Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Maahanmuuttokeskustelua ei tulisi Suomessa hyssytellä, Maria Ohisalo sanoi Ykkösaamussa: ”Miten näistä ihmisistä voi ikinä tulla osa yhteiskuntaa, jos osa on valmis työntämään heitä ulkopuolelle?

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 14.11.2020 Jasmin Ojalainen
Karoliina Vuorenmäki © Toimittanut Uusi Suomi Karoliina Vuorenmäki

Pääkaupunkiseudun keskustassa liikkuvat nuoret aiheuttavat huolta tekemällä rikoksia. Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) mukaan on tärkeä tunnistaa, millaiset nuoret oireilevat rikoksin ja miksi. Keskustelussa piirtyy esiin maahanmuutto, mutta rikoksia tekevät enemmän myös kantasuomalaiset.

Suomessa viime päivinä puhuttaneen nuorisorikollisuuden myötä käytävää maahanmuuttokeskustelua ei tulisi hyssytellä, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa. Hänen mukaansa on tärkeä tunnistaa, ketkä rikoksia tekevät ja miksi. Juurisyynä voi olla kotouttamisen ongelma, johon vaikuttavat maahanmuuttajataustaisten ihmisten ja heidän perheidensä kielitaito, työ ja koulutus.

”Perussuomalaiset tarjoavat ratkaisuksi, että kielletään tietyiltä ihmisryhmien tulo tähän yhteisuntaan. Oikeusvaltiossa kokonaisia ihmisryhmiä ei voida sulkea rajojen ulkopuolelle, pidän tätä erittäin populistisena ja vaarallisena. Nuoria täytyy katsoa yksilöinä.”

Kotouttamisen onnistumiseen liittyy vahvasti lisäksi rasismiin puuttuminen, Ohisalo sanoo.

”Miten näistä ihmisistä voi ikinä tulla osa yhteiskuntaa, jos osa on valmis työntämään heitä ulkopuolelle? Rasismin ja syrjinnän kitkeminen on myös yksi keino sille, miten kaikki ihmiset saadaan samaan veneeseen. Minulta on myös moni nuori kysynyt itse, kuinka pitkään pitää olla maahanmuuttajataustainen, että voi olla Suomen kansalainen?”

Korona-aika lisännyt huolta nuorten hyvinvoinnista

Julkisuudessa on tällä viikolla keskusteltu pääkaupunkiseudun keskustassa liikkuvista nuorista, jotka oireilevat tekemällä rikoksia. He ovat sekä maahanmuuttajataustaisia että kantasuomalaisia, jotka absoluuttisten tilastojen valossa tekevät myös enemmän rikoksia.

Tilastollisesti ilmiö ei silti ole uusi ja alaikäisten tekemät rikokset ovat itseasiassa vähentyneet.

Yleisesti nuorten tekemien rikosten taustalla on kasautuneita ongelmia, syrjäytymistä ja eriarvoistumista, Ohisalo sanoo. Hän painottaa huolta nuorten hyvinvoinnista, johon korona-aika on vaikuttanut. Esimerkiksi viranomaiset eivät ole päässeet kohtaamaan nuoria samalla tavalla, jolloin syrjäytyneisyys ja mielenterveysongelmat korostuvat: poliisin tilastojen mukaan nuorten tekemät tapon yritykset ovat tänä vuonna nousseet.

”Syiden arviointiin tarvitaan tutkimustietoa ja pitkän linjan arviointitietoa. Iso kuvahan on se, että nuorisorikollisuus on vähentynyt, mutta tänä vuonna vakavat teot ovat nousseet. Tämä ei ole uusi ilmiö, mutta suhtaudun vakavasti siihen, että tänä vuonna tällainen piikki nähdään.”

Ohisalon mukaan vakava huoli konkretisoituu muun muassa poliisiresurssien lisäämisellä, ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja verkkorikollisuuteen puuttumalla. Hallitus on sisäministerin mukaan myös panostanut lisäresursseja kaikille koulutusasteille. Lastensuojelulakia tulee lisäksi tarkastella yhä useamman viranomaisten kanssa, Ohisalo sanoo.

”Helsinki ei ole vielä eriytynyt”

Itä-Helsingissä kasvanut sisäministeri kertoo olevansa huolissaan tiettyihin asuinalueisiin liittyvistä mielikuvista.

”Olen huolissani siitä, että tiettyjä asuinalueita leimataan vakavalla tavalla. Tutkija Venla Bernelius on juuri kertonut siitä, että Ruotsissa on tehty aivan erilaista asuntopolitiikkaa, kun kohtuuhintaisia asuntoja on rakennettu vain samalle asuinalueelle. Helsingissä ajatus on ollut rakentaa kaikkialle kaupunkiin.”

Berneliuksen väitöskirjan mukaan Suomessa asuinalueiden eriytyminen on mahdollista etenkin pääkaupunkiseudulla. Ohisalon mukaan Helsingissä vielä näin ei ole, vaikka riski onkin olemassa. Se voi näkyä tietyillä poliisin esiin nostamilla asemaseuduilla, joissa virkavalta tehostaa myös omaa näkyvyyttään.

Sama koskee kaupunkikeskustojen lisäksi niin ikään harvaan asuttua maaseutua, Ohisalo sanoo. Eriytymisen ennaltaehkäisyä tulee hänen mukaansa näkyä poliisiresurssien lisäksi asuinalueiden toimivuudessa ja houkuttelevuudessa.

”Jokaisen koulun tulee olla laadukas ja varhaiskasvatuspaikkoja ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja olla. Ettei päästetä syntymään asuinalueita, joista puuttuu palvelut, liikenneyhteydet ja kohtuuhintaiset asunnot. Suuremmissa kaupungeissa täytyy olla valppaana, ettei vaihtoehto ole rikolliseen elämään tarttuminen.”

EU pohtii, saako virkavalta murtaa yksilön tietosuojaa

Euroopan unionin sisäministerit käsittelivät perjantaina myös EU:n sisäistä turvallisuutta. Keskustelussa käsiteltiin muun muassa radikalismin ja terrorismin torjumista. Ministerien yhteisessä linjauksessa korostettiin useita toimia, joista yksi on terrorististen verkkosisältöjen poistaminen alustoilta tunnin sisällä niiden havaitsemisesta.

Lakiesitystä on työstetty EU-tasolla jo pitkään. Ohisalon mukaan jäsenmaiden on määrä hyväksyä se joulukuussa, jolloin asetus tulisi voimaan ensi vuonna. Vastuussa olisivat verkkoalustojen lisäksi viranomaiset. Ohisalon mukaan terroristisen sisällön määrittelyssä yksityiskohdat ovat osin avoinna, mutta kansallinen viranomainen on prosessissa tärkeässä roolissa.

Keskustelua jatketaan myös EU:n viestisalauksesta. Saksan ehdotuksen mukaan teknologiajättien tulisi sallia viranomaisten pääsy päätelaitteiden välillä salattuun viestintään esimerkiksi Whatsapp-viestipalvelussa. Ohisalon mukaan asiassa hahmotellaan parhaillaan vasta reunaehtoja.

”Suomen alustava kanta on, että kaikki keinot tulee käyttää, mutta samalla ihmisten perusoikeuksista huolehditaan. Tietosuoja nousee aivan keskeiseen rooliin.”

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon