Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Nyt puhuu Matti Vanhanen: Paluu kehyksiin 2022 olisi vaatinut jättileikkausta, 900 miljoonaa € – Näitä olivat ”yllättävät menopaineet”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 7.5.2021 Minna Karkkola
Valtiovarainministeri. ”Vuonna 2023 vajeen suhde bkt:hen edelleen alenee selvästi. Nämä ovat myönteisiä uutisia”, sanoo keskustan Matti Vanhanen. © Toimittanut Uusi Suomi Valtiovarainministeri. ”Vuonna 2023 vajeen suhde bkt:hen edelleen alenee selvästi. Nämä ovat myönteisiä uutisia”, sanoo keskustan Matti Vanhanen.

Hallitus joutui ryöpytykseen kehysten ylittämisestä. Nyt valtiovarainministeri Matti Vanhanen vastaa arvosteluun. Ministerin mukaan hallitukselta tulee vielä työttömyysturvan uudistuksia ”hyvin suurella todennäköisyydellä”.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) kertoo tehneensä hallituksen puoliväliriiheen esityksen siitä, miten koronakriisin akuutin vaiheen jälkeen olisi voitu palata hallitusneuvotteluissa sovittuihin kehyksiin jo ensi vuonna.

Hallitus on kohdannut kovaa kritiikkiä kehysten ylittämisestä, ja kehysriihen päätöksiin pettynyt oppositio tekee myös välikysymyksen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta. Perussuomalaiset ei ole mukana välikysymyksessä, mutta esittää oman epäluottamuslauseensa hallitukselle.

Paluu kehyksiin ensi vuonna olisi Vanhasen mukaan edellyttänyt 900 miljoonan euron edestä leikkauksia, jotta ”yllättävät menopaineet” olisi saatu sijoitettua hallitusohjelman menotasoon.

”Vaikeusastetta lisäsivät uudet, yllättävät menopaineet. Näitä olivat Veikkauksen tuottojen aleneminen koronan vuoksi, sote-uudistuksen vaatimat kertaluonteiset tietojärjestelmäinvestoinnit tulevilla hyvinvointialueilla sekä kuntien valtionosuuksien mittavat indeksitarkistukset. Teollisuuden sähköistymisen tuki ei sekään sisältynyt hallitusohjelman kehykseen”, Vanhanen kirjoittaa kolumnissaan.

”Kieltämättä näin mittavat uudelleenkohdennukset budjetin sisällä vuonna 2022 olivat vaikutuksiltaan ongelmallisia. Koronasta on tullut taakkaa ihmisille, yrityksille ja kunnille. Haittoja tulisi myös hyvinvointialan järjestöjen, liikunnan tai nuorisotyön avustuksista leikkaamisesta.”

Hyviä vaihtoehtoja ei ollut

Vanhasen mukaan nykyinen kehysmenettely otettiin käyttöön hänen ensimmäisen pääministerikautensa alussa vuonna 2003. Siitä lähtien menotasot eri vuosille on sovittu jo osana hallitusohjelmaa ja yllättävät menot on tähän mennessä onnistuttu sovittamaan kehyksiin.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa 18 vuoteen kehyksistä oli luovuttava kesken hallituskauden koronamenojen vuoksi. Lisävelkaa otettiin lähemmäs 20 miljardia, josta osa tosin käytettiin kassan vahvistamiseen, Vanhanen kertaa. Yrityksillä ja kunnilla oli tukitarpeita, rahaa tarvittiin testaukseen ja rokottamiseen. Myös tälle vuodelle koronakriisiin suoraan liittyvät menot siirrettiin Vanhasen mukaan kehyksen ulkopuolelle.

Puoliväliriihessä ei ollut käsillä hyviä vaihtoehtoja, ministeri sanoo.

”Ongelmia oli nähtävissä sekä kehykseen palaamisesta että kehyksen ylittämisestä. Vajeen tasapainottaminen sovittua suuremmilla veronkorotuksilla olisi puolestaan hidastanut kasvua. Talouspolitiikassa on päättäjien usein valittava huonojen vaihtoehtojen väliltä. Siksi vuonna 2022 hallitus sopi kehysmenojen ylittämisestä 900 miljoonalla. Vuoden 2023 osalta kehysmenojen ylitys saatiin kavennettua 500 miljoonaan. Tämä edellytti leikkauksia noin 370 miljoonan euron edestä”, Vanhanen toteaa.

”Leikkaukset tulevat voimaan vuoden 2023 alussa ja jatkuvat vuodelle 2024 sekä siitä eteenpäin pysyvinä säästöinä. Siksi vuoden 2024 niin sanottu kehys on alempi kuin se, missä olisimme valtiovarainministeriön kehysriiheen tekemän ehdotuksen perusteella. Tämä hallitus ei kehysriihessä näin ollen kasvattanut menojen perintöä seuraavalle hallitukselle pohjaesitykseen verrattuna.”

Sopiminen leikkauksista vuodelle 2023 tärkeä viesti

Vanhasen mukaan hallitus sitoutuu kehysjärjestelmään ja julkista taloutta raamittaviin alijäämäsääntöihin palataan EU:ssa näillä näkymin vuonna 2023. Ministerin mielestä vaikuttaa mahdolliselta, että julkisen talouden alijäämä tulee jälleen alittamaan EU:n perussopimuksen alijäämäviitearvon jo ensi vuonna siitä huolimatta, että kehystasoa tilapäisesti korotetaan. Viitearvo on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

”Yksittäisten vuosien menotasoja ratkaisevampaa on sitoutuminen kehysjärjestelmään kokonaisuutena. Menojen aleneva ura kehyskaudella ja sopiminen leikkauksista vuodelle 2023 viestittää, että hallitus sitoutuu vaalimaan luottamusta vakaaseen taloudenhoitoon. Kehysjärjestelmän kokemuksia ja soveltamista poikkeustilanteissa on ilman muuta yhdessä myös arvioitava.”

Sote-uudistus muuttaa julkisen talouden rakennetta, Vanhanen huomauttaa. Sote-menoja siirtyy vuonna 2023 kuntien budjeteista valtion talousarvioon noin 12 miljardin euron verran ja verotuksen painopiste siirtyy kuntaverosta valtionveroon.

”Verotulojen tilityksen erilaiset aikataulut ja 200 miljoonan verotuksen kevennys sote-uudistuksen yhteydessä nostavat valtiontalouden vajetta 1,3 miljardilla eurolla tilapäisesti vuonna 2023.”

”Tämä johtaisi Suomen näivettymisen tielle”

Vanhasen mukaan Suomi on selvinnyt koronakriisistä muihin Euroopan maihin verrattuna hyvin ja nyt ollaan ”vahvan kasvun vaiheen kynnyksellä”. Kasvu vakauttaa julkista taloutta huomattavasti nopeammin, kuin viime syksynä osattiin ennakoida, ja julkisen velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen pysähtyy vuosikymmenen puolivälissä.

”Velkasuhteen taittaminen laskevalle uralle kuitenkin edellyttää lisää uudistuksia tai muita toimia, jotka tasapainottavat julkista taloutta 2–2,5 miljardin verran vuosikymmenen kuluessa. Nämä ovat hallituksen työlistalla osana julkisen talouden kestävyystiekartan toimeenpanoa.”

”Olen vakuuttunut siitä, että pelkästään menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla valtion taloutta ei voida riittävästi tasapainottaa. Tämä johtaisi Suomen näivettymisen tielle. Suomen valtion velkaa rahoittavien luotonantajien riskiarviot ovat sidoksissa myös koko euroalueen näkymiin. Tähän vaikuttaa olennaisesti EU:n omien varojen päätöksen hyväksyminen Suomen eduskunnassa.”

Työttömyysturvan uudistuksia tulossa ”suurella todennäköisyydellä”

Hallituksen ja valtiovarainministeriön erilaiset työllisyysluvut ovat herättäneet huomiota puoliväliriihen jälkeen. Hallitus kertoi puoliväliriihensä päätteeksi 40 000–44 500 päätösperäisestä työpaikasta, kun valtiovarainministeriön vastaava luku on 11 000. Valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen avaa tässä jutussa eroavaisuutta ja täältä voit lukea muiden ministeriöiden laskelmista.

Vanhasen mukaan valtiovarainministeriö ei vähättele hallituksen työllisyystoimia, joilla työnhakijoiden palveluita parannetaan. Voit katsoa jutun lopusta taulukon työllisyystoimista.

”On perusteltua vahvistaa työnhakijoiden osaamista, työkykyä ja valmiuksia osallistua työmarkkinoille sekä vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa. Hallitus sitoutui tekemään vielä lisää päätöksiä työllisyystoimista, niin että ne vahvistavat julkista taloutta tähänastisen 450 miljoonan lisäksi 110 miljoonalla eurolla. Hyvin suurella todennäköisyydellä tämä tulee sisältämään työttömyysturvan uudistuksia”, Vanhanen sanoo.

Puoliväliriihessä työttömyysturvapäätökset jäivät pöydälle ja jatkoselvittelyyn ja hallitus teki päätöksiä vain niin sanotuista pehmeistä työllisyystoimista.

Juha Sipilän hallitus vahvisti kustannuskilpailukykyä. Sanna Marinin hallitus tulee kohentamaan työllisyyspalvelut tehokkaiksi ja vaikuttaviksi. Pohjoismaisella tiellä on syytä jatkaa myös etuuksien uudistamisessa.”

Katso upotus täältä

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon