Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Oppositio yrittää kaataa Sanna Marinin hallituksen – Hjallis Harkimolta havainto järkyttävästä luvusta: ”Se on 12 miljardia”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 18.9.2020 Minna Karkkola
Oppositio. Välikysymyksessä on mukana koko oppositio, myös Liike Nytin Harry Harkimo. Arkistokuva. © Toimittanut Uusi Suomi Oppositio. Välikysymyksessä on mukana koko oppositio, myös Liike Nytin Harry Harkimo. Arkistokuva.

Oppositio on jättänyt välikysymyksen, joka on sen järein ase hallitusta vastaan. Välikysymyksen päätteeksi äänestetään hallituksen luottamuksesta.

Eduskunnassa oppositiopuolueet kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat jättäneet yhteisen välikysymyksen hallitusohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä.

Eduskuntaryhmien mielestä hallituksen talouspolitiikka ei ole hallitusohjelman mukaista. Niiden mukaan hallituksen politiikka vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, ylläpitää työttömyyttä ja johtaa veronkorotuksiin.

”Vaikka hallitus lupaa, että se ’...on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä johdonmukaisesti niin, että ei ajauduta kestämättömän velkaantumisen uralle, joka pakottaisi tulevaisuudessa menojen leikkauksiin tai verojen korottamiseen’, ei budjettiriihessä nähty päätöksentekokyvyttömyys voi johtaa muuhun kuin menojen leikkauksiin tai verojen rajuihin korotuksiin”, välikysymyksessä todetaan.

Puolueet kysyvät välikysymyksessään, aikooko hallitus ryhtyä noudattamaan oman ohjelmansa talous- ja työllisyyspolitiikan kirjauksia vaalikauden aikana ja ymmärtääkö hallitus räikeän epäsuhdan, joka hallituksen esittelemien työllisyystoimien ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi tarvittavien työllisyysuudistusten välillä on.

”Suhtautuuko hallitus työttömyyteen vakavasti ja pyrkiikö se tekemään kaikkensa, jotta mahdollisimman moni 387 500 suomalaisesta työttömästä työnhakijasta pääsisi töihin? Millä keinoin hallitus varmistaa, ettei Suomen verotus nouse ja kilpailukyky heikkene verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin? Milloin hallitus esittelee suunnitelman, jolla julkisen talouden velkasuhde vakautetaan korkeintaan 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä” oppositio kysyy.

”Miten hallitus kokee parlamentarismin toteutuvan ilman voimassa olevaa hallitusohjelmaa, kun hallitusohjelman keskeiset tavoitteet eivät enää ole voimassa? Milloin hallitus tuo eduskunnan käsiteltäväksi hallitusohjelman, jonka tavoitteet ja keinot vastaavat muuttuneeseen talous- ja työllisyystilanteeseen? Miten hallitus tasapainottaa julkisen talouden, jos työllisyys ei kehity hallituksen tavoitteiden mukaisesti?”

”Yhteenkään jakoriiheen ei ole varaa”

Välikysymys tehtiin kokoomuksen aloitteesta. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi opposition tiedotustilaisuudessa, että ”Suomella ei ole varaa yhteenkään tällaiseen jakoriiheen enää”.

”Olemme pakotettuja käyttämään opposition raskainta välinettä, koska hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on mennyt täysin vastuuttomaksi. Hallitus ei voi siirtää työllisyystavoitettaan vuosikymmenen loppuun. Tämä on vastuun välttelyä ja sotkun sysäämistä seuraavien hallitusten siivottavaksi”, Orpo sanoo.

Hallitusohjelman mukaan budjettiriiheen mennessä piti tehdä päätöksiä toimenpiteistä, jotka tuovat 30 000 lisätyöllistä. Budjettiriihen jälkeen hallitus kertoi tehneensä ratkaisut, joilla parannetaan suomalaisten työllisyyttä 31 000—36 000 työllisen edestä. Orpo tyrmää tämän.

”Tämä ei ole totta. He tekivät päätökset käytännössä noin 15 000, jonka valtiovarainministeriön virkamiehet eilen vahvistivat. He siirsivät muun muassa eläkeputken poiston työmarkkinajärjestöjen pöytään eli sitä ei siis ole vielä valmiina”, Orpo sanoi ja huomautti, että hallitus laskee summaansa myös jo tehdyn eläkeputken korjauksen ja jättää samalla laskematta aiempia päätöksiä, joilla itse asiassa on negatiivinen työllisyysvaikutus.

Perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purra syytti hallitusta siitä, että se käyttää koronavirusta savuverhona holtittomalle velanotolle.

Liike Nytin kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo nosti esiin budjettiriihessä paisuneen alijäämäluvun. Hänen mukaansa todellisuudessa luku on vieläkin suurempi kuin hallitus on kertonut.

”Budjetin alijäämä ei ole 10,8 miljardia, vaan se on 12 miljardia. Se koostuu lainanostosta ja omaisuuden myynnistä. Tämä unohdetaan aina”, Harkimo sanoi opposition tiedotustilaisuudessa.

Paisunut alijäämä herätti huomiota budjettiriihen aikaan ja suorastaan järkytti monia. Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska myönsi ihmettelijöille, että kyseessä "järkyttävä summa, mutta niin on järkyttävä koronakin”.

LUE LISÄÄ: Tämä luku järkyttää – Marinin hallituksen alijäämä repesi budjettiriihessä, lisävelka paisuu

Hallitusohjelmaan on kirjattu kolmen miljardin euron omaisuustulot, joilla on tarkoitus rahoittaa tulevaisuusinvestointeja. Näiden kertaluonteisten menojen katteeksi varataan 3 miljardia euroa, joista hallitusohjelman mukaan 2,5 miljardia voidaan kerätä valtion suorista yhtiöomistuksista ja loput 500 miljoonaa muista omaisuuseristä.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen sanoi, että budjettiriihi oli ”pettymys ja mahalasku”.

Näitä uudistuksia oppositio ehdottaa

Oppositio esittää välikysymyksessään lukuisia työllisyystoimia niiden lisäksi, joita valtiovarainministeriö ehdotti aiemmin. Opposition mukaan työn tekemisen verotusta on kevennettävä.

”Työelämään pääsyä ja siinä pysymistä voidaan tukea myös alentamalla tuntuvasti varhaiskasvatusmaksuja ja tekemällä työllisyyttä ja perheitä tukeva perhevapaauudistus. Terapiatakuun toteuttaminen nopeuttaisi kuntoutumista työkykyiseksi. Yli 75-vuotiaiden niin sanottua superkotitalousvähennys lisäisi palvelukysyntää merkittävästi”, välikysymyksessä todetaan.

Hallitus päätti budjettiriihessä varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta. Valtioneuvoston mukaan osana hallituksen työllisyystoimia varhaiskasvatusmaksuja alennetaan nettomääräisesti vuositasolla 70 miljoonalla eurolla. Kunnille tämä kompensoidaan yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Perhevapaauudistus puolestaan on parhaillaan valmistelussa.

Oppositio vaatii työllisyystoimena myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, joka kannustaisi palaamaan takaisin työelämään. Lisäksi vaaditaan päätöstä paikallisesta sopimisesta, joka joidenkin arvioiden mukaan toisi työpaikkakohtaisten joustojen kautta jopa 15 000 työpaikkaa pk-yrityksiin. Paikallista sopimista yritettiin edistää myös Juha Sipilän (kesk) hallituksen kaudella, mutta se tyssäsi.

”Paikallinen sopiminen tulee toteuttaa tasapainoisella tavalla niin, että siitä hyötyvät sekä yritykset että työntekijät. Muutoksissa työntekijöiden vähimmäissuoja ja riittävä turva on varmistettava. Yhteistoimintalain uudistus parantaisi jatkuvaa vuoropuhelua työpaikoilla sekä edistäisi työntekijöiden tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia, jotta luottamus työpaikoilla paranee ja edellytykset paikalliseen sopimiseen käytännössä lisääntyvät”, välikysymyksessä todetaan.

”Samalla ulosoton suojaosaa tulee edelleen nostaa ja minimoida kymmeniä tuhansia työttömiä koskevat tilanteet, joissa työstä ei kerta kaikkiaan jää lopulta mitään käteen, koska palkka hupenee ulosottoon tai tukien ja maksujen muutoksiin. Vaikeuksiin ajautuneen yrittäjän pitää päästä nopeammin velkasaneeraukseen ja eroon maksuhäiriömerkinnöistä. Meillä ei ole varaa ajaa yhtään yrittäjähenkistä ihmistä vuosiksi kanveesiin vaan nopeasti uutta tekemään.”

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon