Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Suomalainen EKP-lakimies vaatii kovaa ratkaisua Unkarin ja Puolan ”kapinointiin” – Näinkö pattitilanne kierretään?

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 30.11.2020 Teppo Ovaskainen
Bluffia vai ei? Petra Schulze Steinenin mukaan Unkarin ja Puolan ”kapinointi” ei välttämättä ole vain neuvottelutaktista bluffia. Sen sijaan ”vastustuksen peruste on absurdi, sillä oikeusvaltio on ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen, vapauden, kansanvallan, ja tasa-arvon ohella yksi EU:n perussopimukseen kirjatuista perusarvoista”, Schulze Steinen katsoo. © Toimittanut Uusi Suomi Bluffia vai ei? Petra Schulze Steinenin mukaan Unkarin ja Puolan ”kapinointi” ei välttämättä ole vain neuvottelutaktista bluffia. Sen sijaan ”vastustuksen peruste on absurdi, sillä oikeusvaltio on ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen, vapauden, kansanvallan, ja tasa-arvon ohella yksi EU:n perussopimukseen kirjatuista perusarvoista”, Schulze Steinen katsoo.

EU tunnetaan löysistä kompromisseistaan, mutta elvytystukipaketin oikeusvaltiokiistasta ei saa tulla sellaista, kirjoittaa Euroopan keskuspankin lakimies Petra Schulze Steinen.

Euroopan unionin on tehtävä koviakin ratkaisuja, jotta elvytystukipaketin jumittaneeseen oikeusvaltiokiistaan saadaan ratkaisu ja ”löysä kompromissi” vältetään, kirjoittaa Euroopan keskuspankin lakimies Petra Schulze Steinen Puheenvuoron blogissaan.

Unkari ja Puola toteuttivat uhkauksensa vastustaa EU:n monivuotisen talouskehyksen eli budjetin hyväksymistä, johon myös monen EU-maan kipeästi kaipaama massiivinen koronatukipaketti on kytketty. Maat vastustavat erityisesti oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sitomista varojensaannin ehdoksi, Schulze Steinen tiivistää tekstissään.

”EU:n parlamentti ei ole valmis kompromisseihin. Kyse on pattitilanteesta, joka vaarantaa EU:n taloudellisen elpymisen, ellei ratkaisua löydetä, sillä koronan toinen aalto on käynnissä ja yhteiskunnan toimintoja joudutaan enenevissä määrin ajamaan alas eri puolilla Eurooppaa”, hän kirjoittaa.

Unkari ja Puola eivät teknisesti vastustaneet itse oikeusvaltiomekanismia, sillä se hyväksyttiin jo. Reagoidakseen tähän ne kuitenkin jumittivat elvytyspaketin ja budjetin.

Schulze Steinen esittää oman näkemyksensä ”kovista” ratkaisuista, joilla pattitilanne voidaan ratkaista ja Unkarin ja Puolan ”kapinointi” kiertää.

”Mielestäni lupaavin tällainen olisi koronatukipaketin siirtäminen EU:n monivuotisen budjetin ulkopuolelle EU:n toiminnasta annetun sopimuksen 326–334 artikloihin kirjatun nk. tiiviimmän yhteistyön kautta. Kyse on mekanismista, joka otettiin sopimukseen alunperin tarkoituksena mahdollistaa euroalueen maiden tiiviimpi yhteistyö jollain EU:n toimivaltaan kuuluvalla alueella. Tähän tarkoitukseen tiiviimpää yhteistyötä ei ole toistaiseksi käytetty”, hän kirjoittaa.

”Yksityiskohtiin menemättä, ratkaisuun tarvitaan vähintään 9 EU-maata, jotka yksimielisesti päättävät toimista, joihin ryhtyä. Tämä voisi olla yhteistyö jonka piiriin koronatukipaketti siirretään.”

Tällaiseen poikkeusratkaisuun mukaan lähtevät maat ”voisivat rakentaa toimintansa ympärille budjetin tai rahoitusmekanismin, joka voisi käytännössä noudattaa koronatukipaketille sovittuja malleja”.

”Unkari ja Puola sekä Slovenia, joka on ilmoittanut tukevansa Unkaria ja Puolaa, olisi pidettävä yhteistyön ulkopuolella, mihin 331 artikla antaa mahdollisuuden.”

Jos EU:n uutta monivuotinen budjetti ei menisi läpi, tulisi tämä varajärjestely Schulzen Steinenin mukaan voimaan vuoden 2021 alusta. Tilanne ei olisi ”ihanteellinen, mutta turvaisi EU:n toiminnan jatkumisen edes jossain määrin”.

”Ironista tilanteessa on se, että varojen maksaminen budjetista voitaisiin kytkeä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen Unkarin ja Puolan vastustuksesta huolimatta, sillä tähän kytkökseen sellaisenaan (toisin kuin itse budjetin tai uusien omien varojen hyväksymiseen) ei tarvita yksimielisyyttä. Päätös voidaan tehdä määräenemmistöllä.”

”Rakennelma mahdollistaisi EU:n budjetista myönnettävien rahojen maksamisen kytkemisen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja jättäisi periaatteen valvomista ja täytäntöönpanoa vastustavat Unkarin ja Puolan koronatukien ulkopuolelle.”

Schulze Steinen tiivistää mallinsa olemuksen seuraavasti.

”Edellä kuvatussa mallissa ei ole solidaarisuuden häivää kapinoitsijoita kohtaan, mutta se mahdollistaisi pattitilanteen aukaisemisen. Näistä neuvotteluasemista saattaisi myös löytyä ratkaisu varsinaisen monivuotisen budjetin osalta, jonka vastustaminen ei muuttuneessa tilanteessa enää välttämättä olisi Unkarin ja Puolan intressissä.”

LUE SEURAAVAKSI:

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon