Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Kartellit ovat maan tapa – vahingon kärsineet jäävät usein vaille korvauksia

Päivän Lehti – logo Päivän Lehti 27.11.2021 Vieraileva kolumnisti
© Kuva Fotolia

KOLUMNI EU:n tarkastajat tekivät iskun kartellien luvattuun maahan jokin aika sitten. Suomessa ratsian kohteena olivat UPM:n, Stora Enson ja Metsä Fibren konttorit. Yhtiöitä epäiltiin selluloosakartellista, jossa yhtiöt olisivat sopineet myyntihinnoista yksissä tuumin ja pitämällä näin selluosan hinta keinotekoisen korkeana.

UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos kiirehti julkisuudessa sanomaan, ettei tiennyt kartelliepäillyistä mitään. Vapaan kilpailun yliasiamies ei maininnut myöskään mitään kartellien aiheuttamasta tappioista markkinataloudelle ja veronmaksajille. Hinnoista sopiminen ei yksiselitteisesti kuulu markkinatalouteen ja laskun maksavat viime kädessä kuluttajat kauppojen kassoilla. Wahlroos myös unohti, kuinka UMP raakapuunkartellin osallisena paljasti Metsäliiton ja Stora Enson kanssa säädelleen raakapuun hintaa vuosina 1997–2004. Suomalaiset metsänomistajat maksoivat viulut alhaisina raakapuun hintoina.

Kautta maan taloushistorian ovat kartellit olleet hiljaisesti hyväksytty maan tapa ja eliittiyritysten johdon rahastustapa. Yritysjohdolla ei ole juuri ollut minkäänlaista riskiä kartelleihin osallistumisesta, koska riskit kartellien paljastumisesta ovat pienet, mutta toisaalta palkkiot muhkeat yrityksien bonus- ja eläkejärjestelmien kautta. Vain vahingon kärsineet jäävät usein vaille korvauksia.

Elinkeinoelämämme lippulaivoihin kuuluva Outokumpu sai EU:n komissiolta 18 miljoonan euron sakot osallistumisesta kupariputkikartelliin. Kylpyhuonekalusteita valmistava Sanitec sai 58 miljoonan sakot hintakartellista. Syksyllä 2018 paljastui Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimesta eristevalmistajien kartelli, jossa yritykset ThermiSol ja UK-Muovi sopivat yhdessä tuumin hintojen korotuksista. Parhaillaan kilpailuviranomainen tutkii isännöintialan kartellia. Kilpailun rajoittaminen on taipunut moneksi esimerkiksi asfaltti-, rakennus-, sementti-, paperi- ja bussikartelliksi. On olemassa hintakartellia, aluekartellia ja toimialakartellia.

Entinen Kilpailuviraston ylijohtaja Matti Purasjoki on todennut kartellien olevan rikos yhteiskuntaa kohtaan ja kartellikähmijöillä on kautta Suomen taloushistorian ollut kädet syvällä veronmaksajien taskussa. Tästä huolimatta kartelliin osallistuminen ei ole Suomessa rikos toisin kuin useimmissa EU-maissa. Jos kartelleihin osallistuminen olisi rikos, yrityksen johto voitaisiin tuomita sakkoihin ja vankeuteen.

Keskustalaisen pääministerin Esko Ahon porvarihallitus poisti kartellin rikoslaista. Vuonna 2014 kokoomuslaisen pääministerin Jyrki Kataisen hallitus teetti Helsingin Yliopiston tekemän selvityksen Kartellien kriminalisointi Suomessa. Asiantuntijoiden kanta oli selvä, kartelleihin osallistuminen pitäisi kriminalisoida. Asia unohdettiin myös Stubbin, Sipilän ja nyt Marinin hallitusohjelmissa. Miksi?

Saako meneillään oleva sellukartellitutkimus kääntämään päättäjiemme katseet kartellien kriminalisointiin? Ainakaan Keskuskauppakamarin johtaja kokoomuslainen Juho Romakkaniemi ei näe kriminalisointia tarpeellisena. Hän totesi jokin aika sitten Talouselämä-lehdessä: ”En lähtisi ensimmäisenä rangaistuspuolesta, vaan pitäisi edistää kilpailua ja vähentää lainsäädännössä sekä muussa sääntelyssä olevia markkinoille tulon esteitä.”

Romakkaniemen perustelut ovat harhaisia, koska kartelleilla juuri rajoitetaan kilpailua ja estetään yritysten tuloa markkinoille. Keskuskauppakamarin näkemys on yhtä kummallinen kuin 16 kansanedustajan kysely eduskunnassa vuonna 1982 siitä, että ”miksi sementin hinta ei ole sama koko maassa”. Kyselyn allekirjoittajia olivat muun muassa demareiden Lasse Lehtinen ja keskustalaiset Mauri Pekkarinen ja Hannele Pokka.

Olemmeko kohta tilanteessa, jossa yhden yhtiön hallitsemalla isolla markkina-alueella ei hinnoista tarvitse edes sopia kenenkään kanssa? Monopoliasemassa yksi yhtiö määrää hinnan koko tuotantoketjussa aina raaka-aineesta lopputuotteeseen.

Seppo Konttinen

Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.

Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.

Lue myös: Salatut tulot ja verot – julkisista verotiedoista ei selviä, ketkä Suomessa ovat rikkaita

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Päivän Lehti

image beaconimage beaconimage beacon