Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Henna Virkkunen: EU-parlamentti hylkää jättipaketin – Manfred Weber: ”Emme ole valmiita nielemään”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 23.7.2020 Minna Karkkola
Henna Virkkunen (kok). © Toimittanut Uusi Suomi Henna Virkkunen (kok).

”Euroopan parlamentti ei hyväksy valtiojohtajien pakettia”, tiedottaa kokoomuksen meppi Henna Virkkunen. Hänen mukaansa parlamentti hyväksyy myöhemmin tänään päätöslauselman, jossa se hylkää Eurooppa-neuvoston esityksen pitkän aikavälin budjetista ja linjaa omat neuvottelukantansa. Elvytysrahaston kohdalla parlamentilla on vain konsultoiva rooli. Täysistunnossa käytiin tiukkaa keskustelua meppien kesken.

Suurin osa mepeistä ei ole tyytyväisiä leikkauksiin, joita pitkän aikavälin budjettiin ehdotettiin tiistaina päättyneessä huippukokouksessa.

EU-maiden johtajat pääsivät tiistaina sopuun elvytyspaketista ja EU:n monivuotisesta budjetista. Mepit ovat käsitelleet sopua tänään ylimääräisessä täysistunnossaan.

Mepit äänestävät tänään monivuotista rahoituskehystä, omia varoja ja Euroopan elvytyssuunnitelmaa käsittelevästä päätöslauselmasta. Tulokset ilmoitetaan esityslistan mukaan noin kello 18.30 Suomen aikaa. Päätöslauselma on poliittinen ja esittää Euroopan parlamentin vaatimukset monivuotiselle rahoituskehykselle ja elvytyspaketille.

Täysistunnossa mepit keskustelivat elvytysrahastosta ja kritisoivat leikkauksia EU:n pitkän aikavälin budjettiin. Täysistuntokeskusteluun meppien kanssa osallistuivat myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

”Emme ole valmiita nielemään ehdotettua monivuotista rahoituskehystä tällaisenaan”, sanoi Manfred Weber (EPP, Saksa) täysistunnossa lehdistötiedotteen mukaan.

Myös S&D-ryhmän puheenjohtaja Iratxe García (S&D, Espanja) totesi, ettei pysty hyväksymään budjettiin ehdotettuja leikkauksia ”aikana, jolloin meidän tulee vahvistaa strategista riippumattomuuttamme ja pienentää jäsenmaiden välisiä eroavaisuuksia”.

Monet mepit korostivat täysistunnossa, että kysymykseen velan takaisinmaksusta ei vieläkään ole esitetty vastausta. Mepit painottivat, että kansalaisten ei tule päätyä velan maksajiksi. Heidän mukaansa tarvitaan vankkaa omien varojen järjestelmää, johon kuuluisi digitaali- tai hiiliverot, jotta velan takaisinmaksu voidaan taata.

Lisäksi useat mepit alleviivasivat, että ”EU ei ole raha-automaatti kansallisten budjettien käyttöön”. He pitivät valitettavana, että ”niukat maat” eivät tahdo maksaa sisämarkkinoista hyötymisestä. Suomi liittyi huippukokouksessa elvytysrahaston osalta nuukan nelikon rinnalle vaatimaan avustuspainotteisuuden vähentämistä.

Täysistunnossa mepit korostivat, että rahoitusta ei tulisi antaa ”näennäisdemokraattisten” maiden käyttöön, mikäli nämä eivät kunnioita EU:n arvoja ja noudata oikeusvaltioperiaatetta.

Osa parlamentin jäsenistä oli epäileväisempiä sen suhteen, riittäisikö omien varojen järjestelmä velan takaisinmaksuun. Heidän mukaansa kriisiä ei tulisi käyttää tekosyynä EU:n syvemmälle yhdentymiselle. Suurin osa mepeistä kuitenkin korosti, että parlamentti on valmis aloittamaan neuvottelut ja tekemään tarvittavat parannukset EU:n neuvoston yhteiseen kantaan.

Virkkunen: Hyväksyntää ei tule

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok) mukaan EU:n pitkän aikavälin rahoituskehyksestä (MFF) käydään vielä tiukat neuvottelut, vaikka EU-maiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto pääsi siitä yhteisymmärrykseen.

”Rahoituskehys vaatii Euroopan parlamentin hyväksynnän, eikä sitä ole tällaiselle kokonaisuudelle vielä tulossa. On hyvä, että sopu Eurooppa-neuvostossa syntyi, koska näin neuvottelut päästään aloittamaan, mutta esityksessä on vielä paljon parannettavaa”, Virkkunen sanoo.

EU:n monivuotinen rahoituskehys ei voi tulla voimaan ilman parlamentin hyväksyntää. Elvytysrahaston kohdalla parlamentilla on vain konsultoiva rooli, eli sitä on kuultava ennen elvytysrahaston hyväksymistä.

Virkkusen mukaan parlamentti hyväksyy myöhemmin tänään laajalla enemmistöllä päätöslauselman, jossa se hylkää Eurooppa-neuvoston esityksen pitkän aikavälin budjetista ja linjaa omat neuvottelukantansa. Tekstissä painotetaan Virkkusen mukaan erityisesti oikeusvaltiomekanismin, EU:n omien tulonlähteiden sekä avustuksia jakavan tukivälineen parlamentaarisen valvonnan tärkeyttä.

"Eniten EU-parlamenttia hiertää valtiojohtajien tekemät leikkaukset eurooppalaista lisäarvoa tuoviin EU-ohjelmiin. Nyt otettavan velan takaisin maksamiseksi kerättävistä omista varoista halutaan lisäksi selkeät päätökset, ja huippukokouksen kirjaukset oikeusvaltioperiaatteesta ovat parlamentin mielestä liian löysät", Virkkunen listaa tiedotteessaan.

”Olen itse erityisen pettynyt tutkimus- ja puolustusrahoituksen tasoon, joka jää paljon lupauksista. Myös terveysohjelman leikkaaminen pandemian keskellä on poikkeuksellisen lyhytnäköistä, samoin digitaalisaatiota sekä vihreän kehityksen ohjelmaa tukevien rahojen. Näihin on saatava vielä muutoksia”, Virkkunen sanoo ja nostaa esiin tutkimusta ja innovaatioita rahoittavan Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoituksen.

”Marin tulkitsee väärin”

Se jäi suunnilleen samalle tasolle kuin edellisellä rahoituskaudella, noin 80 miljardiin euroon.

”Pääministeri Sanna Marin (sd) väitti tutkimusrahoituksen kasvaneen neljänneksellä. Tulkinta on väärä, vaikka hän on sikäli oikeassa, että brexit-leikkauksia ei ohjelmaan tehty, vaan 27 jäsenmaata maksavat ja jakavat keskenään saman potin kuin 28 maata edellisellä kaudella. Ohjelman saama rahoitus jää kuitenkin kauas lupauksista ja jopa 40 miljardia Euroopan parlamentin vaatimaa pienemmäksi”, Virkkunen huomauttaa.

”Myös puolustusinvestointien rahoitus jää paketissa tasolle, jonka puitteissa todellisen puolustusunionin rakentaminen on hankalaa. Lupaukset vahvemmasta puolustusyhteistyöstä, geopoliittisesta komissiosta ja yhteisistä puolustusinvestoinneista jäivät neuvotteluissa perinteisempien menojen jalkoihin.”

Suomessa on käyty vilkasta keskustelua nettomaksuosuuksista. Virkkunen toivoo keskustelun kääntyvän nettomaksuosuuksien laskemisesta siihen, kuinka rahaa budjetissa käytetään. Hänen mukaansa Suomi hyötyy toimivista sisämarkkinoista ja vahvasta unionista moninkertaisesti maksuosuuttamme enemmän.

”Nettomaksuosuus ei ole lukuna merkityksetön, mutta se on korkeintaan puoli totuutta. Paketin koon, rakenteen ja niistä seuraavan Suomen maksuosuuden lisäksi olennaista on, miten raha käytetään. Jotta nyt otettavalla velalla voitaisiin luoda edellytykset tulevaisuuden kasvulle, on investoinnit tehtävä oikein. Tämä pätee sekä kotimaisen että eurooppalaisen elvytyksen kohdalla”, Virkkunen sanoo.

Lopulta Euroopan parlamentti äänestää monivuotisen rahoituskehyksen hyväksynnästä vielä syksyllä.

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon