Käytät vanhentunutta selainta. Käytä tuettua versiota saadaksesi parhaan mahdollisen MSN-kokemuksen.

Mitä koronaviruksesta nyt tiedetään ja mitä ei? Professori ei lupaa täyttä selvyyttä vielä pitkään: "Edessä on vielä valtava työmaa"

MTV – logo MTV 23.3.2020 Valtteri Kykkänen
Koronavirussoluja © Getty Koronavirussoluja

Koronavirusepidemia on aiheuttanut muutamassa kuukaudessa tuhansien ihmisten kuoleman maailmanlaajuisesti. COVID-19-tautia on tutkittu aktiivisesti alusta lähtien, mutta mitä kaikkea siitä tässä vaiheessa tiedetään ja mikä on vielä hämärän peitossa? 

Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta sanoo, että yleisesti ottaen viruksesta tiedetään melko paljon. Geenirakenne saatiin selvitettyä jo tammikuun alussa, ja sen myötä selvisi viruksen nukleotidijärjestys ja eroavaisuudet aiempiin koronaviruksiin.

Toista video

– Viruksen perusominaisuudet ja perusrakenne ovat varsin hyvin selvillä tällä hetkellä. Geeniperimän perusteella osattiin myös kehittää testi viruksen toteamiseksi, sanoo Julkunen.

Viruksen proteiinien tutkimiseen voisi käyttää vuosia

Suurimmat vielä avoinna olevat kysymykset liittyvät professorin mukaan viruksen leviämiseen ja siihen, mitkä tekijät vaikuttavat tarttumiseen ihmisestä toiseen. Selvitettävänä on lisäksi se, miksi taudin oireet ovat niin erilaisia eri ihmisillä. 

Lue lisää: MTV seuraa koronatilannetta: Suomessa 12 tehohoidossa koronaviruksen takia, vahvistettuja tartuntoja on yli 620

Osalla oireet ovat hyvin lievät tai olemattomat ja osalla se kehittyy vaikeaksi. Julkusen mukaan pitäisi myös selvittää, mitkä tekijät keuhkoinfektioissa tekevät siitä jopa hengenvaarallisen, ja miten infektio ja elimistön puolustusvasteet säätelevät infektion kulkua.

– Viruksen yksittäisten proteiinien tutkimisessa on edessä vielä valtava työmaa, joka voi kestää vielä vuosia tai vuosikymmeniä. Virushan on hyvin iso ja siinä on noin 20 erilaista proteiinia. Niillä on infektion aikana erilaisia tehtäviä, jotka vaikuttavat viruksen lisääntymiseen ja solun toimintojen säätelyyn.

Julkusen mukaan voidaan kuitenkin olettaa, että uuden koronaviruksen proteiinit toimivat suurin piirtein samalla tavalla kuin aiempien koronavirusten proteiinit.

Immuunisuojan kehittyminen vielä auki

Epäselvää on myös se, millainen immuunisuoja ihmiselle kehittyy koronavirusta vastaan. Immuunisuoja jakautuu kahteen osaan. Luontainen immuniteetti toimii välittömästi viruksen kohdatessaan ja rajoittaa sen lisääntymistä. Mikrobispesifinen immuniteetti sisältää puolestaan vasta-aineiden tuotannon ja soluvälitteisen immuniteetin.

Vasta-aineita muodostuu virusinfektion aikana ja  ne edesauttavat paranemista ja estävät virustartunnan uusintainfektiossa kun taas soluvälitteinen immuniteetti tuhoaa infektoituneita soluja ja se osallistuu taudin paranemiseen.

– Kaikki nämä asiat ovat vielä epäselviä. Ei tiedetä, mikä viruksen ja elimistön luontaisen immuniteetin välinen yhteistyö on ja mitkä ovat vasta-aineiden kohteet viruksessa, Julkunen sanoo.

"Nykyisetkin keinot ovat kovia"

Epidemian huipun ennustaminen Suomessa on Julkusen mukaan vaikeaa, sillä koronavirus ei välttämättä käyttäydy kuten muut influenssa tai rs-virus. Hallituksen toimia virusepidemian rajoittamiseksi hän kommentoi varovasti. Sosiaalinen eristäminen ja tautitapausten tunnistaminen ovat käytännössä ainoat perinteiset keinot uusien tautitapausten torjumiseksi.

– Nykyiset keinotkin ovat aika kovia ja on tehty paljon epidemian estämiseksi. Sosiaalisten kontaktien vähentämiseksi ei ole enää kovin paljon tehtävissä.

– Seuraavassa vaiheessa edessä olisi maan eri osien sulkeminen, mutta sen toimivuutta on vaikea ennustaa. Tietokonemallinnuksia on tehty, mutta ne perustuvat tiettyihin lähtöoletuksiin. Jos olettamat eivät vastaa todellisuutta, saadaan mallinnuksella erilainen lopputulos, pohtii Julkunen.

Lue lisää: Sisäministeri Ohisalo Ylellä: Rajoituksia voidaan alueiden lisäksi kohdentaa tiettyihin ihmisryhmiin: "Toivon, ettei jouduta ottamaan kovempia keinoa käyttöön"

Mainoksista
Mainoksista

Lisää lähteestä MTV

image beaconimage beaconimage beacon