Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

”Julkinen talous ajautuu räjähtävän velkaantumisen uralle, ellei tasapaino parane” – Arvostettu taloustieteilijä Vesa Vihriälä nostaa esiin erot 1990-luvun lamaan ja arvioi Marinin hallituksen velkaa

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 26.10.2020 Jenni Tamminen
Vesa Vihriälä. © Toimittanut Uusi Suomi Vesa Vihriälä.

Hallitus ei Vesa Vihriälän mielestä ole vielä esittänyt konkreettisia toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Arvostettu taloustieteilijä Vesa Vihriälä kirjoittaa blogissaan Suomen elvyttämisestä ja velkatilanteesta koronapandemian valossa.

”Suomen julkisen talouden tilanne on selvästi euroalueen maiden keskimääräistä parempi. Viime vuonna velkasuhde jäi juuri alle 60 %. Valtiovarainministeriön lokakuisen katsauksen mukaan velkasuhde nousee runsaaseen 70 prosenttiin vuoden 2021 loppuun mennessä, kun euroalueen keskimääräinen luku ylittää 100 %”, Vihriälä kirjoittaa.

Vihriälä nostaa esiin nykytilanteen erot verrattuna 1990-luvun lamaan, josta on koronakriisin yhteydessä puhuttu paljon.

”Suomessa ei olekaan aihetta huoleen siitä, että koronan seurauksien lieventämiseksi käynnistettyjä elvytystoimia ei pystyttäisi rahoittamaan pienin kustannuksin. Tilanne on tässä suhteessa aivan toisenlainen kuin julkisessa keskustelussa usein vertailukohdaksi otettu 1990-luvun lama. Tuolloin julkisen velan bkt-suhde nousi kolmen pahimman vuoden aikana 40 prosenttiyksikköä. Nyt ennustettu velkasuhteen kasvu vuoteen 2022 mennessä on noin 15 prosenttiyksikköä, mikä vastaa globaalin finanssikriisin vuosien 2009-2011 muutosta. Vielä tärkeämpää on, että tuolloin valtion velan efektiivinen korko oli keskimäärin 10-12 % ja (bkt:n hinnalla deflatoituna) reaalisesti 8-11 %, kun nyt keskimääräinen nimellinen korkokustannus on alle 1 % ja uutta velkaa saa ainakin kymmeneen vuoteen saakka miinuskorolla. Ero näkyy julkisen velan korkomenojen suhteessa bkt:hen. Tämä suhde nousi vuonna 1992 alemmasta velkasuhteesta huolimatta 4,3 prosenttiin, kun se nyt jää alle prosenttiin. Nyt ei siten ole samanlaista tarvetta velanoton nopeaan vähentämiseen kuin 1990-luvulla”, Vihriälä kirjoittaa.

Vihriälän mukaan Suomen suhteessa hyvä tilanne ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Suomella olisi julkisen talouden kestävyysongelmaa.

”VM:n viimeisimmän arvion mukaan kestävyysvaje on 3,5 % bkt:sta. Siis ennen pitkää julkinen talous ajautuu räjähtävän velkaantumisen uralle, ellei tasapaino parane rakenteellisesti (pysyvästi, suhdanteista riippumatta) määrällä, joka vastaa 3,5 % nykyisestä bkt:sta. Koronasokin ikävä seuraus on, että tämä ”ennen pitkää” on nyt, ts. velkasuhde on kuluvan vuoden ja lähivuosiksi ennustettujen alijäämien seurauksena jo asettunut pysyvän nousun uralle, vaikka nousuvauhti onkin toistaiseksi maltillinen”, Vihriälä kirjoittaa.

Vihriälän mukaan on selvää, että Suomi voi antaa julkisen velan kasvaa reippaasti ja toisaalta kestämätön velkakierre on jossain vaiheessa pysäytettävä. Näkemyseroja on sen suhteen, ”mikä on järkevä aikataulu ja vakauttamisen tapa”.

”Oma käsitykseni on, että tavoite velkasuhteen vakauttamisesta 2020-luvun aikana on edelleen hyvä lähtökohta. Samoin, olettaen, että talouskasvu ei uudestaan notkahda pahasti, julkisen talouden vakautustoimet olisi hyvä aloittaa 2022. Hallitus on ns. kestävyystiekartassa omaksunut saman vakauttamistavoitteen, vaikka toimien aloituksesta ei mitään täsmällistä sanotakaan. Hallitus näyttäisi pyrkivän tavoitteen saavuttamiseen pelkästään ns. rakenteellisilla toimilla, jotka nostavat työllisyysastetta, vauhdittavat tuottavuuden kasvua yleensä ja erityisesti tehostavat julkista palvelutuotantoa. Tämä on kunnianhimoinen linjaus”, Vihriälä arvioi.

Vihriälän mielestä Sanna Marinin (sd) hallitus ei ole vielä linjannut riittäviä konkreettisia toimia julkisen talouden vakauttamiseksi.

”Jos niitä ei kyetä määrittelemään täsmällisesti ensi kevään ns. kehysriiheen mennessä, pitäisi riihessä hyväksyttävässä julkisen talouden suunnitelmassa ottaa kantaa siihen, missä määrin varsinaista meno- ja verosopeutusta aletaan toteuttaa kehyskaudella”, Vihriälä kirjoittaa.

LUE MYÖS:

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon