Marinin hallitus linjasi karensseista

Marinin hallituksen mallissa karenssiesitys tosiaan on lievempi kuin viime kauden ehdotuksessa. Jos ei täytä edellytyksiä, tulee huomautus, toisesta kerrasta 5 päivän karenssi ja kolmannesta kerrasta 10 päivän karenssi. Huomautuksen ja kahden karenssijakson jälkeen työnhaun laiminlyönnistä seuraa nykyisenkin lainsäädännön mukainen työssäolovelvoite, joka on 12 viikkoa.

Työttömän pitää jo nykyisin raportoida työnhaustaan verkossa karenssin uhalla. Uutta on tarkka määritelmä sille, kuinka montaa työpaikkaa on haettava.

Nykyisin karenssit rapsahtavat työttömille ilman varoitusta vähintään 30–90 päiväksi. Muiden kuin työnhakuun ja palveluihin liittyvien työttömyysturvaseuraamusten maksimipituus voi olla jatkossa 45 päivää.

Työministeri Tuula Haataisen (sd) mukaan jatkossa haastatteluja järjestettäisiin kahden viikon välein kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana, kun vuodesta 2017 työttömät on haastateltu kolmen kuukauden välein. Tämän jälkeen kuukauden kestävä tiivis palvelujakso seuraa aina 6 kuukauden työttömyyden jälkeen. Tätä varten TE‐toimiston resursseja lisätään 70 miljoonalla eurolla.

”Haluamme, että työnhakijaksi ilmoittautuminen on jatkossa nykyistä sujuvampaa ja tapaamisia entistä useammin. Satsaamme merkittävästi palveluihin, tavoitteenamme on 1200 uutta virkailijaa lisää TE-toimistoihin, jotta yksilöllinen työnhaun tuki on mahdollista”, Haatainen sanoo tiedotteessa.

Tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan aikaisintaan 2022.

Työnhakuvelvoitteen laiminlyönnistä annettujen karenssien määrä on kasvanut huimasti aiemmin. Taustalla on ennen kaikkea uusi verkkoseurantajärjestelmä sekä työtarjousten radikaali lisääntyminen, josta jo Jyrki Kataisen (kok) hallitus linjasi.

LUE MYÖS:

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon