Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Kansanedustajien ”kootut selitykset” ovat kiehtovia

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 5.12.2020 Jenni Tamminen
Outi Järvinen © Toimittanut Uusi Suomi Outi Järvinen

Kepumyrkytys, Röllin roskanheittäjät ja se, mitä tapahtui valtakunnassa 18.4.2011. Kansanedustajien tarinat politiikkaan lähdöstä ovat kiinnostavia.

Ensi keväänä järjestettävät kuntavaalit lähestyvät ja puolueet keräävät jo vimmatusti ehdokkaita listoilleen.

Uuden Suomen käynnissä olevassa 200 kansanedustajaa -juttusarjassa moni kansanedustaja on jakanut kiinnostavan tarinan siitä, miksi itse on aikoinaan lähtenyt mukaan politiikkaan. Usein ensikosketus politiikkaan on tullut juuri kuntavaalien kautta, mutta ei aina. Monella on kertoa käänteentekevä tapahtuma lapsuudesta tai nuoruudesta.

Uusi Suomi haastattelee kaikki 200 kansanedustajaa kuluvan vaalikauden aikana. Juttusarjan pitkät henkilöjutut ovat tilaajien luettavissa. Tähän mennessä haastateltuina on yli 70 kansanedustajaa, joten kiinnostavia tarinoita on kertynyt runsaasti.

Tässä kansanedustajien ”koottuja selityksiä” politiikkaan lähdölle:

Lapset, konkreettinen vaikuttaminen

Päivähoito. Perheen lapset olivat vaarassa joutua eri päiväkoteihin. ”Siitä jurputin joka paikassa. Sillä tiellä nyt ollaan. Se oli se omakohtainen kokemus siitä, että vuoropäivähoito ei toiminut, kuten kuuluisi.” – Niina Malm, sdp:n 1. varapuheenjohtaja

Lapsiperheiden palvelut. ”Heräsin siihen, miten tärkeitä peruspalvelut ovat. Tämä on todella yleistä. Melkein kaikki kolmekymppiset naiset lähtevät kunnallispolitiikkaan samasta syystä.” – Terhi Koulumies, kokoomus

Tulevaisuus. ”Uteliaisuus vei minut kuntavaaleihin ja myös tahto olla vaikuttamassa lasteni tulevaisuuteen. Silloin oli agendalla terveydenhuoltokysymyksiä, ja pankkilakimiehenä olin tehnyt paljon töitä yrittäjien kanssa. Näin, että tekemistä riittää. Oli rkp:n ehdokasasettelun viimeinen päivä ja sanoin miehelleni, että nyt lähden ilmoittautumaan, vaikka en tunne varmasti ketään.” – oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, rkp

Ratkaiseva tapahtuma

Lakko. Härmän lukio osallistui valtakunnalliseen lakkoon pakkoruotsia vastaan. ”Se oli tärkeä kokemus, koska se meni maaliin. Se oli yllätys. Olimme osa suurta liikehdintää.” – Antti Kurvinen, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Tehdas. Vihreiden Satu Hassi ärsyyntyi Tampereen Verkatehtaan purkamisesta, asettui ehdolle kuntavaaleissa ja tuli valituksi.

Puoluekokous. ”Kepumyrkytyksen” saaneen mieli muuttui Oulun puoluekokouksessa. ”Siellä sitten tuli sellainen jotenkin jännä tunne. Sehän on valtava tilaisuus se keskustan puoluekokous. Istuin ja kuuntelin niitä ihmisiä, niin sitten rupesin jotenkin miettimään, että hei, tässä on jotakin. Tuli sellainen hirveän tuttu tunne.” – Hanna Huttunen, keskusta

Sattuman kauppa. ”Satuin syömään aamupalaa, eikä ollut siinä mitään muuta luettavaa kuin se hänen [puolison] jäsenkirjeensä. Siinä peräänkuulutettiin, että nyt on kuntavaalit tulossa, ja meillä olisi kova pula ehdokkaista Raisiossa – etenkin nuorista naisista.” Eeva-Johanna Eloranta, sdp

18.4.2011. ”Olin aina ollut aktiivinen kansalaisaktivistina ja tutkijana, mutta ne vaalit olivat käänteentekevät. Ajattelin, että nyt on syytä siirtyä parlamentaarisen järjestelmän sisäpuolelle” – Veronika Honkasalo, vasemmistoliitto, liittyi puolueeseen eduskuntavaalien jytkyä seuraavana päivänä

Isän kuolema. ”Terveydenhuollon eriarvoisuus on ollut yksi tärkeä syy siihen, että lähdin mukaan politiikkaan.” Outi Alanko-Kahiluoto, vihreät

Kohtaaminen. ”Olin siellä tyhjällä juna-asemalla Kupittaalla, kunnes sinne tuli toinen ihminen – Pekka Haavisto.” – Atte Harjanne, vihreät

Vierailu Brasiliassa.

”Näin, mikä on se paha skenaario, kun yhteiskunta ei mahdollista toinen toisilleen tarvittavaa tukea ja mahdollisuuksia. Raha määrittelee pitkälti ihmisen mahdollisuudet elämässä. Meidän tulisi Suomessa arvostaa meidän hyvinvointivaltiota.” – Bella Forsgren, vihreät

Tuleva opetusministeri, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo sai kipinän vaikuttamiseen niin ikään Brasiliasta, vieraillessaan siellä teini-ikäisenä isänsä luona. Siellä hän näki yhteiskunnan eriarvoisuuden muun muassa Rion slummeissa.

Lapsuuden kokemukset

Vaikuttamisen palo.

”Politiikkaan voi osallistua osoittamalla mieltä, boikotoimalla tai tekemällä kulutusvalintoja. Olen ollut pienestä pitäen erittäin aktiivinen. Jo ala-asteella järjestin ensimmäisen lakon, kun ruoka loppui koulusta kesken. Olen aina ollut barrikadeilla koulussa, jos koimme vääryyttä.” – Paavo Arhinmäki, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja

”Lapsuudessani oli tv-sarja Rölli. Siinä oli roskanheittäjät, joita piti vastustaa. Joskus varmaan 5-vuotiaana kokosin naapurin lapsia keräämään roskia metsistä, että roskanheittäjät eivät voita. Niin kauan kuin muistan, minulla on ollut halu ja palo siihen, että jos näkee vääryyttä, pitää ihmisten kanssa yhdessä yrittää tehdä sille jotain.” – Emma Kari, perhevapaalla oleva vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Iiro Viinasen eduskuntavaalikampanja. ”Olin noin seitsemänvuotias, kun Iiro oli ehdokkaana. Isäni oli aktiivisesti mukana Iiron kampanjassa. Olin jakamassa Iiron mainoksia ja kaiken maailman tapahtumissa olimme isän kanssa, joka oli paikallispolitiikassa mukana.” – Timo Heinonen, kokoomus

Yhteiskuntaoppi. ”Kun opettaja opetti, että on olemassa veroja, puolueita, kuntia, eduskunta, ja päätöksiä tehdään tietyllä tapaa – sitä ihan hätkähti, että onko tällaistakin olemassa.” – Pauli Kiuru, kokoomus

Oman kylän kohtalo. ”Se kylä tyhjeni kertalaakista. Tuntui niin kamalalta, kun paljon kavereita, hyviä ystäviä lähti.” – Hannu Hoskonen, keskusta

Pyyntö

Monelle kansanedustajalle kimmoke lähteä ehdolle kuntavaaleihin on ollut yksinkertaisesti se, että on pyydetty.

Sillä tiellä. ”Sattui niin, että vuonna 1992 oli kunnallisvaalit ja kotikunnassani Tenholassa oli päätetty liittyä Tammisaareen. Ne olivat ensimmäiset yhteiset kunnallisvaalit. Opiskeluni oli loppusuoralla – se on edelleen sillä samalla suoralla. Muutin [takaisin] kotiin ja tarkoituksenani oli viimeistellä graduani, mutta sitten joku kysyi, asetunko ehdolle, ja minusta tuli kunnallisvaaliehdokas. Minut valittiin ja sillä tiellä olen.” – Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri, rkp

Soini. Timo Soini houkutteli kansanedustajan tyttären, perussuomalaisten Kike Elomaan politiikkaan.

Yllättävä käänne. Kokoomuksen varapuheenjohtajan Anna-Kaisa Ikosen yrittäjäisä päätti vetäytyä kokoomuksen ehdokaslistalta vain pari päivää ennen vuoden 2008 kunnallisvaaleja. Silloin valtuustoryhmän puheenjohtaja soitti tyttärelle.

Kieltäytyi kolmesti. Perussuomalaisten Sanna Antikainen suostui kuntavaaliehdokkaaksi vasta neljännellä yrittämällä. Perussuomalaisiin hän liittyi, koska halusi tukea uutta poliittista liikettä, jossa viehätti suora puhe.

Kuten kansanedustajien kokemuksista huomaa, syyt ja taustat poliittiselle vaikuttamiselle ovat moninaiset – mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy. Vuoden 2021 kuntavaalien ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä on 9. maaliskuuta 2021. Toivottavasti näihinkin vaaleihin tulee paljon uusia vaikuttamisenhaluisia ehdokkaita!

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon