Matti Vanhanen sodan uhasta Euroopassa: ”Palautan mieliin unohdetun EU-artiklan”

Kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Matti Vanhanen puolustaa sosiaalisen median kannanotossaan puolueensa keskustan Nato-linjaa.

Sekä puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs ovat tuoneet esiin, että keskusta ei kannata Naton jäseneksi hakemista. Pylväs on lisäksi alleviivannut, että näkyvissä ei ole sellaista kehitystä, joka voisi kannan muuttaa. Vanhasenkaan mielestä Nato-jäsenyyden hakemisen aika ei ole nyt.

”Tämän sanominen ei tarkoita muuta ennakointia tulevaisuuteen kuin, että jatkossakin otamme kantaa reaaliaikaisesti. Tämä säilyttää liikkumatilamme”, Vanhanen kirjoittaa.

Vanhanen kirjoittaa, että Suomelle liikkumatilaa antava niin sanottu Nato-optio määritettiin hänen ensimmäisen hallituksensa antamassa vuoden 2004 ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa seuraavasti:

”Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden. Yhteistyön kautta saavutetulla yhteensopivuudella varmistetaan, ettei mahdolliselle liittymiselle muodostu käytännön esteitä”.

Tämän jälkeen Nato-optiosta on poikettu vain vuosina 2011–2015, jolloin hallitusohjelmassa linjattiin, että Suomi ei hae jäsenyyttä.

”Siinä rikottiin omatoimisesti sekä liikkumatilan ylläpitämisen että reaaliaikaisen tarkastelun idea. Sipilän hallitus palautti linjan alkuperäiseksi ja se on voimassa nytkin.”

Vanhasen mukaan Suomen ja Ruotsin ratkaisuilla ”on ollut ja on aivan keskeinen rooli siinä, millainen vakaus Pohjois-Euroopassa vallitsee”.

”Merkitystä on sillä, missä kulkee toisiaan vastavoimina pitävien sotilasliiton [Naton] ja Venäjän pääraja. Venäjänkin kannattaa ottaa tämä huomioon omassa politiikassaan. Sen toiminta vaikuttaa omaan reaaliaikaiseen harkintaamme”, Vanhanen kirjoittaa.

”Kansalaismielipide saattaa jo nyt olla liikkuvassa tilassa ja joka puolueessa käydään tätä samaa pohdintaa”, Vanhanen viittaa suomalaisten Nato-näkemyksiin.

Unohdettu EU-artikla

Ex-pääministeri kirjoittaa myös Euroopan unionista, jonka perussopimuksista löytyy hänen mukaansa ”unohdettu artikla”: kirjaus, jonka mukaan EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka voi johtaa yhteiseen puolustukseen. Näin tapahtuisi artiklan mukaan, jos ”Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää”.

”Onneksi sotilaallisen kriisin tilannetta ei ole tarvinnut kokea. Useinhan EU on kehittynyt kriisien syntymisen kautta. Palautan mieliin sen unohdetun artiklan unionimme perussopimuksesta, jossa todetaan, että EU voi siirtyä yhteiseen puolustukseen Eurooppa-neuvoston päätöksellä. Sen monet ovat ajatelleet olevan horisontin takana oleva kaukotavoite yhteisine armeijoineen. Artikla antaa kuitenkin juridisen pohjan myös kriisiin vastaamiseen.”

”Itse olen aina ajatellut, että jos yhteisöämme uhkaisi sotilaallinen kriisi, niin todennäköisesti tilanne olisi sellainen, että Nato-maat tekisivät omia päätöksiään, mutta myös EU:n huippukokous olisi välittömästi koolla ja tämä artikla olisi pöydällä. Yleensä historian sodissa koalitioita on syntynyt tilanteen sanelemalla tavalla. Tällaisen toivottavasti täysin teoreettisen tilanteen varalta onkin tärkeää se, että EU-maiden ja myös ulkopuolisten maiden kesken harjoitetaan sotilaallista yhteistyötä, joka luo käytännön edellytyksiä ja yhteistyökykyä siltä varalta, että yhteistyötä joskus tarvitaan”, Vanhanen pohtii.

Hänen mukaansa ”saattaa olla niin, että presidentti Niinistön usein esittämään kysymykseen siitä, onko EU:lla turvatakuita, vastaus saataisiin mahdollisessa kriisissä”.

LUE MYÖS: