Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Uusi ”kuuma sota” lähellä Kaukasiassa – ”EU:n takapihalla tällaisen ei pitäisi nyt antaa tapahtua”

Uusi Suomi – logo Uusi Suomi 28.9.2020 Minna Karkkola
CMI:n asiantuntijana aiemmin toiminut Hussein al-Taee (sd) vaikuttaa nyt eduskunnassa. © Toimittanut Uusi Suomi CMI:n asiantuntijana aiemmin toiminut Hussein al-Taee (sd) vaikuttaa nyt eduskunnassa.

Armenian ja Azerbaidžanin vanha konflikti uhkaa nyt eskaloitua ja herättää pelkoja tilanteen kärjistymisestä täysimittaiseksi sodaksi.

Vuosikausia jatkunut kiista Vuoristo-Karabahin alueesta on leimahtanut Armenian ja Azerbaidžanin välillä Etelä-Kaukasiassa, mikä on herättänyt pelkoja tilanteen eskaloitumisesta.

Arkkiviholliset kävivät Neuvostoliiton hajottua verisen taistelun alueesta, joka neuvostoaikana liitettiin Azerbaidžaniin ja on sittemmin julistautunut itsenäiseksi.

Nyt leimahtaneet taistelut ovat vaatineet kuolonuhreja, joiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Uutistoimisto AFP:n mukaan kuolleita on ainakin 24.

Osapuolet ovat syytelleet tilanteen kärjistymisestä toisiaan ja käyttäneet uhmakasta retoriikkaa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on puhunut Armenian pääministerin kanssa puhelimessa ja vaatinut taistelujen lopettamista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolestaan totesi Yhdysvaltain pyrkivän lopettamaan väkivaltaisuudet.

Konfliktinratkaisuun keskittynyt International Crisis Group (ICG) arvioi AFP:lle, että nyt ollaan vain askeleen päässä laajamittaisesta sodasta. YK:n pääsihteeri Antiono Guterres on todennut olevansa erittäin huolissaan ja vedonnut osapuoliin taistelujen lopettamiseksi. Ranska on vaatinut välitöntä tulitaukoa ja neuvotteluja.

Suomessa konfliktia kommentoi aiemmin konfliktinratkaisujärjestö CMI:ssä työskennellyt kansanedustaja Hussein al-Taee (sd).

”Armenian ja Azerbaidžanin välinen selkkaus on pian muuttumassa kuumaksi sodaksi. Kymmeniä kuolleita molemmista leireistä. Vaihdossa tuhottu paljon molempien sotavoimien kalustoa vuorokauden aikana. EU:n takapihalla tällaisen ei pitäisi nyt antaa tapahtua”, al-Taee tviittaa.

"Useat medialähteet väittävät, että kumpikin osapuoli on avannut rajansa naapuruusalueen taistelijoille osallistua selkkaukseen.”

Turkki tukee konfliktissa Azerbaidžania. Al-Taeen mukaan Turkin väitetään lähettäneen islamisteja Azerbaidžanin tueksi ja Armenian väitetään avanneen rajansa kurdien PKK:lle.

”Tästä voi ainakin päätellä infosodan kiihtyneen”, al-Taee tviittaa.

Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta toteaa, että muutama päivä ennen nyt käynnissä olevia taisteluja kiersi huhuja siitä, että Turkki lähetti alueelle ison määrän Syyrian jihadistejaan.

”En ole kyennyt tätä vahvistamaan”, Alaranta tviittaa.

Alaranta arvioi Ilta-Sanomille, että jännite alueella on kiristynyt jo puoli vuotta ja tilanne on nyt vakavampi kuin moneen vuoteen.

”Nyt iskuissa on edetty pidemmälle kuin edellisinä vuosina. Kun tilanne on tuossa pisteessä, se voi eskaloitua pienimmästäkin. Näyttää pahalta, siellä ollaan täyden sodan partaalla”, Alaranta sanoo IS:lle.

Lähi-idän tutkija ja konsultti Alan Salehzadeh huomauttaa, että Armenian ja Azerbaidžanin konfliktin ratkaisemiseksi on ollut useita kansainvälisiä aloitteita.

”Tunnetuin väliintulo tapahtuu nytkin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) kautta. Myös Suomi on mukana työryhmässä”, hän tviittaa.

Salehzadeh arvioi, että konflikti ja rajakiista sai uuden alun ja muistuttaa, että maiden itsenäistymisen jälkeen vuosina 1992–1994 alueesta käytiin kiivaita taisteluita, jotka vaativat tuhansien ihmisten hengen molemmin puolin.

”Vuoristo-Karabah on tällä hetkellä armenialaisten hallinnassa, vaikka se julistautui itsenäiseksi alueeksi vuonna 1991. Mikään muu valtio ei ole kuitenkaan tunnustanut Vuoristo-Karabahin itsenäisyyttä paitsi Armenia.”

Katso upotus täältä

Katso upotus täältä

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä Uusi Suomi

image beaconimage beaconimage beacon